ristojkoivula

Suntolan Millenium-palkinto

Millenium-palkinto on tähän asti jaettu miljonääreille, jotka hakevat "palkintonsa" markkinoilta, ja palkinto on vaikuttanut turhalta ja koomiselta, ja sen varsinaiset päämäärät ovat jääneet hämäriksi.

Tällä kertaa sen sai keksijä, joka ei ole henkilöhohtaisesti siitä suuresti hyötynyt.

Palkinto muistuttaa entistä Venäjän ja Neuvostoliiton kunnia-akateemikkoa, jolla palkittiin henkilöitä, joiden työn arvo oivallettiin eläkeiässä (Ivan Setshenov, Ivan Pavlovin opettaja) tai jotka olivat siirtyneet muihin tehtäviin, usein ulkonalaisia (Fidtjof Nansen selkärankaisten hermoston evoluutiosta) jne.

https://yle.fi/uutiset/3-10215483?utm_source=facebook-share&utm_medium=social

 

Suomalaismies kehitti jo 70-luvulla älypuhelimet mahdollistavan teknologian, mutta maailma ei ollut siihen vielä valmis – Nyt lähes tuntematon tiedemies saa vihdoin tunnustuksen työstään

Kesti vuosia, ennen kuin jo 70-luvulla Suomessa tehty keksintö uusista ohutkalvoista löi läpi. Nyt sitä käyttävät maailmalla kaikki elektroniikkavalmistajat. Tekniikan tohtori Tuomo Suntola sai tänään miljoonan euron Millenium-palkinnon.

22.5.2018 klo 18:00

Valkoisen tehdasrakennuksen tuotantosalissa reaktorilaitteet humisevat joka puolella. Suomessa kehitetty atomikerroskasvatustekniikka on käytössä Picosun-yhtiössä Kirkkonummen Masalassa. Tai oikeastaan yhtiö valmistaa huippureaktoreita maailmanmarkkinoille.

Tekniikan tohtori Tuomo Suntola on joutunut tuotantotilaan tullessaan pukemaan suojavaatteet päälleen, sillä puhtaus on tärkeä osa prosessia.
 

Mistä on kyse?

  • Tekniikan tohtori Tuomo Suntola on saanut miljoonan euron Millennium 2018 -teknologiapalkinnon.
  • Fyysikko Tuomo Suntolan kehittämä atomikerroskasvatusteknologia on mahdollistanut elektronisten laitteiden tehon kasvamisen samalla, kun elektroniikan osien koko on pienentynyt.
  • Teknologiaa käytetään laajasti matkapuhelimissa, tietokoneissa ja muussa elektroniikassa. Sen uskotaan leviävän myös terveysteknologisiin ratkaisuihin.

Tuomo Suntola

Tekniikan tohtori Tuomo Suntola kehitti atomikerroskasvatustekniikan 1970-luvulla elektroluminenssinäyttöihin.Jyrki Ojala / Yle

Tekniikan Akatemia –säätiön mukaan atomikerroskasvatuksella (ALD) valmistettuja ohutkalvoja käytetään lähes kaikissa tietokoneissa ja älypuhelimissa. Jatkuvasti kehittyvän ALD-teknologian ansiosta laitteet ovat pienempiä ja edullisempia, mutta samalla tehokkaampia.

Tekniikan tohtori Tuomo Suntolan jo 1970-luvulla keksimä atomikerroskasvatusteknologia on siis mahdollistanut elämämme älypuhelinten, tehokkaiden tietokoneiden ja sosiaalisen median keskellä.

Nyt hän sai miljoonan euron Millennium-palkinnon kahdeksantena palkituista teknologioiden kehittäjistä. Aiemmin palkittuja ovat muun muassa world wide webin, kantasolujen, aurinkokennojen kehittäjinä uraauurtaneet tutkijat.

Tuomo Suntola on toinen suomalainen palkinnonsaaja, Linus Torvalds oli ensimmäinen.

Suomessa uransa luoneen Suntolan innovaatio on yksi keskeinen tekijä siinä, että kuuluisa Mooren laki on jatkunut aina tähän päivään saakka: mikropiirien teho on kaksinkertaistunut parin vuoden välein hintojen kuitenkin samalla laskiessa.

Mutta palataanpa ensin 1970-luvulle ja Tuomo Suntolan silloiselle työpaikalle Instrumentariumin toimistoon.

Prosessori

Tietokoneen rakenne on pakattu nykyään hyvin pieneen tilaan.Ritchie B. Tongo / EPA

Innovaatio syntyi selkeästä tavoitteesta

Elämänuransa teollisuuden parissa luonut 75-vuotias Tuomo Suntola kehitti uskomattoman ohuet ja kestävät kalvot ilman huippulaboratorioita.

– Kyllä se lähti ihan tunnistetun ongelman ratkaisemisesta, toteaa palkittu tekniikan tohtori.

 

Yleensä ohutkalvoja valmistettaessa kalvo pyrkii määrätyllä tavalla nukleoitumaan, pisaroitumaan, jolloin sinne jää heikkoja kohtia.

– Tämän välttämiseksi lähdin etsimään, voitaisiinko ohutkalvo rakentaa atomikerroksittain, Tuomo Suntola kertoo.

Hän työskenteli tuolloin 1970-luvulla Instrumentariumin tutkimusjohtajana.

– Istuin toimistossa, ja alkuaineiden jaksollinen järjestelmä oli seinällä vastapäätä. Sitä katsoessani oikeastaan ajatus syntyi, että kokeillaanpa tällaista mahdollisuutta.

Haasteellinen tekniikka

Atomikerroskasvatustekniikassa kaasumaiset yhdisteet suihkutetaan vuoron perään päällystettävälle pinnalle, johon ne tarttuvat vain atomin paksuisina kerroksina joka kohtaan. Tämä mahdollistaa erimuotoisten ja hyvin pienten kappaleiden pinnoituksen reaktoreissa.

Kun kyse on millimetrin tuhannesosien paksuisista kerroksista, operaatio pitää toistaa satoja, jopa tuhansia kertoja.

.... "



Suntola on kirjoittanut kirjan tieteenhistoriasta:

https://www.physicsfoundations.org/kirjatilaus-suomessa/

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän esalehtinen kuva
Esa Lehtinen

Palkinto meni todella oikealle ihmiselle! Semminkin koska hänen keksintönsä oli niin paljon aikaansa edellä että sitä koskevat patentit ehtivät vanhentua ennen hänen keksintönsä täysimittaista kaupallista soveltamista.

Käyttäjän heke kuva
Heikki Paananen

Äskettäin juttelin henkilön kanssa, joka oli aikoinaan hankkinut Suomesta ALD reaktorin. Ko. henkilo ei osannut sanaakaan englantia, mutta käsimerkein ja piirroksin käyttöönotto oli sujunut.

Oikeaan osoitteeseen meni palkinto!

Millenium-palkintoa pitäisi laajentaa (useampia kovien tieteiden kategorioita). Nyt siihen olisi kultainen mahdollisuus, kun Nobel antaa tilaa.

Käyttäjän arirusila kuva
Ari Rusila

Samaa mieltä palkinnon osuvuudesta. Itse mietin milloinkahan hän alkaa saada tunnustusta vaihtoehtoisesta maailamanselitysopistaan - jotain aikasuureen korvaamista dynamiikalla - joka haastaa itse Einsteinia, vertaisarvioiduissa julkaisussa näitä teorioita ei liene vieläkään julkaistu. On hän sitten ajatuksissaan tässä tapauksessa oikeassa tai väärässä niin pioneerihenkeä ainakin löytyy.

Käyttäjän erkkilaitila1 kuva
Erkki Laitila

Minusta Suntolan ansiot vaikuttavat kyseenalaisilta.

Wikissä kerrotaan, että sama keksintö (ALD) olisi tehty Neuvostoliitossa jo 1960-luvulla.
Suntola kehitteli näyttöjä, ei siis piiriteknologiaa.

Uutisointi tästä hankkeesta on pahoin vääristynyttä.

Mitä kertoo se, että nyt palkitaan 1970-luvun keksinnöistä. Se kertoo siitä, että nykyään ei keksitä mitään suurta. Tämä postmoderni aika on vaipunut apatiaan.

Tällainen palkinto jälkikäteen ei hyödytä ketään. Sen tulisi suuntautua tulevaisuuteen, jos Millenniumista on kysymys.

https://en.wikipedia.org/wiki/Atomic_layer_deposit...

In the 1960s, Stanislav Ivanovich Koltsov together with Valentin Borisovich Aleskovskii and colleagues experimentally developed the principles of ALD at Leningrad (Lensovet) Technological Institute (LTI) in the Soviet Union. The purpose was to experimentally build upon the theoretical considerations of the "framework hypothesis" coined by Valentin Borisovich Aleskovskii in his doctor of science thesis ("professor's thesis") published in 1952. The experiments started with metal chloride reactions and water with porous silica, soon extending to other substrate materials and planar thin films.
Aleskovskii and Koltsov together proposed the name "Molecular Layering" for the new technique in 1965. The principles of Molecular Layering were summarized in the doctoral thesis ("professor's thesis") of Koltsov in 1971.Research activities of molecular layering covered a broad scope, from fundamental chemistry research to applied research with porous catalysts, sorbents and fillers to microelectronics and beyond.

Käyttäjän erkkilaitila1 kuva
Erkki Laitila

Muutankin kantaani Mooren lain suhteen, koska löysin lisätietoa:
https://www.v3.co.uk/v3-uk/interview/3032914/the-c...

Vuodesta 2007 alkaen Intel alkoi käyttämään ALD:tä, mikäli kirjoitus pitää paikkaansa (se ei ole itsestään selvää):
"The uniformity of ALD layers has proven important for the chip industry, which needs highly uniform, pinhole-free gate oxides on silicon to prevent leakage. Intel was the first manufacturer to introduce ALD, in 2007; this helped it to move from the existing 65nm nodes to 45nm, while keeping power consumption low. This has been vital in lengthening the life of Moore's Law. Today, every major chip manufacturer uses a form of ALD."

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset