ristojkoivula

Metafyysinen monadologinen fysikalismi ei ole Järjen Ääni, fyysikko Kari Enqvist

  • Metafyysinen monadologinen fysikalismi ei ole Järjen Ääni, fyysikko Kari Enqvist

 

Tästä aiheesta on jo palstalla Toni Honkalan saarna, jossa keskustelu on estetty, koska bloggaaja ei usko pärjäävänsä sellaisessa.

Joudun siis tekemään uuden avauksen, jossa aion kommen- toida myös Honkalan hengentuotetta, jonka en sivumennen sanoen katso poikkeavan juurikaan edukseen Enqvististä.

https://www.pirkanblogit.fi/2018/risto_koivula/metafyysinen-monadologinen-fysikalismi-ei-ole-jrjen-ni-fyysikko-kari-enqvist/

… Se voi olla absolutisoidun muodollisen logiikan ääni, mutta järki (reason, razum, Vernunft, raison, ratio) ei ole samaa kuin varsinkaan absolutisoitu muodollinen logiikka.

Enqvistin pitäisi esimerkiksi tietää, että todella suuret fysikaalisen maailmankuvan edistysaskelet ovat aina vaikuttaneet ensi alkuun ”järjettömiltä”: pyöreä pyörivä Maa avaruudessa, jatkavuuden laki, ”homogeeninen maailmankaikkeus”, gravitaatiolaki, energia, sen säilyvyys, valonnopeuden vakioi- suus kaikkien havaitsijoiden suhteen, kvanttimekaniikka, alkuräjähdys… Vaikka nuo ovat ”sotineet järkeä vastaan”, ne on toisaalta myös johdettu nimenomaan muodollista logiikkaa rikkomatta, mutta tavallista perstuntumista poikkeavista aksioomista.

Julkilausuttujen loogisesti moitteettomien tieteellisten aksioomien lisäksi on usein ideologisia piiloaksioomia. Sellaiset on paljastettava ja otettava myös tieteellisen tarkastelun eikä vilpillisen julistuksen alaisiksi.

https://yle.fi/uutiset/3-10163218

 

Kari Enqvistin kolumni: Suu kiinni fyysikko!

 

Luonnontieteilijät leimataan kuitenkin kapea-alaisiksi erityisasiantuntijoiksi ikään kuin he eivät muusta tietäsi mitään. Heidän puhevaltansa typistetään mieluusti heidän tieteellisen kompetenssinsa rajoihin, kirjoittaa Kari Enqvist.

18.4.2018 klo 06:45

Edesmennyttä Stephen Hawkingia on muisteltu tieteen yleistajuistajana. Hän ei kuitenkaan kääntä- nyt luonnontieteiden väittämiä tavallisen ihmisen ymmärrettäviksi. Ei ainakaan samassa mielessä kuin vaikkapa yleistajuistamisen supertähdet, amerikkalainen Neil deGrasse Tyson ja englantilainen Brian Cox. ”

 

RK: Ei kauhean hyvältä näytä ainakaan Tyson…:

” Tyson on arvioinut, että maailmankaikkeus on 50 prosentin todennäköisyydellä jonkin korkeamman voiman tai sivilisaation tuottama simulaatio, jossa ihmiskunta elää. [4]

https://www.hs.fi/nyt/art-2000002929026.html ”

 

KE: ” Sen sijaan Hawking toi nimikkeet ”teoreettinen fysiikka” ja ”kosmologia” tavallisen ihmisen kielenkäyttöön. Hän antoi näille vaikeille tieteenaloille helposti tunnistettavan hahmon. Omansa. ”

 

RK: Kyllä ne ennestäänkin tiedettiin; Einstein tiedettiin sekä teoreettiseksi fyysikoksi että kosmolo- giksi. Myös muuan Paul Kustaanheimo tiedettiin, joka oli ratkaissut matemaattisesti kosmologiassa tärkeän kolmen kappaleen ongelman, mm.osoittanut, että tämä paketti ei ole stabiili,mikä johti myös kaaosteoriassa edistykseen. Hänelle kävi myöhemmin Helsingin yliopistossa samoin kuin Ragnar Granitille. Harrastaneissa piireissä tunnettiin ukrainalainen englantiin siirtynyt kosmologi Georgi Gamov mm. Mr. Tompkins -popularisoinneistaan. Harva osasi arvata, että juuri hän oli laskenut ratkaisevan ennusteen, josta Big Bang -teorian kehitys lähti vyörymään.

Teoreettinen fysiikka on EKSAKTI tiede aivan kuten rakennusstatiikkakin, joka on sovellettua, tek-nistä fysiikkaa. Se ei tarkoita, että nämä täysin tarkasti kuvaisivat kohdettaan just niin, kuin se on (se taas on objektiivisuutta eli objektilähtöisyyttä), vaan se tarkoittaa sitä, että nämä koostuvat  loogistesti ristiriidattomista tulkinnallisista  matemaattisista  teorioista, joista lasketaan yksikäsitteisesti asioita, ja niitä ”seurauksia” (ja siten myös itse aksioomia) kokeellisesti testataan.

Nämä teoriat ovat aina abstrakteja: ne ei vät kuvaa koskaan tutkimiensa olioiden KAIKKIA ominai-suuksia, ja niissä tuodaan myös kohteiisiin ”uutta”, nimenomaan malliin kuuluvaa, ainakin se muo-dollinen logiikka! Matematiikka on periaatteessa kohteessa, muodollinen logiikka vain kielessä, jolla sitä kohdetta ja ”sen matematiikkaa” kuvataan ja käsitellään.

 

KE: ” Niinpä Hawking oli tieteen pikemmin kuin tiedon lähettiläs. Sitä oli myös Albert Einstein. Kaikki näet tietävät Einsteinin tiedemieheksi ja fyysikoksi. Me tunnistamme hänet helposti valokuvista: Einsteinin hulmuava hiuspehko, Einstein ilman sukkia, Einstein joka näyttää kieltään kameralle.

Sekä Einstein että Hawking ovat muodostuneet eräänlaisiksi kuvakkeiksi. En yllättyisi, jos molemmista olisi jo olemassa emoji, jolla tekstareissa voisi korvata käsitteen ”teoreettinen fysiikka”.

Molempiin liittyi outous ja toismaailmallisuus, ikään kuin he eivät olisi olleet aivan normaaleja ihmisiä. Tämän ansiosta teoreettisista fyysikoista on suurelle yleisölle muodostunut mielikuva, joka on osin vahingollinen.

Ajatellaan, että teoreettiset fyysikot ovat kummajaisia. Että heidän ajatuksensa liikuskelevat ainoastaan toisilla planeetoilla ja muissa ulottuvuuksissa.

Hawking tosin kommentoi ilmastonmuutosta ja varoitteli yhteydenotoista avaruuden muukalaisiin. Tämä hänelle sallittiin, koska hän oli kuin omaa rotuaan. Hänen tiedettiin asuvan salaisuuksien verhon toisella puolella. Hänen kuviteltiin omaavan muilta piilotettua tietoa. ”

 

RK: Hawking myös filosofoi, ja hörhöilikin: hän on esittänyt hyvinkin kummallisia ideoita, kuten että aika voisi kulkea taaksepäin, mikä muuten edellyttäisi jonkinlaista ”informaation säilymisen lakia”, jollaisesta hän itse ei ole avoimesti spekuloinut tietääkseni. Hän on ollut satunnaisesti  joukon jatkona myös joissakin muiden alojen ja huijareidenkin pölhöhankkeissa, kuten ”Cambridgen Mustekalojen tietoisuuden julistuksessa”.

 

KE: ” Minua on ystävällisesti kehotettu pitäytymään kirjoitelmissani vain universumin ensimmäiseen sekuntiin, josta jotakin tiedän. ”

 

RK: Sikäli kuin sellaista todella on tapahtunut…

 

KE:Tavallisesti luonnontieteilijät leimataan kuitenkin kapea-alaisiksi erityisasiantuntijoiksi. Heidän puhevaltansa typistetään mieluusti heidän usein käsittämättömän tieteellisen kompetenssinsa mää-rittämiin rajoihin. Fyysikolla ei saisi olla mielipidettä arkielämästä. Tämän olen kokenut monta kertaa omakohtaisesti, kun minua on ystävällisesti kehotettu pitäytymään kirjoitelmissani vain universumin ensimmäiseen sekuntiin, josta jotakin tiedän.

Outoa tässä on se, että tietämättömyys ei yleisesti ottaen tunnu estävän keitään muita laukomasta erilaisia kommentteja. On kuin vieläkin olisi elossa häivähdys kahdesta kulttuurista, josta englantilai-nen C.P. Snow kirjoitti kuutisenkymmentä vuotta sitten. Siinä humanisteille, yhteiskuntatieteilijöille ja ylipäätään ei-luonnontieteilijöille on varattu yleisasiantuntijan rooli. Sukupuolesta riippumatta he ovat tämän pallon setämiehiä. He kertovat laajalla pensselillä, miten asiat ovat. Heidän ymmärryksensä on syvää ja pidäkkeetöntä. Luonnontieteilijät vain näpertelevät laput silmillä yksityiskohtien parissa. Näin siis ajateltiin Snown aikoihin ja ajatellaan ehkä vieläkin.

Mutta jos fyysikko eroaisi toimestaan,jättäisi yliopiston ja ilmoittaisi ryhtyvänsä vapaaksi toimittajaksi, yhtäkkiä hänen olisi hyväksyttävää kirjoittaa mistä hyvänsä. ”

 

RK: Kyllä. Tosin toimittaja ei saa kirjoittaa mitä hyvänsä ainakaan Suomessa, vaan hänen pitää kirjoittaa nimenomaan paskaa. VAIN PASKASTA MAKSETAAN.

Minä olen muuten tehnyt noin, tosin olen jättäytynyt vain pätkätöistä, joita olen tehnyt ikäni. Ja olen niitä tehdessänikin kirjoittanut esimerkiksi filosofiasta just siten kuin olen tarkoittanutkin. HYVÄK- SYTT(ÄV)YYDESTÄ en tiedä… Se ei mun asiani tieteilijänä oikeastaan olekaan, pääsia on, että on asiaa ja totta!

Ei kaikesta erityistieteellisestäkään tuotannosta ole aina tykätty!

 

KE: ” Siitä huolimatta, ettei mikään olisi oikeasti muuttunut. Tutkijan erottaa toimittajasta vain käytävä, selän takana kolahtanut ulko-ovi ja kadulle vievät rappuset. ”

 

RK: On siinä ero. Virassa istuvalla perustieteiden tai filosfiatieteiden professorilla on velvollisuus olla puhumatta paskaa tuolinsa arvovallalla (joka on hupaa myös haihtumaan…), sillä perustieteiden ja filosofiatieteiden tehtävänä on MYÖS luoda ideologista maailmankuvaa, esimerkiksi fysikaalista maailmankuvaa tai tieteellistä ihmiskuvaa.Meillä sovellettujen alojen ihmisillä sellaista velvoi- tetta ei ole: huomattavan monet rakennusstaatikot ovat kreationisteja professoreja myöten (aivan kuten monet matemaatikotkin). Ja muitakin hörhöoppeja esiintyy…

Myöskään virassa oleva tai instituutiensa nimissä esiintyvä FILOSOFI ei  saa jauhaa mitä tahansa paskaa erityistieteistä kuten fysiikasta, biologiasta tai sosiologiasta, eikä sovelletuistakaan tieteistä!

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/01/helsingin-yo-julisti-v-2002-ehdollistumisen-patemattomaksi

 

KE: ” Kaiken lajin sanominen näkyy olevan sallittua myös satunnaisille näyttelijöille ja viisunikkareille, taloustieteilijöistä nyt puhumattakaan.

Jos luonnontieteilijä ryhtyisi poliitikoksi, hänen olisi lupa puhua mistä tahansa. En ole nimittäin huomannut, että esimerkiksi kasvatustieteen maisteri Laura Huhtasaarta vaadittaisiin pidättäytymästä lausumasta mistään muusta kuin kasvatustieteen asioista. ”

 

RK: Hän ei puhu valtiollisen tieteen ”arvovallalla” mistään asiasta. Hän on luterilainen uskonnonopet-taja, ja hänelle on sallittua uskoa siten, kuin tuossa Suomen kirkossa on sallittua – myös kreationisti-sesti – sillä se on luterilaisille sallittua mutta ei suinkaan pakollista eikä kovin tavanomaistakaan. Us-konnonopettaja pastori Ilari Kuuliala selitti tuon asian lukiossa perusteellisesti ja paljasti myös, ketkä silloiset teologisen professorit olivat kreationisteja: taisi olla vain yksi sillä kertaa: arkelogi Aapeli Saarisalo.

 

KE: ” Kaiken lajin sanominen näkyy olevan sallittua myös satunnaisille näyttelijöille ja viisunikkareille, taloustieteilijöistä nyt puhumattakaan, jotka mieluusti esiintyvät olemisen, elämisen ja korkeamman opetuksen armoitettuina asiantuntijoina.

Tämä on tietysti aivan oikein. Jokaisella meistä on rajoittamaton sanan- vapaus – myös vapaus puhua puuta heinää. ”

 

RK: Paitsi eräillä professoreilla ja muilla – ei ainakaan pitäisi olla

Eikä pitäisi tulla valituksikaan, jos kannattaa esimerkiksi irrationalistisa ja antirationalistisia pölhöoppeja… (Ruvetkoon sitten vaikka luonntieteenopettajaksi…)

 

KE: ” On tärkeää, että julkinen keskustelu on mahdollisimman moniäänistä. Jokainen mielipide on potentiaalisesti arvokas. Korvataan siis mediassa edes joskus yhteiskuntatieteilijä vaikkapa insinöörillä!

Myös luonnontieteilijöiden ääni voisi kuulua vahvempana. Emme tiedä kaikkea kaikesta, mutta lähtö-asenteemme on työn puolesta kriittinen, analyyttinen ja pohdiskeleva.

Edustamme usein järjen inhorealistista ääntä, mutta tietysti myös järkevä ihminen voi olla täysin väärässä. ”

 

RK: Monadologinen, muodollisen logiikan itse luonnon ominaisuudeksi kirjoitteva, metafyysinen (antidialektinen, antiemergentti) ”fysikalismi” EI OLE ”Järjen Ääni”, vaan yksi HUUHAA-oppi muiden joukossa…

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2011/08/fysikalismin-ideologia-on-munatonta-metafyysista-monadologiaa

https://journal.fi/tt/article/view/66443/26871

 

KE: Muistettakoon kuitenkin, että on parempi erehtyä kiinnostavalla tavalla kuin olla oikeassa tylsällä tavalla. Uskon, että tässä suhteessa me fyysikot olemme taitavia.

Kari Enqvist

Kirjoittaja on kosmologian professori Helsingin yliopistossa ja tietokir- jailija. Hän on kiinnostunut ihmisen paikasta maailmankaikkeudesta ja kaikesta siitä, mikä on liikuttavaa tai ihmeellistä. ”



RK: ”Fysikalistien” hölmöyksiä:

Enqvistin oppilas ja entinen apulainen Syksy Räsänen:

https://www.tiede.fi/keskustelu/45601/ketju/rasanen_sekoilee_fysikaalisessa_analogiassaan_tahdosta

Ja Enqvistin kollega ja kaveri Esko Valtaoja:

https://www.tiede.fi/keskustelu/39799/ketju/onko_tulevaisuus_ja_menneisyys_todellisia

 

PS: Periaatteessa olisi tietysti mahdollista,että luonto olisi jollakin tavalla ”digitaalinen”, eli olisi ole-massa jossakin jokin sellainen todellisuudentaso, joka olisi jaettavissa sellaisiin ”pisteisiin”, joissa jo-kin perusominaisuus (joista voitaisiin periaatteessa johtaa muut) joko täysin olisi , tai sitä ei olisi lain-kaan. Tämä olisi juuri sen monadologian peruaksiooma, jonka tunnetuin edustaja on kai edelleen Gottfried Wilhelm von Leibniz, mekaanisen energiakäsitteen keksijä ja differentiaalilaskennan kehittäjä Isaac Newtonin ohella, fanaattinen fundamentalistinen luterilainen kreationisti muuten.

MUTTA MISSÄÄN TAPAUKSESSA TUOLLAISTA FILOSOFISTA EKSENTRISTÄ ÄÄRIASEN- NETTA EI PIDÄ HUUTAA MUKA ”TODISTETTUNA FYSIIKKANA” SEN ALAN PROFESSORIN ”VIRKALAUSUNTONA”, joka esimerkiksi valtion pitäisi uskoa, ja tehdä sen mukaan ”laillisesti” virkamiespäätöksiä!!!!

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän ristojkoivula kuva
Risto Koivula

Kommentoidaan tuota Honkalan sanomaa sitten täällä, saadaan ilmeisestikin humasistin näkemys fyysikoiden näkemysten joukkoon:

http://tonihonkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255727...

" Fyysikon ilmaisunvapaudesta ja tiedeviestinnän skientismistä

23.5.2018 16:12 Toni Honkala

Kommentteja Kari Enqvistin kolumniin 18.4.2018

https://yle.fi/uutiset/3-10163218

Ylen uutisten kolumnissaan 18.4.2018 (https://yle.fi/uutiset/3-10163218) Kari Enqvist kirjoittaa fyysikon ilmaisunvapaudesta puolustaen ylipäätään julkisen keskustelun moniäänisyyttä.

Kolumnissaan Enqvist puolustaa fyysikoiden oikeutta osallistua julkiseen keskusteluun puhumalla myös heidän ammatillisen erityisosaamisalueidensa ulkopuolisista asioista.

Enqvistin esiinnostama sanomisen vapaus pitäisi tietenkin olla itsestään selvä asia meidän ny- kyisessä yhteiskunnassamme:fyysikoilla ja luonnontieteilijöillä ylipäätään on sama sanomisen vapaus kuin kaikilla muillakin yhteiskunnan jäsenillä ammatti- ja koulutustausta riippumatta.

Tieteenfilosofioiden ja elämänkatsomustiedon näkökulmista Enqvistiin esittämät näkemykset herättävät seuraavanlaisia ajatuksia:

1. Enqvist viittaa C.P. Snow:n 1959 keskusteluun nostamaan näkemykseen kahdesta kulttuu- rista: humanistis-yhteiskuntatieteellisestä ja luonnontieteellisestä. 1966 Yle lähetti radiosarjan, jossa tuon ajan suomalaiset vaikuttajat (tutkijat, toimittajat, kirjailijat, poliitikot, jne.) ottivat kantaa Snow:n esittämiin ajatuksiin. Radiosarjan puheenvuorot on julkaistu kirjana "Aikamme kaksi kulttuuria" 1967 (WSOY).

Mielenkiintoisena seikkana voi mainita, että eräs noista radion puheenvuorojen esittäjistä oli avaruustähtitieteen professori K.V.Laurikainen. Omana aikanaan hän osallistui yhteiskunnalli- seen keskusteluun, ja propagoi kristillistä ideologiaansa. "

RK: Laurikainen väitti Stephen Hawkingin edeltäjän Cambridgen fysiikan professorina (Isaac Newtonin entisessä virassa) Paul Diracin väittäneen, että "On olemassa kvanttihyppyjä säteilevä Jumala". Ehkä hän kertoo kirjassaan missä Dirac olisi noin sanonut. Yleensä Diracista kerrotaan aivan muuta: että hän oli tiukk ateisti. Tällainen lähde kuitenkin on annettu

Dirac, Commentarii 2, no. 11 (1972): 15. täällä:

https://jewishaction.com/science-technology/kabbal...

https://en.wikipedia.org/wiki/Paul_Dirac

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIn...

" >Mr.KaT: Tulee mieleen hämmästykseni kun
>NL:ssä käynyt opettajatuttu kertoi
>mulle että sikäläisessä koulussa
>kvanttimekaniikasta opetettiin
>"ylikriittisesti" koululaisille
>"Länsimaisen käsityksen mukaan
>Heisenbergin epätarkkuusperiaate
>kuuluu..".

RK: Kyllä Heisenbergin epätarkkuusperiaate kuuluu DM:n mukaiseen fysikaaliseen maailmankuvaan niin, että fysikaalisen tyhjiönkin katsotaan noudattavan sitä.

Heisenbergin persoonasta ei tietenkään pidetty eikä pidetä tunnetuista syistä, jotka eivät vaikuta hänen tieteellisten saavutustensa arvoon.

>Puhumattakaan mannerliikuntateorioiden

Enpäs todellakaan ole ikinä kuullut, että kukaan tuota olisi vastustanut, ainakaan mistään ideologisista syistä!

>ja alkuräjähdysmallien, BigBangin, torjunnasta.

NO sitähän ei toki loppuun asti todistettuna tietenä pidäkään esittää, koska se ei sitä ole, kuten ei ole koko yleinen suhteellisuusteoriakaan ainakaan tyhjentävästi, kun taas ERITYINEN suhteellisuuteoria sitä kyllä on, edellytystensä voimassa ollessa!

>Niiniluodon kirjasta
>tajusin sittemmin, että Heisenberg
>ja kvanttimekaniikan
>indeterministinen sattuma ei sopinut
>deterministiseen kommunismiin, jossa
>kaiken pitää olla ennalta laskettavaa
>ja määrättyä.

AI SEMMOISTAKO SE NYKYÄÄN KIRJOITTAA!!!

Taitaa olla siirtynyt K.V.Laurikaisen kannalle, joka tuota höpsi parinkin kirjan verran, ja muut kreationistitkin joutuivat kojaamaan!

En minä tuollaista, kaikesta huolimatta, Niiniluodosta ihan tällä perusteella usko (mutta ihan kaikki ei kyllä ole myöskään siten kohdallaan, kuin pitäisi, ja NIINILUOTO kyllä tuntee taatusti Vygotskin ajatteluteorian, koska hän on lukenut jopa Stalinin kirjoituksen, jossa se julistettiin "ainoaksi oikeaksi ajatteluteoriaksi" formuloijan nimeä mainitsematta ("koska teos oli ideologinen eikä kielitieteelinen"), ja hän on viitannutkin siihen teostensa viitteissä.

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIn...

... "

TH: " Tänä päivänä suomalaisessa julkisuudessa Laurikaisen "seuraajat" Kari Enqvist ja Esko Valtaoja puolestaan propagoivat skientismiään. "

[RK: Englannin sana science tarkoittaa perus- ja sovellettuja luonnon- ja formaalisia tieteitä eli luontotieteitä. Näihin luetaan myös taloustiede johtuen sen matemaattisuu- desta ja läheisestä kytkennästään teknisiin tieteisiin. Skientismi tulee tästä sanasta.

https://encyclopedia2.thefreedictionary.com/scientism

Muita tieteitä ovat humanistiset eli ihmistieteet (human arts) ja filosofiatieteet.

Monet skientistit eivät pidä näitä tieteinä lainkaan.

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIn... ]

TH: " Kenties C.P. Snow:n taannoin keskusteluun nostama näkemys kahden kulttuurin erosta on edelleen ajankohtainen muun muassa siinä mielessä, että näiden kahden "suuren tieteenhaaran" tieteenfilosofisissa lähtökohdissa on eroavaisuuksia?

Humanistisilla ja yhteiskuntatieteellisillä aloilla esimerkiksi tietoteoreettinen oletus saattaa rakentua vahvemmin konstruktivismille, luonnontieteissä taas positivismille. Hyvin karkeasti ottaen konstruktivismi painottaa, että kaikki tieto on ihmisen rakentamaa, ja perustuu ihmisen ymmärryskyvyille ja merkityksenannoille. "

RK: Konstruktivismiksi nimitetään tavallisesti esimerkiksi Hegeliin yhdistettyä käsitystä, että luonnonlait (ja yhteiskunnan) eivät varsinaiseti olisi todellisia, ennen kuin niitä käytetään johonkin, tai että emme tiedä tuosta asiasta ennen sitä. Tämä johtaa esimerkiksi myös toisinpäin käsitykseen, että toiminna objektiivisi lainalai-suuksia voidaan "luoda tietoisesti" ja että luonnalaieilla ja ihmisen säätmillä vaikkapa juridisilla laeilla, perinnäistavoilla jne ei olisi periaatteellist eroa.

Sitä, että kulttuurissa katsotaan kaikkea pitävän kuvata kielellisesti ja että itse tajuntakin on kielellinen, ei pidetä konstruktivismina (paitsi silloin, kun kyseisen opin vastustajat fuskaavat). "

TH: " Ei ajatella olevan mitään varmoja keinoja tietää "asioista sinänsä". "

RK: " Asiat, oliot sinäsnsä" eli SELLAISNA, JOISTA EMME VOI SAADA KOSKAAN MITÄÄN TIETOA, on Immanuel kantin sisäisesti loogisesti ritiriitainen aivopieru, jota päättelyssä käytettäessä voidaan "päätellä" MITÄ TAHANSA MISTÄ TAHANSA sopivatsi puliveivaamalla, joten se ei kuulu titeen piiriin lainkaan. Ainoa, missä roolissa se voi palvella tieteellistä päättelyä', on reductio ad brurdum -kriteerinä.

https://encyclopedia2.thefreedictionary.com/thing-...

TH: " Positivismi taas perustuu uskomukseen, että ihminen voisi jossain vaiheessa päästä selville siitä, mitä "maailma itsessään ilman ihmistä" on, ja että ihminen jo nyt voisi tietää jotain todellista, totuutta joistain maailmassa kokemistaan ilmiöistä. "

RK: Positivismin peruteesi on, että se yrittää tulla toimeen "ilman filosofiaa".

Esimerkiksi positivismi ei sano tutkivansa syitä ja seurauksia, koska nämä "ovat filosofiaa", vaan positivisti tutkii KORRELAATIOTA, koska ne ovat "mitattavia positiivisia tosiasioita".

Toinen positivismille ominainen piirre on HUMEN GILJOTIININ käyttö TIETEENKRITEERI- NÄ: siitä, miten asiat ovat, ei pitäisi voida tieteellisesti päätellä, miten niiden pitäisi olla. Sellainen johtaminen ja perusteleminen olisi aina MUUTA KUIN TIETEELLIS-TÄ, ja näin ollen kaikenlainen "TIETEELLINEN YHTEISKUNTA" olisi aina pelkkää huijausta ja hörhöilyä! Tästä syystä positivismi, joka on aika uusi filosofia Ranskan vallnkumouk-sen ajoilta, herätti kaikista "porvarillista" filosofioista mustinta kiukkua Neuvostoliiton filosofien piirissä.

https://encyclopedia2.thefreedictionary.com/positi...

" Positivism

a philosophical trend based on the thesis that all genuine, “positive” knowledge can be obtained only through the individual specialized sciences or through their synthesis, and that philosophy as a separate discipline, claiming to study reality independently, has no right to exist.

Positivism took shape as a distinct trend in the 1830’s. During its history of more than a century, positivism has evolved steadily toward expressing more clearly and carrying to a logical conclusion its inherent tendency toward subjective idealism.

The term “positivism” was introduced by the French philosopher A. Comte, the founder of the positivist school, who proclaimed his decisive break with the philosophical (“metaphysical”) tradition. He believed that science has no need for guidance from philosophy. In the opinion of the positivists, however, this does not exclude the existence of a synthesis of scientific know- ledge, to which the term “philosophy” may be applied. Thus, philosophy is reduced to a set of general conclusions drawn from the natural and social sciences. Inasmuch as positivism has nothing to do with metaphysical problems, it rejects both idealism and materialism. The claim that causes and essences can be discovered is attributed by Comte to the vestiges of meta- physics, which, in his opinion, ought to be eliminated from science. Science does not explain phenomena but describes them, answering the question “how,” not “why.” By consistently de- veloping this thesis, Comte arrived at a phenomenalist point of view. However, the subjective idealist tendencies in Comtean positivism continued to coexist with certain elements of natural scientific materialism, which stemmed from the traditions of the French Enlightenment of the 18th century. Like the Enlightenment thinkers, Comte stated his conviction that science has an infinite capacity for development.

... "

TH: " Kenties osittain tästä tietoteoreettisesta orientaatiosta johtuen humanististen ja yhteis- kuntatieteiden tutkijat näyttävät harvemmin puhuvan varmoista totuuksista, tai absoluuttisista, ihmisen ymmärryksestä ja merkityksenannoista riippumattomista totuuksista ylipäätään. Tässä suhteessa humanistien ja yhteiskuntatieteilijöiden kielenkäyttö ja puhetavat tuntuvat olevan sovittelevia.

Luonnontieteisiin puolestaan näyttäisi kuuluvan tapa ajatella ja puhua (diskurssi) hyvin varmoin äänenpainoin totuuksista, osoittamisista, paljastamisista, jne., joita luonnontieteen keinoin ajatellaan tehtävän.

Karkeasti yleistäen humanisti ja yhteiskuntatieteilijä sanoo, että jokin asia vaikuttaisi olevan niin tai näin, kun sitä katsotaan tietystä näkökulmasta, so. tietynlaisesta teoreettisesta viitekehyksestä katsoen.

Luonnontieteiden parissa, tai ehkä pikemmin luonnontieteellisten teorioiden ja näkemysten populaarijulkaisuissa, asioista sitä vastoin vaikutetaan puhuvan enemmänkin varmoina totuuksina eikä niinkään tietyistä teoreettisista näkökulmista muodostettuina teorioina.

Länsimaisen filosofia on perinteisesti ajateltu tieteiden äidiksi. Eikä tarvitsekaan kuin lukea hetki vaikkapa klassikkoajattelijoiden kirjoituksia, erityisesti Aristote-leen, niin huomaa, että siellä on jo luotu perustuksia nykyisinkin vallalla oleville tieteille, tieteistä tutuille kriittisen kysymisen ja analyyttisen tutkimuksen lähtökohdille. "

RK: Juu, Aristoteles on määritellyt muodollisen logiikan ja tehnyt siitä tieteen, ja määritellyt myös tieteen peruskäsitteen totuuden. Häntä voidaan pitää "tieteen isänä", vaikka tiedettä oli jo ennenkin tehty muiden yhteiskunnallisen päällysrakenteen ilmiöiden kuten uskonnon piirissä.

TH: " Länsimaisen filosofian toimintakenttä on laaja, ja siinä monia suuntauksia. Tietoteorian alalla lienee kuitenkin valtavirtaa Immanuel Kantin esittämä "vallankumous", jossa hän esitti, että ihmisen ei ehkä ole mahdollista tietää mitään asioista sinänsä itsensä ulkopuolella vaan ihminen on aina oman käsitys- ja ymmärryskykynsä rajoittama. Tällaisesta näkökulmasta ajatellen me kenties lopulta kuitenkin olemme Platonin luolan asukkaita? "

RK: Immu Kantin "vallankumous" oli väärä häly. Hänen vahvin puolensa oli moraalifilosofia: että pitäisi toimia niin, että aiitä voisi ainakin omasta mielestään tehdä yleisen säännön.

TH: " Pragmatistinen filosofia taas painottaa käytännöllistä elämää eikä niinkään keskity pohtimaan filosofisia, ratkaisemattomia ikuisuuskysymyksiä. Kenties tämän vuoksi pragmatismi onkin aika suosittua nykypäivänä. "

RK: Pragmatismi ei ole missään tapauksessa ainakaan mikään "ratkaisu totuuskysymyk-seen". Varsinkaan pragmatismilla ei ole mitään virkaan perustieteissä kuten Enqvistin kosmo- logiassa. Sen sijaan sovelletuissa tieteissä kuten teknillisessä mekaniikassa tiedon sovellet- tavuus kuuluu myös tutkimuskohteeseen (joka määrittelee tieteenalan), joten totuudessakin on eräänlainen pragmaattinen puoli, joka ei kuitenkaan ole sen peruspiirre vaan ehkä enempi loppusilaus.

TH: " 2. Toinen Enqvistin kolumnista herännyt ajatusketju koskee sitä, säilyykö jonkin tutkijan ammatillinen pätevyys uskottavana, jos hän julkisuudessa esittää mielipiteitä asioista, joista hänellä ei tunnu ole kovin syvällistä näkemystä, tai jos hän tarkoituksenhakuisesti tai huomaamattaan/tietämättömyyttään vaikkapa julistaa maailman- tai elämänkatsomuksellisia "totuuksiaan"?

Jos halutaan edistää käsitystä tieteellisistä tutkijoista mahdollisimman neutraaliin objektiivi- suuteen pyrkivinä ammattilaisina, sitä ei ehkä edistä julkinen maailmankatsomuksellisten ideologioiden propagointi - ei kristillisten, skientististen tai minkään muidenkaan. "

RK: Objektiivisuus tarkoittaa tieteessä OBJEKTILÄHTÖISYYTTÄ eli kohdelähtöisyyttä (eikä poliit- tisen journalismin toimittajan objektiivisuutta tuoda kaikkien poliitikkojen mielipide esiin sellaisena kuin he sen ovat esittäneetkin, eli suhteessa subjektiiviseen kohteeseen).

Objektiivisuus eli siis kohdelähtöisyys on tieteellisen totuuden määritelmä ja olemus.

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/10/lenini...

TH: " Kuten Enqvist pohti, vaikuttaisi sitten olevan eri asia, jos vaikkapa fyysikko siirtyy poliiti- kon uralle. Siitä asemasta hänkin ehkä voisi laukoa julkisuudessa mitä vain, koska häntä ehkä ajateltaisiin enemmänkin poliitikkona eikä niinkään tutkijana.

Kenties juuri jostain tällaisesta uskottavuus-syystä johtuen monet tutkijat eivät ehkä ole kovin kiinnostuneita osallistumaan julkiseen keskusteluun muuten kuin rajoittumalla tarkasti omaan pätevyysalaansa?

Tämä on harmi,sillä julkinen ja yhteiskunnallinen keskustelun voi ajatella olevan vallalla olevalle demokraattiselle järjestelmällemme perustavanlaatuista toimintaa. Olisi hedelmällistä, että mahdollisimman moni rohkeasti osallistuisi yhteisiin asioihin, ottaisi kantaa ja esittäisi näkemyksiä. "

RK: Olen tasan samaa mieltä siitä, että tuollainen rajoittuminen on harmi.

TH: " Kenties tilannetta auttaisi se, että kantaaottaessaan toisi julki oma tausta-ajattelunsa? Voisi sanoa, että tää mun ajattelu perustuu sellaiseen ja tällaiseen taustafilosofiaan, josta näkökulmasta katsottuna ihminen ja maailman näyttävät tältä tai tältä. Sitten esittäisi omat näkemyksensä.

Käsittääkseni tällainen näkökulmittaminen on arkipäivää esimerkiksi humanistisilla ja yhteis- kuntatieteellisillä tutkimuskentillä: pitää selvittää itselle ja lukijoille, millaisessa teoreettisessa viitekehyksessä (oletetussa maailmassa) tutkimus tehdään ja tulokset esitellään. "

RK: Taaskin olen pilkulleen samaa mieltä: julkinen ideologia on parempi kuin piiloideologia. Ideologiasta ilmiönä ei päästä millään eroon: aina on ideologia, ja sen on psyykkinen, vakaumuksellinen ohjaustaso. ideologia on sellaista, johon uskotaan, ja joka ohjaa toimitaa, vaikka sitä ei olekaan tieteellisesti todistettu. Ideologia on läheinen ilmiö paitsi tieteelle ja uskonnolle myös moraalille: ideologian katsotaan yleensä vakuuttuneiduudeksi tosiasioiden ja terorioiden eli tiedon suhteen, moraali taas vältämättömien käyttäytymisnormien ja menettelytapojen suhteen, joka lisäksi EI makaa pelkän todistetun tiedon varassa.

https://encyclopedia2.thefreedictionary.com/ideology

On myös parempi, että kansanedustaja Huhtasaari sanoo julki, että hänen ideologiansa on krea- tionismi (joka Suomessa laillinen ideologia), kuin että hän vain hautoisi sellaista mielessään, ja myös monet sellaiset saattaisivat äänestää häntä,jotka eivät ideologisesti missään tapaukses- sa hyväksy kreationismia ja sen edistämistä yhteiskunnassa (esimerkiksi Enqvist ja minä).

Kunpa vain nekin tekisivät samoin, joiden ideologia on "rotumurhapeilineuroni"...

https://www.pirkanblogit.fi/?s=Dalai

TH: " Nykyään (luonnon)tieteiden väitteitä ja tulkintoja esitetään julkisuudessa pääasiassa pii- lotetuista, julkilausumattomista näkökulmista välttämättöminä "totuuksina". Näin tuntuisi olevan esimeriksi valtamedian tiedeuutisoinnissa, YLE:n tiedeuutisissa, BBC:n tiedeuutisissa ja (luon- non)tiedettä popularisoivissa julkaisuissa (mm. Tiede, Tieteen kuvalehti ja sen Historia-lehti).

Tällaisessa tiedeviestinnässä on pahasti skientistisen propagandan tuntu. Miksi ei voida näkö- kulmittaa viestintää/uutisia tyyliin: (Luonnon)tieteellinen ajattelu perustuu filosofisiin oletuksiin ihmisestä, maailmasta ja tiedon mahdollisuuksista.

Sen sijaan, että sanotaan: "Geeni mutatoitui 140 000 sitten.", sanotaankin: "Sen ja sen tutkijan / näkemyksen mukaan geeni mutatoitui 140 000 vuotta sitten."

Tieteellisyyttä, analyyttisyyttä ja kriittisyyttä korostavan "kansalaiskasvatuksen" näkökulmasta tämäntyyppinen kontekstoiva tiedeviestintä voisi olla hedelmällistä, koska silloin tulee näkyvämmäksi ja pinnalle myös tiedon ja tiedonmuodostuksen pohdinta - koko tietojärjestelmien perusteiden pohdinta. "

RK: Nuo mainitut eivät tietenkään voi kakistaa ulos sitä "rotumurhapeilineuroniann" ...

TH: " 3. Realismi on eräs filosofinen suuntaus. Sillä ei välttämättä ole mitään tekemistä "todellisuuden itsensä" kanssa, jos sellaisen ajatellaan jotenkin olevan olemassa ihmisen käsityskyvyistä riippumatta.

Otetaan esimerkiksi vaikka evoluutioteoria, jossa käsittääkseni ympäristöön sopeutumisen, eloonjäämisen ja suvun jatkamisen kai ajatellaan olevan perimässä tapahtumien mutaatioiden koetinkivi: soveltuvimmat geenimutaatiokompleksit pärjäävät.

Tästä näkökulmasta on toisarvoista,vastaako yksilön mielikuva,kokemus- ja selitysjärjestelmä "todellisuutta sinänsä". Pääasia on, että se takaa sopeutumisen, eloonjäämisen ja suvunjatka- misen.Tässä mielessä meidän ihmisten kuvittelemat "realismit" ja "järkevyydet" näyttäytyvät sepitteinä - olemmeko me Platonin luolassa arvailemassa ja selittelemässä varjojen liikkeitä?

Samaan tapaan voidaan ajatella myös "Occamin partaveitsestä": mikään ei takaa, että yksin- kertaisin selitys ilmiölle olisi välttämättä "totuudenmukaisin", varsinkin kun "absoluuttista totuutta" ei näyttäisi koskaan edes olevan saatavilla, vaan "totuudet" saattavat olla aina suhteellisia. "

RK: Minun ymmärtääkseni Occamin partaveitsen voima piilee siinä, että ei pidä sekoittaa eri teorioita. Juuri teoriat viime kädessä ovat tosia tai epätosia, vaikkakin muodollisesesti sitä ovat erilliset lauseet.

TH " Esittämäni näkemys ei tarkoita,että (luonnon)tieteiden tarjoamat maailmanselitykset tulisi hylätä. Tietenkin ne ovat erittäin käyttökelpoisia, ja tieteelliset teoriat ja menetelmät tuntuvat olevan arkielämässä "järkevimpiä" ja "tehokkaimpia" tällä hetkellä tunnetuista tieto- ja teknolo- gisuuntautumisista - ainakin sillä perusteella, minkälaista teknisiä laitteita ihminen on kyennyt rakentamaan sekä muun muassa arvailemaan ja ennustelemaan planeettojen, sään tai talouden muutoksia.

Vaikka (luonnon)tieteet ovat erittäin käyttökelpoisia ja niiden avulla on mielekästä operoida tutkimusmielessä sosiaalisessa ja fyysisessä havainto- ja kokemusmaailmassa, ne kuitenkin ovat filosofisia selitys- ja kuvausjärjestelmiä, joiden perustavanlaatuisia olettamuksia ei voida vahvistaa tai kumota. "

RK: Mielestäni periaatteessa voidaan, mutta yleisimmät, kokonaisuutta muodostavat oletta- mukset ovat teorioiden löysintä tietoa: emme esimerkiksi lopultakaan tiedä ainakaan vielä varmsti, "vetääkö Maa", vai "työntääkö taivas"!

TH: " Elämä ja maailma(-t) saattaa myös olla paljon suurempaa, ihmeellisempää ja monimuo- toisempaa, kuin mitä me laatikkomaisissa (tiede)selityksissämme pystymme kuvaamaan- kaan. Meillä vain tuntuu olevan taipumus haluta saada "varmuuksia" ajatteluumme, uskomuksiimme.

Loppupohdintaa

Jotkut väittävät meidän ihmisten tekevän koko ajan identiteettityötä määrittelemällä itseämme ja viiteryhmiämme. Esimerkiksi tutkijassa arvostetaan kriittisyyttä, analyyttisyyttä ja niin sanottua "realismia", jolloin tällaisia piirteitä on ymmärrettävästi tärkeä korostaa omassa minä-narratiivissa.

Me ihmiset helposti "heimoudumme" ihmisryhmiin, ideologioihin ja tarinoihin. Myös pidemmälle opiskellessamme ajaudumme helposti oman tieteenalamme lokeroon, ja saatamme rakentaa koko "maailmanrakennuksemme" oman lähestymiskulmamme teorioiden perustalle.

Tässä riittänee meille kaikille kasvunpaikkaa: Oppia tunnistamaan omia perusoletuksiamme ja näkemyksiämme sekä tutkia niiden perusteita. Säilyttää avoimuus erilaisia näkemyksiä kohtaan, ja tutkia myös niiden perusteita - sekä omia perusteiden tutkimisen perusteita ja motivaatioita.

Voi olla myös hedelmällistä kehittää tiedollisen epävarmuuden sietokykyä, ja koettaa hahmot- taa maailmaa komplementaarisesti. Se on: erilaisia selitys- ja kuvausjärjestelmiä soveltaen niiden pätevyysalueille. Esim. Mona Lisa -taulun arvoa ei ole mielekästä arvioida metrimitalla, vaikka sillä toki saadaan tärkeää tietoa taulun fysikaalisista ulottuvuuksia. "

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Filosofian raja on siinä, mihin ihminen ajattelullaan pystyy. Se ei ole todellisuuden tai maailmankaikkeuden raja.

Sitäpaitsi, ei ole enää professorin virkoja, on vain toimia.

Käyttäjän ristojkoivula kuva
Risto Koivula

Filosofia on yleistys erityistieteistä, mm. juuri fysiikasta, matematiikasta, biologiasta, informaatiotieteistä, ihmistieteistä.

https://encyclopedia2.thefreedictionary.com/philos...

FYSIKALISMI in IDEOLOGIA.

Fysikalisteilla on tapana ottaa jokin filosofian termi, vaikka esimerkiksi syy(suhde) tai olemas- saolo, ja hihkaista, että "hei, tämähän on fysiikkaa!", vaikka joka tieteenalalla on tuollaisista universaaleista peruskäsyyteitä oma konkretisaationsa. Esimerkiksi Platon määritteli olemas- saolon "vuorovaikutusten piirisssä ilmenemiseksi", ja siinä mielessä esimerkiksi matemaatti- set muodotkin ovat olemassa ja välittyä myös prosesseissa, aivan siitä riipumatta, millaisten fysikaalisten aineiden tai prosessien varassa ne ovat.

Käyttäjän jallerajala kuva
Jari Rajala

Filosofia on "hengen" taidemaalarin sutin jälki. Eipä ns. oikea taidekaan ole päässyt muuhun kuin lähinnä itseihailuun. Olemmepa kauniita, usein ilman omaa syytä. Ihan sama tieteen- tai minkä vaan filosofiassa. Ihmeellinen on maailma kun tutkimushomma ei etene (lopulliseen) maaliin. Ilmeisesti koko maali on sananakin jo väärä. Täytyy vaan elää kituuttaa, se on se polku, josta voi löytyä joskus (tiedon( jyviä.

Tie, totuus ja elämä tapahtuu juuri nyt, liveshowna. Muuta ei sitten olekaan, paitsi on, ihmisen aivot. Siellä lymyää filosofia, aikuisten (miesten) henkistä onanointia. Kuka saa parhaat orgasmit, hän on kuningas, usein itsensä määrittelemänä.

Sykkivän universumin teoria on järkeenkäypä metafora. Se tarkoittaa jatkuvaa kaikkeuden orgasmia, aikamääreillä ei ole mitään väliä, pääasia että se tapahtuu. Aaah, aah, aaaaaaah ;D

Hyvää viikonloppua filot, me tavikset hymyillään teille, hellästi ja muka ymmärtävästi ;D

Käyttäjän ristojkoivula kuva
Risto Koivula

Enqvistin perin oudosta olemassaolokäsitysestä kertoo, että hän yhteen aikaan sai päähänsä, että "VOIMIA ei ole olemassa"!

Voimat ovat mm. energioiden reittiderivaattoja ja tilavuusvoimat (-kuormat) ovat energiakenttien (potentiaalien) derivaattoja avaruuskoordinaattien suhteen.

Ei kyllä sovellu enempää fysikaaliseen kuin matemattiseenkaan olemassaoloon, että funktio on olemassa, mutta sen derivaatat eivät olisi YHTÄÄN MISSÄÄN OLEMASSA!

Toki on niin, että voidaan määritellä erilaisia avaruuksia kuten erityisessä suhteellisuusteorias- sa. ja sitten voi käydä, että aivan samassa ilmiössä toisessa koordinattistossa, esimerkiksi newtonilaisessa, vaikuttaa voima kuten gravitaatio, mutta TOISESSA KOORDINAATISOSSA EI VAIKUTA derivaatta SEN KOORDINAATISTON avaruuskoordinaatien suhteen, kuten gra- vitaation tapauksessa yleisessä suhteellisuusteoriassa. MUTTA EI TÄMÄKÄÄN TARKOITA, ETTEI SIINÄ TOSESSA KOORDINAATISTO YHTÄÄN MITÄÄN VOIMIA VAIKUTTAISI (vaikkapa sähködynaamisia)!

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIn...

RK 31.08.2011 00:15:12
340912

Kari Enqvist: "Voimia ei ole olemassa"....

http://www.tiede.fi/artikkeli/1402/koulun_fysiikka...

" Koulun fysiikka jumiutui sadan vuoden taakse

10.08.2011

Teksti: Annikka Mutanen

Tiede edistyy, mutta edistyvätkö oppikirjat? Katsastimme lukion fysiikan ja biologian uusimmat kirjat yhdessä yleisön ja arvostettujen tieteen tekijöiden kanssa. Fysiikassa tulos on synkkä, ja biologiastakin puuttuu punainen lanka.

Julkaistu Tiede -lehdessä 8/2011.

Maailmankaikkeus laajenee kiihtyvää vauhtia, elämän sukupuu selviää geenit lukemalla, ja lääkkeitä voidaan räätälöitä potilaan perimän mukaan. Massan aiheuttaja saattaa ihan kohta löytyä, ja kvanttitietokone on ennen pitkää käsissä. Maailmasta ja elämästä selviää jatkuvasti kiehtovaa ja hyödyllistä uutta tietoa.

Tiede edistyy, mutta edistyvätkö koulukirjat? Tarjotaanko koululaisille jälkeenjäänyttä maailmankuvaa? Tiede-lehti lähti selvittämään asiaa yleisön ja kolmen professorin avulla.

Opettajat, lukiolaiset ja muut kiinnostuneet pohjustivat aihetta nettikommenteilla. Kosmologian professori, kirjailija Kari Enqvist katsasti lukion fysiikan uusimmat oppikirjat. Evolutiivisen kehitysbiologian uranuurtaja, akatemiaprofessori Jukka Jernvall silmäsi biologian kirjasarjat. Matematiikan ja luonnontieteen pedagogiikan professori ja oppikirjojen tekijä Jouni Viiri kommentoi kritiikkiä. "

> Muokattu 1 kertaa. Muokattu viimeksi 10.08.11

Enqvist on pimahtanut: nyt ei muka voimia ole enää enää lainkaan olemassa...

" Professori itse oli koulussa huono fysiikassa. Numero laski välillä viitoseen. Mekaniikka ei ollut hänestä ollenkaan helppoa.

– En koskaan tajunnut voiman komponentteja. Myöhemmin yliopistossa ymmärsin, että eihän niitä ole oikeasti olemassakaan. Todellisuudessa tilanteissa vaikutti vain yksi voima: gravitaatio.

Pedagogi Viiri tukee Enqvistin havaintoa. Fysiikan voiman käsite on opiskelijoille tutkitusti vaikea. Vaikka ilmiöt ovat käsin kosketeltavia ja silmin nähtäviä, niihin sovellettava käsiterakennelma ei ole sopusoinnussa arkiajattelun kanssa.

– Tieteellisessä ajattelussa koko voima voidaan hävittää, ja lukion fysiikassakin sitä voisi periaatteessa kokeillla. "

Komponentit ovat tapa esittää voima tietyssä koordinaatistossa, ja näin ollen ne rippuvat koordinaatistosta. Itse fysikaalinen voima ei riipu. Enqvistin ongelma on (ollut?)tuossa tuossa matematiikan ymmärtämisessä.

Pistin Enqvistille seuraavan kommentin: tähän kohtaan:

" Onko voimia olemassa....

Kirjoitatte TIEDE-hölynpölylehdessä, että "voimia ei ole olemassa".

Täällä on teille tieteen viimeinen sana yhdestä erikoistapauksesta, sauvarakenetiden sisäistä voimista, joilla ne vastaavat ulkoisiin voima- ja siitymäkuormiin:

http://www.students.tut.fi/~koivular/

Olen kieltämättä muuttanut käsitettä, erityisesti sen objektiivisuuden osoittavia matriisimun- noksia eri koordinaatistojen välillä (joilla ei tässä tarkoiteta vain suuntia, vaan myös sauvan erikoisakseleita, joiden suhteen ortogonaalisia eri toisistaan riippumattomien sisäisten voimien aiheuttamat jännitysjakautumat ovat), Robert Hookin, Isaac Newtonin, Leonard Eulerin, Vasili Zaharovitsh Vlasovin, Herman Parlandin, Karl Roikin ja Richard Schrdtin viitoittamaa tietä. (Välissä on lisäksi pari oikeaan suuntaan lähtenyttä, mutta vääriin tuloksiin tullutta, ja niitä sosiaalisesti hyödyntämään ja rahastamaan ryhtynyttä tyyppiä.)

http://nakokulma.net/index.php?topic=8695.msg16534...

Voimia toi on sekä "todellisia" (inertiaalisia) että "näennäisiä" (epäinertiaalisia), edelleen niitä on (kappaleiden) sisäisiä ja ulkoisia (kappaleiden välisiä), ja kaikki voimaesitykset riippuvat aina kappalejaosta ja kordinaatistoista, mutta niillä ovat objektiiviset invarianssit, jotka ilmentävät sitä todellisuuspuolta. Jos ei ole voimia, ei ole jumaloimianne energioitakaan, sillä voimat ovat energioiden paikkaderivaattoja.

http://encyclopedia2.thefreedictionary.com/Inertia...

Mulle alkaa hiljalleen kirkastua, että ette ymmärrä fysiikasta mitään, vaan suhteenne siihen on täysin USKONNOLLINEN luonteeltaan!
--
Mirror neurons do not exist. "

Jukka
31.08.2011 00:15:14
340914

Re: Kari Enqvist: "Voimia ei ole olemassa"....

Jännitystensori on koordinaatiston suhteen invariantti suure. Ihmettelijä ei selkeästi ole ymmärtänyt statiikan peruslakeja, tekstin perusteella erityisesti ns. voimien suunnikaslakia.

"Näennäisvoimat" eivät varsinaisesti ole määritelmänsä mukaan voimia, sillä ne eivät toteuta Newtonin III lakia (vastavoima puuttuu). Siksi pitäisikin välttää puhumasta "keskipakovoimista" tmv. edes lainausmerkeissä ja puhua mielummin vain kiihtyvyyksistä.

sivusta 31.08.2011 00:15:21
340921

Re: Kari Enqvist: "Voimia ei ole olemassa"....

Olen samaa mieltä Jukan kanssa. En jaksa uskoa etta Kari Enqvist on eliminoimassa voimia fysiikasta: gravitaatiovoiman kylläkin koska hän varmastikin ottaa yleisen suhteellisuusteorian vakavasti.

Kun aikanaan innostuin fysiikasta -joskus 18-vuotiaana- yritin lukea silloista oppikoulun fysiikan oppikirjaa ja järkytyiin sen suunnattomasta tylsyydestä. Väkipyöriä, taljoja, kitkaisesti kiihtyviä autoja. Etsin turhaan ideahippuja yleisestä suhteellisuuteoriasta, alkeishiukkasista, kvantttieoriasta. Jos Enkvistiä on uskominen niin mikään ei ole muuttunut yli neljässäkymmenessä vuodessa.

Enkvistin mukaan fysiikan oppikirjat ovat edelleen jonkinlaisia satunnaisia fragmentti-kokoel- mia menneiden aikojen fysiikasta ennen Einsteinia ja Planckia ilman minkäänlaista kokonaisnäkemystä siitä mitä tapahtui sitten. Surullista kun juuri nyt LHC:llä tehdään kulttuurihistoriaa.

Fysiikan oppikirjojen pitäisi keskittyä siihen mikä kiinnostaa tutkijota nyt. Antamaan idea siitä kuinka fantastisen syvälle todellisuuden luonteeseen on onnistuttu pääsemään. Tärkeintä olisi motivointi. Nettiaikakaudella motivoitunut oppilas pitää kyllä huuolta jatkosta itse.

Jukka kirjoitti 31.08.2011 (340914)...

RK 31.08.2011 00:15:24
340924

Re: Kari Enqvist: "Voimia ei ole olemassa"....

sivusta kirjoitti 31.08.2011 (340921)...

>Olen samaa mieltä Jukan kanssa.

Eli siis mitä mieltä? Kuka on "Ihmettelijä"?

>En jaksa uskoa etta Kari Enqvist on
>eliminoimassa voimia fysiikasta:
>gravitaatiovoiman kylläkin koska hän
>varmastikin ottaa yleisen
>suhteellisuusteorian vakavasti.

Yleisen suhtellisuusteorian avaruudessahan gravitaatio EI OLE VOIMA, vaan siinä vapaasti putoava kappale "inertiaaliliikkeessä" käyräviivaisen avaruuden tietynlaista käyrää pitkin.

Enqvistille se kuitenkin on "ainoa voima".

>Kun aikanaan innostuin fysiikasta -
>joskus 18-vuotiaana- yritin lukea
>silloista oppikoulun fysiikan
>oppikirjaa ja järkytyiin sen
>suunnattomasta tylsyydestä.
>Väkupyöriä, taljoja, kitkaisesti
>kiihtyviä autoja. Etsin turhaan
>ideahippuja yleisestä
>suhteellisuuteoriasta,
>alkeishiukkasista, kvantttieoriasta.

Pitää ensin osta aakkoset, ennen kuin voi ruveta lukemaan "Sotaa ja rauhaa". Muuten menee uskonnolliseksi lähestymistavaksi, ja sitä kautta jonkin sortin "kreationismiksi"...

>Jos Enkvistiä on ushominen niin
>mikään ei ole muuttunut yli
>neljässäkymmenessä vuodessa.

Ne jotka eivät ymmärrä erityistä suhteellisuuteoriaa, eivät ymmärrä yleistäkään, vaikka monet luulevat niin.

>Enkvistin mukaan fysiikan oppikirjat
>ovat edelleen jonkinlaisia
>satunnaisia fragmentti-kokoelmia
>menneiden aikojen fysiikasta ennen
>Einsteinia ja Planckia ilman
>minkäänlaista kokonaisnäkemystä siitä
>mitä tapahtui sitten. Surullista kun
>juuri nyt LHC:llä tehdään
>kulttuurihistoriaa.

Juu, maailmanhistorian kalleinta tiedepummia...

Sitten ehkä viimeistään opitaan jotakin...

(Iter-fuusiovoimalan käy tasan samoin: kaikki mihin EU koskaa joka on paskaa tai muuttuu sellaiseksi...)

http://keskustelu.skepsis.fi/html/KeskusteluViesti...

>Fysiikan oppikirjojen pitäisi
>keskittyä siihen mikä kiinnostaa
>tutkijota nyt.

EI PIDÄ, vaan niiden pitää antaa tieteen objektiiviset todistetut perusteet.

Todistamattomia ideologisia maailmankuvia pyöritetään todistetun tiedon ja varmennettujen havaintojen pohjalta sitten, kun niiden aika tulee...

>Antamaan idea siitä
>kuinka fantastisen syvälle
>todellisuuden luonteeseen on
>onnistuttu pääsemään.

Siitä ainakin osa on nyt armotta illuusiota.

Todistetun ja todistamattoman tiedon raja kulkee erityisen ja yleisen suhteellisuusteorian välistä.

>Tärkeintä olisi motivointi. Nettiaikakaudella
>motivoitunut oppilas pitää kyllä
>huuolta jatkosta itse.

WIki on ainakin niin täysi paskaa, että se on jo nyt sekoittanut yhden sukupalven pään.

Onneksi nyt on Sovjetskaja entsiklopedija lopultakin myös englanniksi netissä.

http://encyclopedia2.thefreedictionary.com/cosmology

>Jukka kirjoitti 31.08.2011 (340914)...

>>Jännitystensori on koordinaatiston
>>suhteen invariantti suure.

Aivan.

Ja sisäiset voimat jossakin kappaleen leikkauksessa ovat jännitysten ja kyseisen voiman vastinsiirtymäfunktion integraaleja, jotka ovat stabiilissa tilassa tasapainossa tuon pinnan erottamiin kappaleisiin kohdistuvien ulkoisten voien kanssa.

>>Ihmettelijä ei selkeästi ole
>>ymmärtänyt statiikan peruslakeja,
>>tekstin perusteella erityisesti ns.
>>voimien suunnikaslakia.

Eli siis KUKAS on "Ihmettelijä"?

>>"Näennäisvoimat" eivät
>>varsinaisesti ole määritelmänsä
>>mukaan voimia, sillä ne eivät toteuta
>>Newtonin III lakia (vastavoima puuttuu).

Aidot voimat määritellään inertiaalikoordinaatistossa ja ne toteuttavat kaikki Newtonin lait näiden pätevyysalueella. Jos jostakin tuossa suhteessa falskaa, koordinaatisto ei ole inertiaali, ja esiintyy näennäisvoimia. Absoluuttista inertiaalia tosin ei ole olemassa. Taivvankappaleilla Newtonin mekaniikan ja YST:n inertiaalit yhtenevät siten, että laskentakoordinaatisto voiaan kiinnittää esimerkiksi Aurinkoon, Maahan tai Kuuhun, koska kaikki ovat "vapasti putoavia" ja siten "inertiaalissa". (AIvan nppiinsa noin ei ole, eikä YST:kään ennusta kaikkea aivan tarkasti, mutta selvästi paremmin kuitenkin kuin Newton, esim. ns. periheliliike).

>>Siksi pitäisikin välttääpuhumasta
>>"keskipakovoimista" tmv.
>>edes lainausmerkeissä ja puhua
>>mielummin vain kiihtyvyyksistä.

Keskipakoisvoima ja koriolisvoima ovat todellakin typpillisiä näennäisvoimia.

http://www.tiede.fi/keskustelut/post1178594.html#p...

Pavlovin.verihurtta 31.08.2011 00:16:10
340970

Re: Kari Enqvist: "Voimia ei ole olemassa"....

RK kirjoitti 31.08.2011 (340912)...

>Enqvist on pimahtanut: nyt ei muka voimia ole enää enää lainkaan olemassa...

Enkku taitaa olla oikea arkki(uus)machisti...

spkc 01.09.2011 00:17:36
341056

Re: Kari Enqvist: "Voimia ei ole olemassa"....

Aluksi: En saa softaani prosessoimaan Newtonin jälkeistä fysiikkaa, sitäkin heikosti. Jos teoria sallii matemaattisen analyysin tuloksena siirtymisen ajassa taaksepäin alkaa arkijärki tökkiin. Samoin kuin jonkin oleminen kahdessa+ paikassa yhtäaikaa.

Näistä yllä olevan keskustelun kaltaisia on netti väärällään.
Kaikki osanottajat kuulostavat vanhurskailta.

Sanotaan, että ekonomiaa liippaavaa Nobelia (?) on jaettu kahtena peräkkäisenä vuotena kahdelle, suunnilleen päinvastaista väittävälle tieteilijälle.

Kuinka kaukana fysiikassa ollaan sen kaltaisesta ?

Pena 02.09.2011 00:17:52
341072

Re: Kari Enqvist: "Voimia ei ole olemassa"....

RK, sinä vaan et ymmärrä nykyfysiikasta hölöyksen pöläystä. Olet siitä pihalla kuin fuksi 1. päivänä. Sinun tietämyksesi on 1800-luvun fysiikassa.

Ps. Sitäpaitsi Pavlov oli väärässä: oppiminen on muutakin kuin ruuansulatuselinten toimintaa.

RK kirjoitti 31.08.2011 (340912)...

hurtta 02.09.2011 00:18:02
341082

Re: Kari Enqvist: "Voimia ei ole olemassa"....

Pena kirjoitti 02.09.2011 (341072)...

>RK, sinä vaan et ymmärrä
>nykyfysiikasta hölöyksen pöläystä.
>Olet siitä pihalla kuin fuksi 1.
>päivänä. Sinun tietämyksesi on 1800-
>luvun fysiikassa.

Tieteelliset teoriat - sen sisältämät määritelmät, käsitteet, väitteet ja muodollinen logiikka - määräytyvät tutkimuskohteesta. Teorianmuodostuksessa äärimmäisen keskeinen rooli on idealisoidun objektin muodostamisella. Idealisoitu objekti on teoreettinen malli, joka hyödyntää tiettyjä hypoteettisia oletuksia ja idealisaatioita oleellisten suhteiden esittämiseksi todellisuudessa. Idealisoidun objektin konstruointi on välttämätön vaihe minkä tahansa teorian synnyssä, ja se tapahtuu eri tiedon alueille spesifisten muotojen avulla.

Klassisessa mekaniikassa idealisoitu objekti on materiaalisten kappaleiden systeemi, kun esimerkiksi molekulaarisessa kineettisessä teoriassa idealisoitu objekti on satunnaiseti törmäilevevien molekyylien, jotka ovat suljettuna määrättyyn tilavuuteen, joukko, joka esitetään täydellisen kimmoisina materiaalisina pisteinä. Kvanttimekaniikassa idealisoitu objekti on alkeishiukkaset ja niiden muodostamat mikroskooppiset kvanttisysteemit.

Newtonilaiset voimat on määritelty klassisessa mekaniikassa. Niitä voidaan tiettyyn rajaan asti käyttää myös molekyylitasolla, mutta kvanttimekaniikkaan niitä ei pidä sotkea mukaan. Ne ja niiden aiheuttamat ilmiöt ovat takuuvarmasti todellisia, ja niitä koskevat objektiiviset luonnonlait ovat Newtonin mekaniikan lait, jotka pätevät kappaletasolla mutta eivät kvanttitasolla. Kaikilla teorioilla on aina pätevyysalueensa, joka on rajallinen, myös kvanttimekaniikalla. Enqvist ei tätä valitettavasti ymmärrä.

>Ps. Sitäpaitsi Pavlov oli väärässä:
>oppiminen on muutakin kuin
>ruuansulatuselinten toimintaa.

Minkä perusteella luulet, että Pavlov olisi tutkinut vain ruuansulatuselimiä? Hän loi teoreettisen pohjan koko ihmisen hermoston toiminnalle, erityisesti ns. korkeammille hermotoiminnoille.

>RK kirjoitti 31.08.2011 (340912)...

RK 04.09.2011

341230

Re: Kari Enqvist: "Voimia ei ole olemassa"....

hurtta kirjoitti 02.09.2011 (341082)...

>Pena kirjoitti 02.09.2011 (341072)...

>>RK, sinä vaan et ymmärrä
>>nykyfysiikasta hölöyksen pöläystä.
>>Olet siitä pihalla kuin fuksi 1.
>>päivänä. Sinun tietämyksesi on 1800-
>>luvun fysiikassa.

>Tieteelliset teoriat - sen
>sisältämät määritelmät, käsitteet,
>väitteet ja muodollinen logiikka -
>määräytyvät tutkimuskohteesta.
>Teorianmuodostuksessa äärimmäisen
>keskeinen rooli on idealisoidun
>objektin muodostamisella. Idealisoitu
>objekti on teoreettinen malli, joka
>hyödyntää tiettyjä hypoteettisia
>oletuksia ja idealisaatioita
>oleellisten suhteiden esittämiseksi
>todellisuudessa. Idealisoidun
>objektin konstruointi on välttämätön
>vaihe minkä tahansa teorian synnyssä,
>ja se tapahtuu eri tiedon alueille
>spesifisten muotojen avulla.

>>RK kirjoitti 31.08.2011 (340912)...

Voin tähän todeta olevani "Hurtan" kanssa tasan samaa mieltä.

Ateisti262779 04.09.2011 00:20:43
341243

Re: Kari E: "Voimia ei ole olemassa"....

hurtta kirjoitti 02.09.2011 (341082)...

>Pena kirjoitti 02.09.2011 (341072)...

>>RK, sinä vaan et ymmärrä
>>nykyfysiikasta hölöyksen pöläystä.
>>Olet siitä pihalla kuin fuksi 1.
>>päivänä. Sinun tietämyksesi on 1800-
>>luvun fysiikassa.

................
>pätevät kappaletasolla mutta eivät
>kvanttitasolla. Kaikilla teorioilla
>on aina pätevyysalueensa, joka on
>rajallinen, myös kvanttimekaniikalla.
>Enqvist ei tätä valitettavasti
>ymmärrä.

Luultavasti meillä on paljon syytä kiittää tätä tieteilijää tiedottamisestaan ym., mutta tuollainen keskustelutapa on täysin väärä, liian henkilökeskeinen. Se sotkee kaikki hakukoneiden haut. Tietyn väitejoukon vääryyttä voi ilmaista myös ilman henkilöihin viittaamista, jos on eri mieltä joistain väitteistä.

Kyllä se kvanttimekaniikka ja myös suhteellisuusteoria vaikuttaa myös pöytien ja tuolien skaalassa, mutta todella vähän, ja siksi tässä on semanttinen kysymys pätevyysalueesta. Jos väärässä olo riippuu semanttisen kysymyksen vastauksesta, silloin ei pidä olla niin jyrkkä tuomitsemisessa.

Ja:

Valon interferenssikuviot voivat olla myös paljain silmin näkyviä.

100Mhz FM radion aallot ovat 3 metriä leveitä. VLF antennin aallot 100 kilometriä ja ELF antennin aallot neljännes Maan läpimitasta.

Krm 04.09.2011 00:21:20

341280

Re: Occamin partaveitsi

Ateisti262779 kirjoitti 04.09.2011 (341243)...

>hurtta kirjoitti 02.09.2011 (341082)...

>>Pena kirjoitti 02.09.2011 (341072)...

>>>RK, sinä vaan et ymmärrä
>>>nykyfysiikasta hölöyksen pöläystä.
>>>Olet siitä pihalla kuin fuksi 1.
>>>päivänä. Sinun tietämyksesi on 1800-
>>>luvun fysiikassa.

>>................
>>pätevät kappaletasolla mutta eivät
>>kvanttitasolla. Kaikilla teorioilla
>>on aina pätevyysalueensa, joka on
>>rajallinen, myös kvanttimekaniikalla.
>>Enqvist ei tätä valitettavasti
>>ymmärrä.

>Luultavasti meillä on paljon syytä
>kiittää tätä tieteilijää
>tiedottamisestaan ym., mutta
>tuollainen keskustelutapa on täysin
>väärä, liian henkilökeskeinen. Se
>sotkee kaikki hakukoneiden haut.
>Tietyn väitejoukon vääryyttä voi
>ilmaista myös ilman henkilöihin
>viittaamista, jos on eri mieltä
>joistain väitteistä.

>Kyllä se kvanttimekaniikka ja myös
>suhteellisuusteoria vaikuttaa myös
>pöytien ja tuolien skaalassa, mutta
>todella vähän, ja siksi tässä on
>semanttinen kysymys pätevyysalueesta.
>Jos väärässä olo riippuu semanttisen
>kysymyksen vastauksesta, silloin ei
>pidä olla niin jyrkkä tuomitsemisessa.

>Ja:

>Valon interferenssikuviot voivat
>olla myös paljain silmin näkyviä.

>100Mhz FM radion aallot ovat 3
>metriä leveitä. VLF antennin aallot
>100 kilometriä ja ELF antennin aallot
>neljännes Maan läpimitasta.

Jos fysikaalisen maailmankuvan esityksessä pannaan vähääkään painoa Occamin partaveitselle, niin kyllä se on klassinen fysiikka, jota tarvitaan. Kaikki selittelyt modernista fysiikasta ilman tarpeellista matematiikkaa, ovat vain turhaaa löpinää, josta klassillisessa fysiikassa päästiin ja oli pakko päästä eroon. Yleinen periaate, jota ei voi käyttää, ei ole minkään arvoinen minkäänlaisessa tekemisessä, ei edes maailmankuvan selittämisessä.

riiviö 05.09.2011 00:21:41
341301

RK 05.09.2011 00:22:04
341324

Re: Kari Enqvist: "Voimia ei ole olemassa"....

Lehdistössä hölynpölytieteellinen kampanja loppuakin mekaniikan opetusta vastaan?

(Mekananiikka ja sen mallit ovat mitä suurimmassa määrin paitsi kaiken fysiikan myös matematiikan opillinen tausta. Tämä ei tarkoita mitään "jymähtämistä Newtonin ja Einsteinin välilsen ajan ns. mekanistiseen maailmankuvaan, jonka kaikkia ideologisisa "johtopäätöksiä", tosiasiassa aksioomia, kaikki tieteeteenharjoittajat eivät silloinkaan hyväksyneet...)

Enqvist on niin kauhea valehtelemaan tieteen historiasta, että pystyn suurin piirein arvaamaan, mitä seuraavaksi "törähtää"...

http://www2.aamulehti.fi/verkkolehti/a/2011/09/05/...

Juha Vainio, Aamulehti

" Fysiikan opettajat ahtavat lukiolaisiin sirpaletietoa

" Lukio: Opetussuunnitelma on niin laaja, että kokeelliseen opetukseen ei ole aikaa "

Fysiikan opetus on mennyt liian kunnianhimoiseksi lukiotasolla.

Tätä mieltä ovat tamperelaisen Sammon keskuslukion fysiikan lehtori Tomi Anttila, 36, ja Tammerkosken lukion fysiikan lehtori Jari Stenfors, 57.

Lehtorien mielestä lukion fysiikassa pitäisi keskittyä suuriin kokonaisuuksiin. Tällä hetkellä oppilaille opetetaan kaikesta vähän ja sirpaletietomaisesti.

- Emme pysty syventymään mihinkään kokonaisuuteen. Kunnolla toteutetut kokeelliset lähestymistavat vaatisivat enemmän aikaa tai vähemmän vaatimuksia, Anttila kertoo ja viittaa täyteen ahdettuun opetussuunnitelmaan, jota on noudatettava.

27 vuotta fysiikkaa opettanut Stenfors on Anttilan kanssa samoilla linjoilla. Opetussuunnitelmaa pitäisi muuttaa, jotta oppilailla olisi mahdollisuus oppia paremmin kokonaisuuksia.

- Mekaniikkaa pitäisi karsia opetuksesta. Nyt pyörimisliikettä ja gravitaatiota opetetaan kahdella omalla kurssillaan.

Stenforsin mukaan esimerkiksi sähköopissa pitäisi tehdä paljon kokeellisia töitä, jotta opiskelijat ymmärtäisivät käytännössä sähkömagneettista vuorovaikutusta.

- Sähköoppi on tärkeä osa fysiikan opintoja ja kokeellisia töitä pitäisi tehdä lähes joka tunnilla. Aikaa ei ole tarpeeksi.

Jatkuva puheenaihe

Fysiikan lukio-opetus on viime aikoina noussut ammattikunnan sisällä suureksi puheenaiheeksi. Tiede-lehden hiljattain julkaisemassa artikkelissa fysiikan kirjoja arvosteltiin vanhanaikaisiksi ja opetuksen sisältöä 100 vuotta vanhaksi.

Lehtorit ymmärtävät kritiikin, mutta painottavat, että ongelma ei ole kirjoissa tai opetuksessa vaan jälleen kerran opetussuunnitelmassa.

- Kirjat on tehty niin, että ne vastaavat opetussuunnitelmaa. Myös ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opetus lähtee oletuksesta, että asiat on opetettu tutun kaavan mukaan.

Anttila muistuttaa, että fysiikan opintojen sisällöstä keskustellaan jatkuvasti opettajapiireissä. Vaikka monet opettajat haluaisivat muutoksia oppiaineen pakolliseen sisältöön, yhdessä asiassa he ovat hänen mukaansa samaa mieltä. Fysiikan perusasiat ovat pitkälti samanlaisia kuin 100 vuotta sitten.

- Tiede-lehden artikkelin kritiikissä viitattiin siihen, että fysiikan lukio-opetus pitäisi aloittaa kiinnostavilla asioilla, kuten universumin synnyn käsittelyllä, jotka ovat nyt valtakunnan kursseista viimeisenä.

Anttilan mukaan ongelma on siinä, että mikäli modernia fysiikkaa haluaa syventää, on tunnettava fysiikan perusteita.

- On mahdotonta opiskella syvällisellä tasolla modernia fysiikkaa, eli esimerkiksi aineen rakennetta, ennen kuin ymmärtää mekaniikasta ja aaltoliikkeestä. Sen vuoksi nykyisiä fysiikan kirjoja ei voi lukea takakannesta alkaen, Anttila muistuttaa.

" Mekaniikkaa pitäisi karsia opetuksesta. Nyt pyörimisliikettä ja gravitaatiota opetetaan kahdella omalla kurssillaan. "

Jari Stenfors, lehtori

Fakta: Kurssit

Fysiikan lukio-opetuksessa on yksi pakollinen kurssi, fysiikka luonnontieteenä, jonka tarkoitus on tutustuttaa tieteelliseen ajatteluun, suureisiin, vuorovaikutuksiin, liikkeeseen, aineeseen, säteilyyn ja maailmankaikkeuteen.

Lukiot tarjoavat lisäksi seitsemän syventävää valtakunnallista fysiikan kurssia. Lukioilla on myös omia syventäviä kursseja. "

" RK kirjoitti 31.08.2011 (340912)...

"http://www.tiede.fi/artikkeli/1402/koulun_fysiikka_jumiutui_sadan_vuoden_taakse

" Koulun fysiikka jumiutui sadan vuoden taakse

10.08.2011

Teksti: Annikka Mutanen

Tiede edistyy, mutta edistyvätkö oppikirjat? Katsastimme lukion fysiikan ja biologian uusimmat kirjat yhdessä yleisön ja arvostettujen tieteen tekijöiden kanssa. Fysiikassa tulos on synkkä, ja biologiastakin puuttuu punainen lanka.

Julkaistu Tiede -lehdessä 8/2011.

Maailmankaikkeus laajenee kiihtyvää vauhtia, elämän sukupuu selviää geenit lukemalla, ja lääkkeitä voidaan räätälöitä potilaan perimän mukaan. Massan aiheuttaja saattaa ihan kohta löytyä, ja kvanttitietokone on ennen pitkää käsissä. Maailmasta ja elämästä selviää jatkuvasti kiehtovaa ja hyödyllistä uutta tietoa.

Tiede edistyy, mutta edistyvätkö koulukirjat? Tarjotaanko koululaisille jälkeenjäänyttä maailmankuvaa? Tiede-lehti lähti selvittämään asiaa yleisön ja kolmen professorin avulla.

Opettajat, lukiolaiset ja muut kiinnostuneet pohjustivat aihetta nettikommenteilla. Kosmologian professori, kirjailija Kari Enqvist katsasti lukion fysiikan uusimmat oppikirjat. Evolutiivisen kehitysbiologian uranuurtaja, akatemiaprofessori Jukka Jernvall silmäsi biologian kirjasarjat. Matematiikan ja luonnontieteen pedagogiikan professori ja oppikirjojen tekijä Jouni Viiri kommentoi kritiikkiä. "

Enqvist on pimahtanut: nyt ei muka voimia ole enää enää lainkaan olemassa...

" Professori itse oli koulussa huono fysiikassa. Numero laski välillä viitoseen. Mekaniikka ei ollut hänestä ollenkaan helppoa.

– En koskaan tajunnut voiman komponentteja. Myöhemmin yliopistossa ymmärsin, että eihän niitä ole oikeasti olemassakaan. Todellisuudessa tilanteissa vaikutti vain yksi voima: gravitaatio.

Pedagogi Viiri tukee Enqvistin havaintoa. Fysiikan voiman käsite on opiskelijoille tutkitusti vaikea. Vaikka ilmiöt ovat käsin kosketeltavia ja silmin nähtäviä, niihin sovellettava käsiterakennelma ei ole sopusoinnussa arkiajattelun kanssa.

– Tieteellisessä ajattelussa koko voima voidaan hävittää, ja lukion fysiikassakin sitä voisi periaatteessa kokeillla. "

Mirror neurons do not exist. "

TomiP 05.09.2011 00:22:05
341325

Re: Occamin partaveitsi

Huomauttaisin, että myös koko klassinen fysiikka voidaan muotoilla täysin ilman voiman käsitettä. Ns. Lagrangen ja Hamiltonin mekaniikoissa, jotka ovat ekvivalentteja Newtonin mekaniikan kanssa, ei ole voiman käsitettä.

Krm kirjoitti 04.09.2011 (341280)...

... jatkuu...

Käyttäjän ristojkoivula kuva
Risto Koivula

... jatkuu:

" RK 05.09.2011 00:22:12
341332

Re: Kari Enqvist: "Voimia ei ole olemassa"....

Pena kirjoitti 02.09.2011 (341072)...

>RK, sinä vaan et ymmärrä
>nykyfysiikasta hölöyksen pöläystä.
>Olet siitä pihalla kuin fuksi 1.
>päivänä. Sinun tietämyksesi on 1800-
>luvun fysiikassa.

Aika "kova" väite henkilöstä, jonka käsialaa teknisen taivutusteorian tämänhetkinen 'objektiivisen voimasuureen' määritelmä on.

http://www.students.tut.fi/~koivular/

>Ps. Sitäpaitsi Pavlov oli väärässä:
>oppiminen on muutakin kuin
>ruuansulatuselinten toimintaa.

En välitä kommentoida enempää absoluuttiselle tietämättömyydelle perustettuja järjettömyyksiäsi.

http://encyclopedia2.thefreedictionary.com/Ivan+Pe...
http://encyclopedia2.thefreedictionary.com/HIGHER+...
http://ristokoivula.puheenvuoro.toimisto.uusisuomi...

>RK kirjoitti 31.08.2011 (340912)...

hurtta 05.09.2011 00:22:17
341337

Re: Kari E: "Voimia ei ole olemassa"....

Ateisti262779 kirjoitti 04.09.2011 (341243)...

>hurtta kirjoitti 02.09.2011 (341082)..
>.

>>Pena kirjoitti 02.09.2011 (341072)...
>

>>>RK, sinä vaan et ymmärrä >
>>nykyfysiikasta hölöyksen pöläystä. >
>>Olet siitä pihalla kuin fuksi 1. >
>>päivänä. Sinun tietämyksesi on 1800- >
>>luvun fysiikassa.

>................
>>pätevät kappaletasolla mutta eivät
>>kvanttitasolla. Kaikilla teorioilla
>>on aina pätevyysalueensa, joka on
>>rajallinen, myös kvanttimekaniikalla.
>>Enqvist ei tätä valitettavasti
>>ymmärrä.

>Luultavasti meillä on paljon syytä
>kiittää tätä tieteilijää
>tiedottamisestaan ym., mutta
>tuollainen keskustelutapa on täysin
>väärä, liian henkilökeskeinen. Se
>sotkee kaikki hakukoneiden haut.
>Tietyn väitejoukon vääryyttä voi
>ilmaista myös ilman henkilöihin
>viittaamista, jos on eri mieltä
>joistain väitteistä.

Mulla ei ole ainakaan mitään syytä olla kiitollinen enqvistille...

>Kyllä se kvanttimekaniikka ja myös
>suhteellisuusteoria vaikuttaa myös
>pöytien ja tuolien skaalassa, mutta
>todella vähän, ja siksi tässä on
>semanttinen kysymys pätevyysalueesta.

Kvanttimekaniikan lait koskevat pöytien ja tuolien yksittäisiä atomeita ja alkeishiukkasia. Newtonin lait eivät koske yksittäisiä atomeita tai alkeishiukkasia vaan niiden muodostamia, täsmälleen tietynlaisia, kompleksisia organisaatioita, materiaalisia kappaleita. Kyse ei ole mistään "semantiikasta", vaan laadullisesti eri objekteista.

Kvanttimekaniikan ja suhteellisuusteorian lait ovat edellytys Newtonin laeille: ne ovat tietyssä mielessä alemman (materian organisaatio)tason lakeja suhteessa Newtonin lakeihin, jotka tässä mielessä ovat korkeamman (materian organisaatio)tason lakeja suhteessa kvantti- mekaniikan lakeihin. Materian organisaatiotason kasvu on seurausta materian (ja liikkeen) evoluutiosta.

>Jos väärässä olo riippuu semanttisen
>kysymyksen vastauksesta, silloin ei
>pidä olla niin jyrkkä tuomitsemisessa.

>Ja:

>Valon interferenssikuviot voivat
>olla myös paljain silmin näkyviä.

>100Mhz FM radion aallot ovat 3
>metriä leveitä. VLF antennin aallot
>100 kilometriä ja ELF antennin aallot
>neljännes Maan läpimitasta.

Newtonin mekaniikka EI koske sähkömagneettista säteilyä. Sitä käsittelee Maxwellin-Lorent- zin elektrodynamiikan teoria, joka ei huomioi sähkö- ja magneettikenttien kvantti-ilmiöitä. Niitä puolestaan tutkii kvanttielektrodynamiikka.

hurtta 05.09.2011 00:22:19
341339

Re: Occamin partaveitsi

TomiP kirjoitti 05.09.2011 (341325)...

>Huomauttaisin, että myös koko
>klassinen fysiikka voidaan muotoilla
>täysin ilman voiman käsitettä. Ns.
>Lagrangen ja Hamiltonin mekaniikoissa,
>jotka ovat ekvivalentteja Newtonin
>mekaniikan kanssa, ei ole voiman
>käsitettä.

Lagrangen ja Hamiltonin mekaniikassa voima on kyllä edelleenkin määritelty ihan samalla tavalla kuin Newtonin mekaniikassakin, liikemäärän aikaderivaattana ja potentiaalienergian miinusmerkkisenä gradienttina. Lagrangen ja Hamiltonin mekaniikat poikkeavat Newtonin mekaniikasta muodollis- ja matemaattisloogisesti, mutta kuvaavat tasan samaa reaalimaail- man ilmiöluokkaa kuin Newtonin mekaniikkakin. Ne lähestyvät ongelmaa variaatiolaskennan periaatteiden kautta tulkiten mekaniikan ongelman optimointiongelmana, kun taas Newtonin formulaatiossa menetellään toisin.

http://encyclopedia2.thefreedictionary.com/Variati...

Lagrangen mekaniikassa voiman määritelmää voidaan "laajentaa" ns. yleistetyksi voimaksi:

http://en.wikipedia.org/wiki/Generalized_forces

TomiP 05.09.2011 00:22:20
341340

Re: Occamin partaveitsi

Totta kaikki mitä sanot, mutta voima käsite on niissä tarpeeton. Sitä ei siis tarvita liikeratojen ratkaisuun tai ongelmien formulointiin, niin kuin Newtonin mekaniikassa. Kvanttimekaniikka saadaan suht. suoraan Hamiltonin mekaniikasta, eikä siinä puhuta koskaan mitään voimista.

hurtta kirjoitti 05.09.2011 (341339)...

RK 05.09.2011 00:22:28
341348

Re: Occamin partaveitsi

Krm kirjoitti 04.09.2011 (341280)...

>Ateisti262779 kirjoitti 04.09.2011
>(341243)...

>>hurtta kirjoitti 02.09.2011 (341082).
>. >.

>>>Pena kirjoitti 02.09.2011 (341072)...
>>

>>>>RK, sinä vaan et ymmärrä
>>>>nykyfysiikasta hölöyksen pöläystä.
>>>>Olet siitä pihalla kuin fuksi 1.
>>>>päivänä. Sinun tietämyksesi on 1800-
>>>>luvun fysiikassa.

>>................
>>>pätevät kappaletasolla mutta eivät
>>>kvanttitasolla. Kaikilla teorioilla
>>>on aina pätevyysalueensa, joka on
>>>rajallinen, myös kvanttimekaniikalla.
>>>Enqvist ei tätä valitettavasti
>>>ymmärrä.

>>Luultavasti meillä on paljon syytä
>>kiittää tätä tieteilijää
>>tiedottamisestaan ym., mutta
>>tuollainen keskustelutapa on täysin
>>väärä, liian henkilökeskeinen. Se
>>sotkee kaikki hakukoneiden haut.
>>Tietyn väitejoukon vääryyttä voi
>>ilmaista myös ilman henkilöihin
>>viittaamista, jos on eri mieltä
>>joistain väitteistä.

>>Kyllä se kvanttimekaniikka ja myös
>>suhteellisuusteoria vaikuttaa myös
>>pöytien ja tuolien skaalassa, mutta
>>todella vähän, ja siksi tässä on
>>semanttinen kysymys pätevyysalueesta.
>>Jos väärässä olo riippuu semanttisen
>>kysymyksen vastauksesta, silloin ei
>>pidä olla niin jyrkkä tuomitsemisessa.

>>Ja:

>>Valon interferenssikuviot voivat
>>olla myös paljain silmin näkyviä.

>>100Mhz FM radion aallot ovat 3
>>metriä leveitä. VLF antennin aallot
>>100 kilometriä ja ELF antennin aallot
>>neljännes Maan läpimitasta.

>Jos fysikaalisen maailmankuvan
>esityksessä pannaan vähääkään painoa
>Occamin partaveitselle, niin kyllä se
>on klassinen fysiikka jota tarvitaan.

Fysiikkatieteen (kuten muidenkaan tieteiden) opetuksessa ei voida lähteä liikkeelle kulloises- takin IDEOLOGISESTA (KOKONAISUUS)MAAILMANKUVASTA, joka on tieteenlan löysintä eikä kovinta antia, ja VAIHTUU TIETEELLISISSÄ KUMOUKSISSA, vaan nimenomaan sellai- sesta tieteellisesta aineksesta, joka EI TULE MUUTTUMAAN OMALLA PÄTEVYYSALUEEL- LAAN tuollaisissa kumouksissa. Varmasti todistettua on ainakin erityinen suhteellisuusteoria "LOKAALINA" aika-avaruuden ilmiönä, mutta esimerkiksi yleinen suhteellisuusteoria voi kyllä vielä häipyä "lähes olemattomiin" alkupaukkuteorioineen, jos niikseen sattuu.

http://hameemmias.vuodatus.net/blog/3003319/materi...

>Kaikki selittelyt modernista
>fysikaasta ilman tarpeellista
>matematiikkaa, ovat vain turhaaa
>löpinää, josta klassillisessa
>fysikaassa päästiin ja oli pakko
>päästä eroon. Yleinen periaate, jota
>ei voi käyttää, ei ole minkään
>arvoinen minkäänlaisessa tekemisessä,
>ei edes maailmankuvan selittämisessä.

RK 06.09.2011 00:22:59
341379

Re: Occamin partaveitsi

TomiP kirjoitti 05.09.2011 (341325)...

>Huomauttaisin, että myös koko
>klassinen fysiikka voidaan muotoilla
>täysin ilman voiman käsitettä. Ns.
>Lagrangen ja Hamiltonin mekaniikoissa,
>jotka ovat ekvivalentteja Newtonin
>mekaniikan kanssa, ei ole voiman
>käsitettä.

On se siellä johdannaisena käsitteenä.

Noilla tekniikoilla voidaan formuloida proseessin liikeyhtälöt, mutta esimerkiksi reunaehtojen antamiseen tarvitaan voimia ja ja kun ne ovat voimia.

hurtta 06.09.2011 00:23:08
341388

Re: Occamin partaveitsi

TomiP kirjoitti 05.09.2011 (341340)...

>Totta kaikki mitä sanot, mutta voima
>käsite on niissä tarpeeton. Sitä ei
>siis tarvita liikeratojen ratkaisuun
>tai ongelmien formulointiin, niin
>kuin Newtonin mekaniikassa.

Kuten RK totesi, niitä tarvitaan variaatiolaskennassakin sellaisissa ongelmissa, joissa on reunaehtoja. Ja vaikka niitä ei eksplisiittisesti käytettäisikään (reunaehdottomissa ongelmissa), niin silti niiden määritelmä ei muuksi muutu.

>Kvanttimekaniikka saadaan suht.
>suoraan Hamiltonin mekaniikasta, eikä
>siinä puhuta koskaan mitään voimista.

Kvanttimekaniikkaa ei saada mitenkään "suoraan" klassisesta Hamiltonin mekaniikasta tai muistakaan klassisen mekaniikan formalismeista. Kvanttimekaniikka kuvaa täysin eri reaali- maailman ilmiöluokkaa kuin klassinen mekaniikka, eikä sitä voida johtaa "loogisesti" klassises- ta mekaniikasta, vaan tarvitaan uusia empiirisiä havaintoja ja edelleen uusia käsitteitä ja määri- telmiä klassisen mekaniikan pätevyysalueen ulkopuolelta. Näiden kahden välillä vallitsee kyllä matemaattisia analogioita, joista Lagrangen ja Hamiltonin formalismit ovat hyviä esimerkkejä.

Samaa (yleistettyä) variaatiolaskennan formalismia voidaan käyttää edelleen teknisten ja yh- teiskuntatieteidenkin ongelmissa,erityisesti säätöteoriassa ja taloustieteissä. Optimiohjausteo- rian Hamiltonin-Pontryaginin formalismi on tietyssä mielessä Hamiltonin variaatioperiaatteen yleistys, sillä se kattaa paitsi ("puhtaasti" fysikaalisen) Hamiltonin periaatteen myös teknis- sosiaalisen "ulottuvuuden" mahdollistamalla tarkasteltavan systeemin ohjauksen optimoinnin. Otetaan nyt esimerkkinä vaikka kuulentojen optimointi: miten rakettia kannattaa ohjata kulla- kin ajanhetkellä, jotta tietyt (mielivaltaisesti valitut) kustannukset, kuten polttoaineenkulutus, lentoaika ja onnettomuusriskit minimoituvat? Ongelma ei taatusti ratkea pelkästään fysikaa- listen periaatteiden (klassisten tai kvantti sellaisten) avulla, koska kyse ei ole pelkästään fysikaalisesta vaan myös teknis-sosiaalisesta ongelmasta, joka kuitenkin ratkeaa optimiohjausteorialla.

http://encyclopedia2.thefreedictionary.com/Optimal...
http://en.wikipedia.org/wiki/Optimal_control
http://en.wikipedia.org/wiki/Hamiltonian_%28contro...
http://encyclopedia2.thefreedictionary.com/Pontria...

TomiP 06.09.2011 00:23:39
341419

Re: Occamin partaveitsi

Jos haluat kutsua reunaehtoja voimiksi, niin siitä vaan, mutta se ei muuta sitä tosiasiaa, että fysiikaaliset ongelmat voitanee ratkaista ilma yhtään voiman käsitettä. Newtonin toista lakia ei siis fysiikassa välttämättä tarvita.

hurtta kirjoitti 06.09.2011 (341388)...

hurtta 06.09.2011 00:24:09
341449

Re: Occamin partaveitsi

TomiP kirjoitti 06.09.2011 (341419)...

>Jos haluat kutsua reunaehtoja
>voimiksi, niin siitä vaan, mutta se
>ei muuta sitä tosiasiaa, että
>fysiikaaliset ongelmat voitanee
>ratkaista ilma yhtään voiman
>käsitettä. Newtonin toista lakia ei
>siis fysiikassa välttämättä tarvita.

Sanopa siis, miten ratkaiset Lagrangen tai Hamiltonin mekaniikassa ilman voimia sellaisia ongelmia, joissa on epäholonomisia rajoitteita?

RK 07.09.2011 00:25:48
341548

2. laki on Newtonin mekaniikan ydin

TomiP kirjoitti 06.09.2011 (341419)...

>Jos haluat kutsua reunaehtoja
>voimiksi, niin siitä vaan, mutta se
>ei muuta sitä tosiasiaa, että
>fysiikaaliset ongelmat voitanee
>ratkaista ilma yhtään voiman
>käsitettä. Newtonin toista lakia ei
>siis fysiikassa välttämättä tarvita.

Ehdottomasti tarvitaan!

Nimenomaan Newtonin 2. laista on johdettavissa sekä 1. (integroimalla) että 3. laki (tarkas- telemalla tietynlaista kolmen kappaleen systeemiä voimien välittyessä näiden välillä näiden ollessa kiihtyvässä liikkeessä).

https://www.tiede.fi/comment/1117506#comment-1117506

Sitä vastoin 1. ja 3. laki eivät ymmärtääkseni ehdottoman välttämättä edellytä juuri tällaista 2. lakia, vaan jokin vähän muukin kelpaisi...

>hurtta kirjoitti 06.09.2011 (341388).

Käyttäjän ristojkoivula kuva
Risto Koivula

Otetaan täältä todellinen nettikeskutelu fysikalisimista toiselta palstalta malliksi:

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIn...

Risto Koivula
15.04.2012 02:54:44
360682

" Fysiikasta fysiikalla fysikoidaan fysiikkaa fysiikaksi... LALLAA!

Lainaus: pulivari, 13.04.2012 20:01:59, 360669
Lainaus: Risto Koivula , 09.04.2012 01:48:21, 360575
Lainaus: pulivari, 08.04.2012 15:30:17, 360556
Lainaus: Risto Koivula , 08.04.2012 03:39:03, 360545
Lainaus: pulivari, 07.04.2012 12:33:18, 360524
Lainaus: Risto Koivula , 07.04.2012 07:20:35, 360517

... ja niiden välisiä vuorovaikutusprosesseista, tai että biologian "lait" eivät ole efektiivisiä lakeja vastaavasti kuin esim. kuuraketin "lait"..8.

R: Kuurakentinkaan lait eivät ole täysin efektiivisiä, koska sitä ohjataan ja siihen näin "syötetään muuta lakia".

Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus

p: Ei yksi vesimolekyylikään vielä merta tee, mutta riittävän moni yhdessä tekevät.

R: Meri sellaisenaan ei ole emergentti olio fysiikkaan nähden.

p: Eikä elävä olento ole mikään vitaalivoiman avulla elävä emergentti olio fysiikkaan nähden.

R: Kukaan muu kuin sinä ei ole puhunut mistään "vitaalivoimasta".

p: Sinä olet väittämällä biologisia systeemejä epäfysikaalisiksi.

R: Sitä ne systeemiseltä erikoislaadultaan ovatkin ja sisältävät lisäksi uusia emergenttejä lakeja kuten luonnonvalinnan.

p: Uudet emergentit lait ovat efektiivisiä, kuten esim. Newtonin laitkin.

R: Luonnonvalinta ei kyllä palaudu kuin yhteen suuntaan...

Puhut hetkellisestä toiminnasta, mutta et esimerkiksi uudenlaisten olioiden muodostumisesta. Ja se on just emergenssiä! Sitä ei ole mikään vanhojen lakien "palautuminen" eteen eikä taaksepäin.

p: Uudenlaisissa olioissa ei ole kyse muusta kuin kompleksisista alkeishiukkassysteemeistä.

R: Alkeishiukkaset ovat ´materian ja liikkeen´ ykseyttä, eikä niihin ole "kirjoitettu sisään" mitään muuta kuin niiden omat lait, jotka nekin ovat jonkin kosmisen evoluution tulosta. Lisäksi jokisella ´oliolla´on märitelmällisesti ainakin ominaisuudet ´sisältö ja muoto´ ollakseen olio lainkaan. Lait ovat aina olioiden lakeja. Alkeishiukkaset ovat myös olioita.

http://nakokulma.net/index.php?topic=9454.msg19179...

Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus

p: Siinä tapahtuvat ilmiöt tapahtuvat täsmälleen niin kuin fysikaaliset vuorovaikutusprosessit "sanelevat".

R: Fysiikka tapahtuu siten, mutta jo elollisille materiaaleille ominaisen katalyysin kohdalla on kysyttävä, onko sitä pidettävä fysikaalisena vain informatiivisenä ilmiönä, koska siinä välittyy muoto eikä mikään erityisesti fysikaalinen suure eri tavalla kuin ilman ko. ilmiötä tapahtuisi.

p: Katalyysi on puhtaasti fysikaalinen prosessi. Kyse on vain siitä, mitä (johdannais)suureita halutaan mitata.

R: Katalyysille voi rakentua myös informaatioprosesseja, jos systeemi saa koko ajan jostakin uutta ainetta (eikä vain energiaa).

p: Saakoon rauhassa. Kyse on koko ajan alkeishiukkasista ja niiden välisistä vuorovaikutusprosesseista.

R: Ihan vapaasti. Ongelma on siinä pysytäänko laadullisesti koko ajan vain fysiikan laeissa, vai syntyykö informaatiolakeja. Nämä olisivat kuitenkin palautuvia, koska sama katalyytti aiheuttaa samassa tilanteessa uudestaankin tasan saman reaktion.

Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus

R: Sillä on sellainen informaation ominaisuus, että jokin tuotos monistuu rajattomasti ilman että sen määrä sen lähteessä pienenisi.

p: Tämä ei ole kerrassaan mitään epäfysikaalista, vaikka Lenin sinulle toisin on opettanutkin.

R: Uskon häntä enkä sinua.

p: Se on minulle päivänselvää, että tieteenvastainen taistelu on sinun elämäntehtäväsi.

R: Elämäntehtäväni on haistapaskantieteen vastainen taistelu. Se on ollut sitä aina. Ja olen aina ollut myös "punainen vaate" kaikenvärisille haistapaskan-, puoskari- jne valetieteilijöille.

Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus

R: Ne ILMIÖT pelkästään, jotka ovat vain elollisilla olioilla LAKEJA, voivat olla elottomillakin olennoilla olemassa, mutta satunnaisina, mahdollisina, ohimenevinä, epäolennaisina, esimerkiksi proteiinit voivat hetken olla stabiileja (ja niitä voi jopa satunnaisesti syntyäkin)muuallakin kuin elävässä solussa (jossa sielläkään ne eivät ole stabiileja, mutta ne UUSIUTUVAT, mitä ne elävän solun ulkopuolella eivät tee).

p: Se ja sama: ne palautuvat alkeishiukkasiin ja niiden välisiin vuorovaikutusprosesseihin.

R: Ei niiden tarvitse palautua LAKEINA alkeishiukkasiin, sillä koko valttämättömyyspuoli niissä saattaa tulla alkeishiukkasia ja kemiaakin ylemmästä emrgenssitasolta.

p: Sinun mielestäsi ei ehkä tarvitse, mutta valitettavasti mielipiteesi on merkityksetön ja faktat puhuvat puolestaan.

R: Minulla on faktat puolellani ja minun kantani on päässyt nettikeskusteluista akateemisiin opinnäytteisiinkin, vaikka itse en ole aiheesta sellaisia tehnyt:

http://kotisivu.dnainternet.net/tomkari/lopputyo%2...

" o. Risto Koivula ilmoittautuu vahvan emergenssin kannattajaksi, mutta hän muuttaisi lauseen ”Korkeamman tason kuvaukset poimivat todellisuudesta ominaisuuksia joita alemmilta tasoilta ei löydy” pragmaatiseen muotoon ”ei löydetä”: ”Mehän emme tiedä, millaisten analogioiden avulla, millaista logiikkaa ja millaista integraalin määritelmää käyttäen ne kuvaukset tapahtuvat sitten, kun nämä nykyisten havainto- ja kuvausmenetelmiemme ulkopuolella olevat ilmiöt ovat lopulta tulleet teknologisten ja siten myös kokeellisten käytäntöjemme piiriin, tai pikemminkin viimemainitut nousseet niiden kuvaamisen vaatimalle tasolle”.34 Ontologinen emergenssi näyttäisi tällä muutoksella muuttuvan Koivulalla episteemiseksi.

Koivulalla on kuitenkin oma tapansa pitää kiinni vahvasta emergenssistä. Hän katsoo, että kokonaisuuksilla on aivan omanlaisia, tasojen välisiä vuorovaikutuksia. Esimerkiksi selluloosamolekyylissä olevan hiiliatomin sijainti, atomin suhteet molekyylin muihin osiin, "heijastuu" varmasti jollakin tavalla tämän atomin elektronien todennäköisyyksissä tietyssä aikaavaruuden alueessa.”. Näitä Koivula kutsuu ohimeneviksi, tilannekohtaisiksi objektiivisiksi piirteiksi. Tällaiset piirteet ovat syntyneet siten, että ne ovat aikanaan maailmankaikkeuden alkuaikoina olleet eräällä tavalla olemassa epäolennaisina mahdollisuuksina (jotka eivät toteudu) olemassa, mutta ne eivät olleet silloin lainalaisia, tietyssä kokonaisuudessa yleisiä (aina ilmeneviä), olennaisia (sen kokonaisuuden kehitykselle) ja välttämättömiä.”. Tällä tavoin Koivula näkee emergenssin paitsi objektiivisena asiana, myös tuloksena luonnonlakien evoloitumisesta. "

p: Opinnäytetyön tekijä on luultavasti selannut google-osumia ja sattumalta kopsinut jostain nettisivulta sinun mielipiteesi muiden joukkoon.

Näkemyksesi on idealistista hölynpölyä, jolle ei löydy perustaa tieteessä.

R: Olet maksettu tieteenvastainen skitsolallatteluterroristi.

p: Heheh. Ai aina kun saat tukkiisi väittelyssä, niin vastapuoli on maksettu kapitalistinen imperialistipaskiainen?

R: Eipä ole ainakaan tässä väittelyssä mihinkään "tukkiin" tullut... ainkaan minulle!

p: Sinulle juuri on tullut niin paljon tukkiin, että onkohan tukkaa jäljellä enää lainkaan...

R: Tukkakin on. Tukistaminen ei tieteessä auta.

Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus

p: Noissa hypettämissäsi emergoituvissa "laeissa" ei ole kyse muusta kuin efektiivistä laeista, jotka eivät ole mitään muuta kuin alkeishiukkastason vuorovaikutusprosesseja.

R: "Idealismi" sopisi osoittaa konkreettisesti täältä:

http://www.tieteessatapahtuu.fi/997/kesk.htm#eme

Lainaus
Lainaus
Lainaus

Tuossa on harvinaisen hyvin tiivistetty meikäläisen ajatus. Ja luonnonlakien evoluutio tapahtuu tuossa alkeishiukkastasoa koskien fysikaalisesti samanarvoisten ja siten keskenään satunnaisten vaihtoehtojen muuttumisen kautta ulkoa lainaisiksi hiukkasen ulkoisten suhteiden kautta muihin hiukkasiin. Tosin tuota tapahtuu kvanttimenkaniikan ja kemiankin välillä, (ilmeisesti) ilman emergenssirajaa, palautuvasti.

p: Kaikki emergenssirajat ovat hatusta temmattuja, eikä sellaisia tarvita mihinkään (paitsi ehkä leninismissä).

R: Rajasta ei usein tiedetä, missä se tarkasti ottaen mm. historiallisesti on, mutta tiedetään, että se on kuitenkin jossakin.

Välissä on tavannut olla muotoja, jotka eivät ole enää vanhaa, mutta eivät vielä uuttakaan emergenssitasoa, ns. siirtymämuotoja.

p: Ontologisia emergenssitasoja ei ole olemassa, vaan kaikissa systeemeissä on ontologisesti kyse alkeishiukkasten "tanssista".

R: Tanssi ei ole vastakkaista emergenssille eikä dialektiikalle, päinvastoin.

p: Ei se vastakkaista olekaan, vaan dialektiikka kuten muutkin emergentit ovat alkeishiukkasten tanssia!

R: On se hyvä, että sinä sentään tunnistst ´materian ja liikkeen´ (Matter amd motion´) erottanmattoman dialektisen yhteenkuuluvuuden!

p: Älä turhaan höpötä dialektiikasta, sitä ei tarvita kerrassaan mihinkään.

R: Tarvitaan itse ´totuuden´ ja sitä kautta ´tieteen´ määrittelemiseenkin... (Muut kulkevat tuossa suhteessa ilmeisesti jonkinlaisessa "sumussa"...)

p: Minua ei kiinnosta sinun ja Leninin pseudomääritelmät.

R: Tämä on erinomainen määritelmä ja kaikkea muuta kuin "pseudo". Se on Aristoteleen määritelmän konkretisaatio, jota on käytetty yli 2000 vuotta.

http://encyclopedia2.thefreedictionary.com/Truth

" Truth

an accurate reflection of objective reality in the consciousness of man;

the reproduction of reality as it exists in itself, outside of and independent of man and his consciousness.

The conception of truth as a correspondence between knowledge and things dates back to the thinkers of antiquity.

Thus, Aristotle wrote, “He who thinks the separated [in reality; ed.] to be separated and the combined to be combined has the truth” (Metaphysic).

This tradition in the interpretation of truth was continued in the philosophy of modern times, represented by F. Bacon, B. Spinoza, C. Helvétius, D. Diderot, P. Holbach, M. V. Lomonosov, A. I. Herzen, N. G. Chernyshevskii, and L. Feuerbach. "

Lainaus

p: Minä nojaan tieteellisiin määritelmiin.

R: Kun sulla ei ole tietellistä määritelmää 'totuudelle', kun kerran ehdottomasti kieltäysdyt sitä taunnustamasta, koska siinä on dialektiikkaakaa, niin sulla ei voi olla mitään kunnollista määritemää 'tieteestäkään', koska tiede on totuuden etsimistä ja todellsissuden kuvaamista tosissa teorioissa.

http://encyclopedia2.thefreedictionary.com/Science

" Science

the field of human endeavor that elaborates and theoretically systematizes objective knowledge of reality; one of the forms of social consciousness. In the course of historical development science becomes a productive force in society and a highly important social institution. The concept of science includes both activity aimed at gaining new knowledge and the result of such activity — the sum of the scientific knowledge acquired up to a given time, which constitutes the scientific conception of the world. The term “science” is also used to designate the various branches of scientific knowledge. "

(Käännös on vähän huono: Tuon on käännös vavranajan sanssta "nauka", joka on suomen tiede-sanan synonyymi ja kattaa myös humaistiset tieteet, jotka ovat englanniksi "human arts".

Lainaus
Lainaus
Lainaus

p: Tuo hikisen ensyklopediasi liikkeen määritelmä puolestaan on aivan päin persettä, tässä tieteellinen määritelmä:

http://en.wikipedia.org/wiki/Motion_(physics)

"'In physics, motion is a change in position of an object with respect to time. Motion is typically described in terms of velocity, acceleration, displacement and time.[1] Motion is observed by attaching a frame of reference to a body and measuring its change in position relative to another reference frame."

R: Tuo on eri tieteenalan, mekaniikan määritelmä. Kyllä sekin löytyy Entsiklopedijastakin. Et voi ymmärtää tieteen rakennetta ja eri tieteenaloja ja niiden suhteita, kun kaiken on sinulla vain "Hallejujaa, Vysiikasta-Laallaa!"

p: Ymmärrän tieteen rakenteen ja eri tieteenlojen väliset suhteet erinomaisesti, mutta sinä et näytä ymmärtävän reaalimaailman toiminnasta hölkäsen pöläystä. DM:n käsitys liikkeestä on puhtaasti pseudotieteellinen ja siihen kuuluu oleellisena osana erityisen ja yleisen suhteellisuusteorian kiistäminen:

http://books.google.fi/books/about/Einstein_and_So...

RK: Erityinen suhtellisuusteria ON DIALEKTISEN MATERIALISMIN EHDOTON KULMAKIVI fysiikan puolella!

Muutoin tämä kohta on käsitelty jo.

Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus

p: Luonto ei välitä paskaakaan siitä, miten me jaottelemme systeemejä omien mieltymyksiemme mukaan.

R: Ei, mutta luonto jakautuu objektiivisesti suhteellisen itsenäisiin vuorovaikuttaviin olioihin, eri tasoisiin.

p: Ne tasot rakentuvat alkeishiukkasista ja niiden välisistä vuorovaikutusprosesseista.

R: Täysin tyhmää jankuttaa vaikkapa, että sosiaalinen olio ´demokratia´ (muka) "koostuu alkeisiukkasista ja niiden välisitä vuorovaikutusprosesseista"!

p: Vaan kun se muodostuu.

R: Ei mitään tolkkua...

p: Et valitettavasti ymmärrä fysiikasta mitään ja olet pudonnut totaalisesti kehityksen kelkasta.

Olen yhden alan tekninen fyysikko, ja sen alan tieteelisitä peruskäsitteidtä osa on nykyisessä muodossaan minun määrittelemiäni. (Enqvst tosin sanoo, että "selaisia suureita ei ole olemassakaan", ja ehdottaa lan kaiken opetuksen lopetaamista koulusissa, ja sen vaihtamista laulututeihin aihesta "Hoosiaannaa, Kvanttifysiikasta-Lallaaaa!!!!

Lainaus
Lainaus
Lainaus
Elät täysin omissa idealistisissa harhamaailmoissasi.

Elän materiamaailmassa ja olen materialisti.

Kuvittelet kvanttiteorian vastaisesti materian olevan klassista "töhnää",

En kusittele. Sitäminä nimenomaan EN kuvittele. Ja tarkastelen aina materiaa ja liikettä yhdessä.

Lainaus
minkä lisäksi kuvittelet ihmisen hengen olevan erityislaatuista "töhnää", joka ei noudata fysiikan lakeja laisinkaan.

Ei se informaatio-oliona sellaisenaan noudatakaan. Ei siihen vaikuta gravitaatiokaan.

Lainaus
Olet puhdas pseudomaterialisti, jopa uskovainen.

Itse olet sitä.

Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus

R: Tälle ei ole esteitä, kun EI RIKOTA fysiikan lakeja. Fysiikan lait kieltävät ilmiöitä tapahtummasta niiden vastaisesti, mutta eivät ehdottoman yksikäsitteisesti määrää niiden kaikesta mahdollisesta käyttäytymisestä, johon vaikuttavat mm. informaatiolait, jotka eivät ole fysiikan sisällöllisiä lakeja.

p: Fysiikan lait nimenomaan määräävät, miten jokin systeemi käyttäytyy.

R: Tuolla tavalla ne määräävät vain puhtaasti fysikaalisita objekteista.

p: Ne määräävät myös kompleksisten systeemien käyttäytymisen.

R: Et ymmärrä 'systeemin' käsitetettä. Mikä hyvansä (liikkuvakaan) materialäjä ei ole systeemi. Lisäski mikä tansa systeemi, kuten symbolinen systeemi, ei ole fysikaalinen laeiltaan. Myös 'systeemin' määrutelmässäkin on taas jopa dielktiikkaakin.

http://encyclopedia2.thefreedictionary.com/System

" System

a set of elements linked and related to one another and forming a definite unity or whole.

In the mid-20th century, after a long historical evolution, the concept of system emerged as a key philosophical, methodological, and specialized scientific concept.

In contemporary science and technology, the problems of studying and designing systems of various kinds are dealt with in the framework of the systems approach, general systems theory, various specialized systems theories, and in fields such as cybernetics, systems engineering, and systems analysis. ... "

Lainaus
Lainaus
Lainaus

p: Informaatiolait ovat ihmisen tapa jäsennellä tiettyjä kokonaisuuksia, eikä niissäkään viimekädessä ole kyse kuin monimutkaisista fysikaalisista vuorovaikutusprosesseista.

R: Luonnossa on myös objektiivisia informaatiolakeja, kuten mm. tuo katalyysi, ja esimerkiksi se "pyhä" DNA osoittavat.

p: Kyse on vain siitä, mitä (johdannais)suureita halutaan mitata. Alkeishiukkasista ja niiden välisistä vuorovaikutusprosesseista niissäkin on kyse.

R: Alkeishiukkastenkin välillä esiintyy epäilemättä informaatiota eli heijastusilmiöitä.

P: Siellä esiintyy lähtökohtaisesti vain vuorovaikutusprosesseja.

R: Informaatio on olemassa aina juuri vuorovaikutusprosesseissa.

p: Informaatio on luonteeltaan matemaattista ja siten emergenttiä.

R: Totta. Annat vain samalle ´emergenssi´ väärän, nihilisoivan pseudotiedemerkityksen.

p: Ei, vaan annan korrektin, tieteellisen merkityksen.

R: Vain jos "Tiede" olette Enqvist ja sinä... Se on kuitenkin arveluttava "määritelmä"...

p: Sinä uskovaisena tuskin ymmärrät tieteestä mitään.

R: Sinä et pysty sitä edes periaatteessa määrittelemäänkään. Se olisi pikkusormen antamista materialistiselle dialektiikaslle.

Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus

R: (Mitähän kaikkiea sää vielä päädyt "kiistämään", kun nyt on menossa jo informaatiokin...)

p: En ole kiistänyt, vaan todennut vain faktat.

R: Eivät ole faktoja (jotka ovat tavallisesti kokeellisia).

p: Kyllä ovat.

R: Jaa että muka "mitään informaatiota ei ole olemassa"?

p: En ole väittänyt, etteikö informaatiota olisi olemassa, vaan että se on emergenttiä ja liittyy ihmisen tiedostussysteemiin kuten muukin matematiikka.

R: Eivätkö esimerkiksi apinat vaihda informaatiota, ja eikö sallaista ole myös esimerkiksi DNA:ssa?

p: Informaatio on symbolisen systeemin ominaisuus.

R: Niistä se käsite on lähtenyt kehittymään:

p: Kerroin jo oleelliset asiat tästä, älä turhaa pidettä tekstiä turhalla paskalla.

R: Tajunta ja kieli ovat symbolisia systeemejä, ja myös esimerkiksi ATK-kielet, jotka ova oikeastaan merkkisysteemejä.

Kummaa, että tuppaat tähän nyt väellä ja vängällä SYMBOLIA, VAIKKA ET HYVÄKSY SITÄ PSYLOLOGIASSA TAJUNNAN PERUSTANA:

Lainaus
Lainaus
Lainaus

p: Symboliset systeemit puolestaan ovat emergenttejä, ja niissä on loppujen lopuksi kyse kvanttikenttien värähtely- ja vuorovaikutusprosesseista.

R: Eivät ole. Symboliset systeemit on nimenomaan abstrahoitu taäydellisesti irralleen kaikesta sellaisesta täysin KONVENTIONAALIKSI joltakin osin!

p: Symboliset systeemit rakentuvat kvanttikenttien värähtely- ja vuorovaikutusprosesseille. Et ymmärrä kompleksisista systeemeistä mitään!

R: Minä jo totesin että sinä et ymmärrä koko SYSTEEMIÄKÄÄN. Systeemeillä pitää olla jokin sisäinen ykseys. Esimerkisi tähtikuvioista tai sateenkaaresta EI TULE SYSTEEMIÄ SILLÄ, ETTÄ JOKU KATSOO JA SELLAISIA NÄKEE! Koska nehän kuten systeemisyyskään eivät kuitenkaan ole "PÄÄN SISÄLTÄ"!

VAI VÄITÄTKÖ MUUTA!!!???

Lainaus
Lainaus
Lainaus

p: Sikäli, kun apinoiden toimintaa tai DNA:ta tulkitaan jossain symbolisessa järjestelmässä (jossa on merkityksiä), ne sisältävät informaatiota.

R: Kenenkään muun en ole nähnyt enkä kuullut väittävän, että "DNA ei ole informaatiota"!

p: Olet täysin sekaisin. DNA on MOLEKYYLI, deoksiribonukleiinihappo. Samaistat molekyylin ja informaation.

R: Informaatio siinä on olennasta: ei se DNA sellaisenaan tee kajsta pissaa munuaisissa, vaan rakenteet, jotka elistö tuotta ja uusintaa sen DNA:n KANTAMAN INFORMAATION varassa.

VAI VÄITÄTKÖ VASTAAN???!!

Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus

p: Systeemin käyttäytyminen voidaan ennustaa tuntemalla pelkästään siihen liittyvät fysiikan lait sekä alku- ja reunaehdot.

R: Ei voida. On jopa SYSTEEMIKN MÄÄRITELMÄ, ainakin yksi niistä, että mikään tuollainen Laplacen tai muu MEKANISTINEN DETERMINISMI ei ole voimassa.

Nuo alku- ja reunaehdot muuten usein liittyvät informaatioon: se vaikuttaa usein fysikaaliseen rakenteeseen tai prosessiin niiden [reunaehtojen] muuttumisen eikä sen prosessin "perusfysiikan" kautta.

p: Kyllä voidaan, enkä ole puhunut determinismistä yhtään mitään. Kaikki mahdolliset ulostulemat ovat periaatteessa laskettavissa, kun alku- ja reunaehdot tiedetään.

R: Ei voida, esimerkiksi kaoottisissa ja satunnaisissa systeemeissä. Laskennallisuus niiden MALLISSA ei todista muuta.

Todellisuudesahan nekin muuttuvat.

p: Se ei ole mikään ongelma.

R: Paitsi että ne juuri usein vähän muuttuvat, kun vuorovaikuttavat objektit muodostavat toistaan muodollisia heijastumia, jotka kantavat sitä informaatiotakin.

p: Ei ole mikään ongelma. Päin vastoin, perusfysiikkaa.

R: Ei se muodostuessaan "fysikalismille" olekaan, mutta sitten se jo alkaa olla, kun jonkin vuorovaikutusopuolen pitää "lukea" niitä muutoksia ja toisarvoisia yksityiskohtia, jotta ne todella toimisivat informaationa! ja VARSINKIN kun joku tai jokin vielä "lukee" niitä VÄÄRINKIN! Eläimetkin osaavat paitsi kommunikoida, jopa tuotta "väärinkästyksiäkin" esimerkisi naamioitumalla joksin muuksi kuin mitä ovat. Kissakin osaa taitavasti asettua oman väriseensä paikkaan, vaikka se olisi epämukavakin.

Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus

p: Jokin mahdollisista ulostulemista toteutuu, mutta sikäli kun luonto toimii nykykäsityksen mukaan indeterministisesti alkeishiukkasten tasolla, ei tiedetä tarkalleen, mikä. Oikea ratkaisu kuitenkin löytyy kaikkien ratkaisuhaarojen joukosta.

RK: Tuo on Schrödingerin diffisyhtälön ratkaisuja. Kun tuolla on satunnaisuus, se tarkoittaa, että Laplacen determinismi ei ole voimassa. Tämä yhtälö tarkkoine ennusteineen (toiseksi tarkin teoria EST:n jälkeen) sen nimenomaan todisti.

p: Indeterministinen käytös ilmenee vain mittaustilanteessa

R: SITÄHÄN SINÄ ET VOI TIETÄÄ vain tuolla tavalla muka "vääristyneiden mittausten" perusteella!

p: Systeemin tila tunnetaan tarkasti siihen asti kunnes systeemiä häiritään (mittaustilanteessa) riittävän paljon.

R: Mistä se ilman mittausta tunnetaan noin "varmasti"?

p: Se tunnetaan mm. lomittumisilmiön kautta.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Lomittuminen

R: Mielenkiintoista, mutta tarkoitat tässä ilmeisesti lasketun tilan tuntemista. Minä puhin itse objektin todellisesta materiaalisesta tilasta, sitä johontuota verrataan tai jota tuolla ennakoidaan.

p: Ei tuossa mistään pelkästä "lasketun tilan tuntemisesta" ole kyse, vaan reaalisesta lomittumisilmiöstä, joka voidaan todentaa monilla eri tavoin. Et näköjään ymmärrä edes kvanttimekaniikan perusteita. Ilmeisesti myös kiistät kvanttitilojen olemassaolon väittäen niitä porvarilliseksi pseudotieteeksi?

Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus

p: Käyttäytymistä kuvaa epärelativistisessa kvanttimekaniikassa deterministinen Schrödingerin yhtälö ja systeemin tila on sen kaikkien mahdollisten tilojen lineaarikombinaatio, kunnes mittauksessa ympäristön vuorovaikutus systeemin kanssa tuhoaa interferenssin (dekoherenssi) ja systeemi jää hetkellisesti tiettyyn yksittäiseen tilaan, joka sitten havaitaan.

R: Se on TODENNÄKÖISYYSTILA.

p: Se on yksi kaikista mahdollisista tiloista, eikä kvanttimekaniikan todennäköisyyslaskenta ylipäänsä noudata tavanomaisen todennäköisyyslaskennan aksioomia.

Lainaus

R: Se on "olevaa", mutta ei kaikinpuolin ´aktuaalista´ vaan pelkästään ´mahdollista´. (Mahdollisuudella ja todellisuudella on sama matematiikka, joten pelkästään sen sisällä niitä ei voi erottaa toisitaan).

p: Kuten sanoin, kvanttimekaniikan todennäköisyyslaskenta ei noudata tavanomaisen todennäköisyyslaskennan aksioomia (Kolmogorovin aksioomia) johtuen mm. siitä, etteivät observaabelit kommutoi keskenään, ja tästä johtuen niillä ei esim. voi olla yhteisjakaumia samalla tavalla kuin kolmogorovilaisessa todennäköisyyslaskennassa. Esim. kvanttitilojen (tai kvanttitodennäköisyysjakaumien) superpositioille ei löydy vastinetta klassisesta todennäköisyyslaskennasta.

http://en.wikipedia.org/wiki/Quantum_probability

Lainaus
Lainaus

p: Välittömästi "romahduksen" jälkeen systeemin aikakehitys noudattaa jälleen Schrödingerin yhtälöä.

R: Kyllä epätarkkuus käsitetään nykyään AVARUUDEN OMINAISUUTENA, ja double special relativity -teoriassa onkin avaruuden sisäinen parametri, kuin valonnopeus.

Schrödingerin yhtälö on energiayhtälö, energia on liikkeen mitta.

Se voi olla avaruuden ominaisuus tai sitten ei.

Lainaus

R: Jos muuten epätarkkuus olisi vai mittaustilanteiden ominaisuus, niin Schrödingerin differentiaaliyhtälökin käsittelisi "vain mittaustilanteita", eikä ollenkaan ihmisen koskematonta luontoa...

p: Ei pidä paikkansa. Se käsittelee nimenomaan kaikkia muita tilanteita paitsi mittaustilanteita.

R: No suurin piirtein noin minäkin olen ymmärtänyt...

p: Et ainakaan aiemman perusteella.

R: En ole kirjoittanut asiasta mitään kavanttimekaniikan mittaustilanteista.

p: Olet kyllä livauttanut dialektisia älyttömyyksiäsi epäsuorasti niihinkin, joskaan itse tuskin olet Leninin paskanhöyryissäsi mitään ymmärtänyt.

R: Ai missä?

p: Muun muassa siinä, että ymmärrät lomittumisen päin persettä.

R: En ole perehtynyt koko asiaan, enkä aio ihan heti perehtyäkään. Se ei ole tässä mitenkään olennaista.

Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus

p: (joka selittyy modernissa fysiikassa dekoherenssilla), eikä missään ole tyhjentävästi todistettu, etteikö siinäkin kyse voisi olla vain kaoottisesta mutta deterministisestä käytöksestä.

R: Kaoottinen käytös on ontologisesti indeterminististä, VAIKKA SE ON LOOGISESTI "DETERMINISTISTÄ" eli täysin loogistikin laskettavissa:

p: Kaoottisen systeemin ennustettavuutta rajoittaa alkuarvo- ja laskentatarkkuus.

R: Se myös todella on periaatteellisesti ennustamaton yksityiskohdissaan. Joissakin tapauksissa ilmenevä laskennallinen toistettavuus on luonnosta puuttuva matemaattisen mallin ominaisuus.

p: Tarkka ennustamattomuus johtuu nimenomaan siitä, ettei alkuarvoja voida käytännössä tuntea äärettömän tarkasti. Täsmälleen samalla alkuarvolla laskettuna systeemi käyttäytyy samanlaisesti, mutta pienikin muutos alkuarvossa johtaa täysin erilaiseen käytökseen ja käytännössä systeemi on ennustettavissa vain tiettyyn efektiiviseen (aika)rajaan asti. Kaoottisessa systeemissä pienet virheet alussa kasvavat eksponentiaalisesti ajan funktiona, mikä tarkoittaa sitä, että ajan kasvaessa aritmeettisesti vaadittu alkuarvotarkkuus kasvaa geometrisesti. Jos esimerkiksi tarkkuus 0,1 riittää ennustamaan systeemin käyttäytymisen 1 tunnin päähän, niin 2 tunnin päähän ennustamnen vaatii tarkkuuden 0,01 ja 4 tunnin päähän ennustaminen tarkkuuden 0,0001.

R: Luonnossa tuollaista puhtasti laskennallista (malliin kuuluvaa) toistettavuutta ei kaoottisilla prosesseilla esiinny.

p: Entäs sitten? Lienee ongelma lähinnä dialektiselle (vale)materialismille, ei millään tapaa fysikalismille...

R: Ei ole ongelma DM:lle olenkaan.

p: DM:lle kaikki faktat ovat pelkkiä ongelmia...

R: Sinun piereskely"faktasi", ehkä...

Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus

p: Kaikki mahdolliset ratkaisuhaarat ovat kuitenkin ratkaistavissa ja efektiiviset lainalaisuudet esim. molekyylitasolla voidaan usein johtaa esim. Monte Carlo tjs. -tyyppisillä menetelmillä.

R: Jos tarkoitat differentiaaliyhtälön ratkaisua, niin sitähän kaoottisiin ilmiöihin johtavat epälineaariset differentiaaliyhtälöt eivät anna parametrien epäkaoottisillakaan arvoilla.

p: En tarkoita nyt pelkkää Schrödingerin yhtälön ratkaisua. Se on periaatteessa ratkaistavissa kaikissa systeemeissä, joskaan ei analyyttisesti kuin muutamissa erikoistapauksissa. Tarkoitan tuossa esimerkiksi sitä, että kahden hiukkasen "törmätessä" toisiinsa tapahtuu tietty vuorovaikutus tietyllä todennäköisyydellä, joka voidaan laskea tuntemalla kyseisen reaktion vaikutusala. Uusia mahdollisia ratkaisuja syntyy aina vuorovaikutustilanteessa ja hiukkasfysiikan standardimallin perusteella pystymme ratkaisemaan oleellisesti ne kaikki (emme tietenkään välttämättä tunne kaikkia). Esimerkiksi Monte Carlo -simulaatiossa sitten hyödynnetään tunnettuja todennäköisyyksiä kullekin mahdolliselle reaktiolle ja toistetaan tarkastelun kohteena olevaa simulaatiota N+1 kertaa arpomalla kunkin reaktion lopputulos tunnettujen todennäköisyyksien perusteella ja lopputuloksena saadaan esim. ennuste sille, kuinka paljon esim. jonkin hiukkasdetektorin pitäisi tietyssä ajassa "piipittää". Vastaavasti mikään ei estä johtamasta esim. molekyylitason efektiivisiä lainalaisuuksia esim. Monte Carlo -menetelmällä.

http://en.wikipedia.org/wiki/Monte_Carlo_method
http://en.wikipedia.org/wiki/Monte_Carlo_method_in...
http://en.wikipedia.org/wiki/Quantum_Monte_Carlo

Lainaus

R: Kaoottisuus ja satunnaisuus (joka EI ole loogisestikaan deterministitä) ovat aivan eri asioita.

p: Kuka niitä on samoiksi asioiksi sitten väittänyt?

R: Toivottavasti ei kukaan.

p: Sinä ilmeisesti...

R: Missään tapauksessa en!

Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus

p: Eikä monissakaan tilanteissa edes tarvitse tietää systeemin eksaktia käyttäytymistä, vaan esim. monen hiukkasen systeemien ns. korkeamman tason "lait" (sinun terminologiaasi käyttäen; nämä eivät siis ole fundamentaaleja luonnonlakeja) voidaan periaatteessa saada selville vaikkapa Monte Carlo -simulaatiolla.

R: Efektiiviset lait ovat erikseen. Emergenssi on erikseen: se edellyttää uudenlaisia oliotyyppejäkin, ei vain uusia lakeja, jotka sitä paitsi valikoituvat evoluutiossa, esimerkiksikemiallisessa, monista vaihtoehdoista.

p: Leninististä potaskaa.

R: Kun ei ole niin ei ole. John Stuart Milliä. Myös yhteiskunta on tuollainen uusi oliotyyppi, mm. juuri ontologisine determinismeineenkin.

p: Se determinismi mikä esim. yhteiskunnassa esintyy on seurausta sen muodostaman alkeishiukkassysteemin ominaisuuksista ja vuorovaikutuksista.

R: Tuo taso ei "selitä" mitään yhteiskunnassa.

p: Jälleen sekoitat "selittelyn" ja ontologian toisiinsa. En ole missään vaiheessa väittänyt, että asioiden selittämisestä alkeishiukkasilla "tulisi hullua hurskaammaksi", mutta empiirinen fakta on se, että mitään muuta kuin alkeishiukkasia ja niiden välisiä vuorovaikutuksia ei ontologisesti ole ja "korkeamman tason" ilmiöt vain niiden kompleksisia systeemejä.

R: Kompleksiset systeemit ovat myös olemassa, eli ilmenevät vuorovaikutusten piirissä, jos ne ovat olioita.

p: Ovat olemassa kyllä ja palautuvat kvanttikenttien värähtely- ja vuorovaikutusprosesseihin.

Lainaus

R: http://encyclopedia2.thefreedictionary.com/Ontology

" Ontology

a subdivision of philosophy that studies universal principles of being, its structure and its laws. Essentially, ontology expresses a picture of the world that corresponds to a particular level in the knowledge of reality and that is recorded in a system of philosophical categories characteristic of a particular period and philosophical tradition (for example, materialism and idealism). In this sense, every philosophical and, in general, every theoretical system rests on certain ontological concepts that constitute its stable content foundation but that change as cognition develops.

The term “ontology” was first used in the philosophical lexicon (1613) of R. Goclenius (Germany) as a synonym for metaphysics. It gained currency in the school of C. Wolff, for whom ontology came to signify the primary fundamental part of metaphysics, concerned with definitions of being as such. Until the early 19th century, ontology developed on the basis of speculation and consisted chiefly of ideas concerning the hidden essences of things. The flimsiness of these teachings on being was criticized by German classical philosophy and was fully surmounted by Marxism, which demonstrated the necessary ties among and unity of ontology, epistemology, and logic and, consequently, the dependence of ontological concepts on the existing level and forms of cognition.

In the 20th century the heightened level of abstract scientific cognition has presented certain basic ontological problems — the construction of an adequate ontological interpretation of abstract concepts of modern science (for example, cosmology and the physics of elementary particles) and the creation of a theoretical foundation for modern methodological approaches and trends (for example, the ontological basis of a systems approach, or of cybernetics). The issue of ontology is discussed in contemporary Marxist literature. Although some Marxist philosophers believe that ontology is not entitled to an independent existence, others assert that it should be a special branch of dialectical materialism.

Attempts to restate problems of ontology in a new, primarily subjective, personal vein, as a matter of the strata and levels of being of the personality, are characteristic of a number of schools of modern bourgeois philosophy, particularly phenomenology, existentialism, and personalism. This line of thought reflects the world view of the pessimistic, alienated individual.

E. G. IUDIN "

Tuollainen ´oleva´ jakaantuu edelleen "mahdolliseen ja aktuaaliseen": esimerkiksi lumihiutaleetovat ´olennaisena mahdollisuutena´ olemassa, vaikka kaikki lumihiutaleet hävitettäisiin, juuri koska se on PALAUTUVA olio.

Sen sijaan jos kaikki elävät solut hävitettäisiin, elävä solu muuttuisi ´epäolennaiseksi mahdollisuudeksi´, jota mikään nimenomainen luonnonlaki ei edellennkään kieltäisi, mutta joka ei sellaisenaan voisi koskaan "toteutua" uudestaan.

http://encyclopedia2.thefreedictionary.com/Existence

http://encyclopedia2.thefreedictionary.com/Possibi...

p: Turhaa leninististä hourailua, kun et kerran pysty sanomaan yhtäkään konkreettista kriteeriä, miten esim. elävä solu periaatteellisella tasolla on eri asia kuin vaikkapa Newtonin mekaniikan jäykät kappaleet.

R: Juuri edellisessä lauseessani sanoin konkreettisen kriteerin! Pulputat jollakin refleksillä, etkä näe etkä ymmärrä.

p: Et ole antanut yhtään konkreettista kriteetiä. Fakta on se, että kvanttikentät värähtelevät ja vuorovaikuttavat hieman eri tavalla biologisissa olioissa kuin ei-biologisissa olioissa.

Lainaus
Lainaus
Kvanttikenttätason prosessit ovat hieman erilaisia ja sillä sipuli. Et pysty leninistisen hourailusi avulla kumoamaan tätä empiiristä faktaa, vaan päin vastoin, se kumoaa koko leninistisen hourailusi.

Lainaus
Lainaus
Lainaus

p: Kyllä kvanttitasollakin (muutaman hiukkasen systeemeissä) esiintyy "determinismiä", jossa tietyn ulostuleman todennäköisyys saturoituu ykköseen, kunhan alku- ja reunaehdot ovat sopivat.

Lainaus
Lainaus
Lainaus

p: Et ole osoittanut yhtäkään kriteeriä, mikä esim. erottaisi emergentin lain efektiivisestä laista.

R: Olen: lakien/oliotyypin palauttamattomuus sen hävittämisen jälkeen.

p: Et ole. Et esimerkiksi pysty sanomaan ainuttakaan järkiperäistä kriteeriä, miksi Newtonin lait pysyvät, vaikka kaikki klassisen mekaniikan mukaiset kappaleet hävitettäisiin universumista, kun taas biologian lait eivät pysy, vaikka kaikki biologiset oliot hävitettäisiin universumista.

[hyvä huomio...]

R: En mene sanomaan varmaa Newtonin laeista, jos universumista hetkellisestikin hävitettäisiin kaikki niitä noudattavat oliot eli kappaleet. Lait ovat nimittäin aina olemassa olioiden kautta, korkeamman oerganisaatiotason olioissa.

Mutta tuo, mitä sanot biologiasta, on itsessään emergenssikriteeri.

p: Eikä ole. Biologisissa systeemeissä kvanttikentät värähtelevät ja vuorovaikuttavat hieman eri tavalla kuin ei-biologisissa systeemeissä, eikä siihen sen koompaa emergenssimystiikkaa liity.

Annoin konkreetisenulkoisen kriteerin palautuvuuden, joka ei riipu tuosta maalintamistavasta!

Et ole antanut mitään kriteeriä. Ja mistä hiton "maalintamistavasta"?

Lainaus

R: Sanoisin, että kvanttikenttä on ennen kaikkea laskennallinen suure, jonka ontologia sisältää myös kysymysmerkkejä.

p: Meidän on totta kai käytettävä käsitteitä kuvaamaan reaalimaailmaa. Mutta pointti on se, että kvanttikenttäteoria on kaikkein tarkin ja menestynein teoria, mitä meillä tähän mennessä on.

R: SE on ihme, mutta ei tee siitä "todellisuutta itseään" sellaisienaan.

p: Sen tutkimuskohde on "todellisuutta itseään"!

R: Ei ole, se on MALLIKOHTEESTA! TODELLISESSA KOHTEESSA EI OLE MUODOLLISTA LOGIIKKAA "SISÄLLÄ"!

Lainaus
Lainaus

R: Nyt minä ymmärrän kuitenkin, että missä kohdassa te olette Enqvistin kanssa sen ihmisen keksaiseman muodollisen logiikan uittaneet muka "materian rakenne-elementiksi"!

p: Sellaista ei ole kukaan muu tehnyt kuin sinä. Kuvittelet, että materiatöhnän sisällä asustaa dialektinen jumala.

R: En ole missään puhunut mistään TELEOLOGIASTA, mutta sinä olet puhunt "todellisuuteen rakennetusta loogisesta kehityksestä".

Lainaus
Lainaus
Lainaus

p: Se on myöskin osoittanut, että alkeishiukkasten tasolla maailma näyttää perustavanlaatuisesti erilaiselta kuin klassisen fysiikan avulla aikaisemmin luultiin. Toisaalta on osoitettu, että klassisen fysiikan ilmiöt redusoituvat alkeishiukkastasolle.

Vastaavasti vielä kompleksisemmat systeemit (biologiset, yhteiskunnalliset) redusoituvat alkeishiukkastasolle, mutta sen "tyhjentävä" osoittaminen vaatisi äärettömästi työtä ja aikaa.

R: Niiden synty ei redusoitu sinne. Alkeishiukkset eivät määrää yksikäsitteisesti, millainen biologisen solun pitäisi olla.

p: Kyllä määräävät. Olet sekaisin.

R: EIVÄT MÄÄRÄÄ PERKELE!!! Muutenhan KAIKKI SOLUT OLISIVAT TASAN SAMANLAISIA!!!

Ne kehittyvät OMIEN LAKIENSA MUKAAN, eikä niitä niemomaisia lakeja kuten DNA-evoluutiota ole olemssa, ellei ole soluja!

Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus

R: Kuten yllä ilmenee, myös ontologia on tieteenala, JOKA ON SIDOKSISSA OLEVAAN TIETOON, olkoonkin että sen jos minkä tehtävä olisi ennakoida uusia kokeellisia havaintoja oikein, erityistietellisten teorioidenpiirissä.

Lainaus
Lainaus
Lainaus

p: Logiikkasi on niin hämärää, että pitää ilmeisesti alkaa kysyä jokaisen objektiluokan kohdalla erikseen, häviävätkö sitä koskevat lait kun kaikki ko. luokan objektit hävitetään: esim. jäätelö, auto, kuukivi, puusta tehty ovi, syväjäädytetty ihminen?

R: Ihan vapaasti voi kysyä...

Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus

p: Käytännössä esimerkiksi toistetaan jonkin prosessin simulaatiota alusta loppuun N+1 kertaa ja lasketaan joka iteraation jälkeen haluttujen suureiden keskiarvoja, todennäköisyyksiä jne. Sieltä sitten voi putkahtaa esiin vaikka jotain deterministisiltä vaikuttavia syy-seuraussuhteita jne. joita sinä sitten kutsut "laeiksi", jotka todellisuudessa ovat vain triviaalihkoja seurauksia fysiikan laeista.

R: Ne ovat ihka oikeita esimerkiksi lujuusopin redusoituvia lakeja. Mutta on myös muita lakeja.

Kuten biologian ja yhteiskunnan lait. Näkemyksesi elämän ja ihmisen nostamisesta erikoisasemaan fysikaalisen luonnon "yläpuolelle" on uskontoa parhaimmillaan.

R: Ei ole: uskonnossa oletetaan materiasta kokonaan riippumaton henki.

p: Kuten oletatkin: epäfysikaaliset lait.

R: Muodollinen tai informatiivinen ovat fysikaalisen (materiaalisen) dialektinen EIKÄ MUODOLLISLOOGINEN vastakohta.

SUN ON TURHA HAUKKUA DIALEKTIIKKAA SIITÄ, ETTÄ ITSE KIELTÄYDYT OMAKSUMASTA SIITÄ TAVUAKAAN, ja jankutat juuri niitä hölmöyksiä, jotka dialektiikalla vältetään, jos sitä osataan käyttää!

Muut eivät ajattele eivätkä voi ajatella "perstuntumilla" ja ennakkoasenteilla, vaan muiden pitää ajatella tieteellisillä käsitteillä, jotka pätevät toiminnassa, sen teoreettisena perustana eli TIETONA.

p: Se on ihan yks hailee mitä sinä ajattelet.

R: Ei ole. Minä olen mm. kapealla tieteenalallani kärjessä maailmassa teorianmuodostuksessa.

http://www.students.tut.fi/~koivular/

Tässä on toinen puolikas asiaa OBJEKTIIVISTEN VOIMASUUREIDEN määrittely, joista Kari Enqvist "mekaniikkaa (ja sen opetusta ainakin kouluissa!) vastustaessaan" kaakattaa, että "niitä ei ole olemassakaan"... Helvetti soikoon...

p: Tuossa lienee kyse pakollisista tohtorintutkintoon vaadittavista julkaisuista.

R: Siitäkin, mutta ei niitä alun perin ainakaan kaikkia siihen tarkoitukseen ole tehty.

p: Eli kyse ei ole mistään merkittävästä tieteestä, vaan opiskelijapojan "laskuharjoituksista"...

Lainaus
Lainaus

p: Muutamassa konferenssissa esiintyminen ei todista vielä mistään mitään, lieköhän tekstejä kukaan koskaan varsinaisesti edes lukenut...

R: Alan ehdottomat maailmanuiput ovat ne tarkistaneet, ennen kuin niitä on konferemnssiin päästetty, ja ne ovat olleet yllättäviä ja kaataneet yliarvostettuja auktoriteetteja.

p: Samaa voi sanoa jokainen tohtorin tutkinnon (tai jopa DI:n) tutkinnon suorittanut...

R: Joo, varmaan. Mutta tässä on pistetty yhdelle entiselle Einsteinin työtoverillekin jauhot suuhun, ja suuttuikin vielä, perkele, ja menetti täydellisesti auktoriteetinsa minun silmissäni.

Lainaus
Lainaus

p: Muutaman virheen löysin heti ensi silmäyksellä, mutta jätetään ne toiseen johonkin toiseen aiheeseen.

R: Kielestä saatoit löytää, aiheesta et ymmärrä mitään.

p: Aiheesta löysin virheet ja tuolta löytyy lisää kritiikkiä:

http://www.springerlink.com/content/x32571r583l62j13/

Lainaus
Lainaus

p: Yhden äärimmäisen kapean alan osaaminen(?) ei tarkoita, että ymmärtäisit tieteestä kokonaisuutena yhtään mitään.

R: Sitä taas tarkoittaa dialektinen materialismi!

p: Se on poliittinen, suorastaan terroristinen ideologia, jonka tavoitteena on orjuuttaa maailma kommunistidiktaattorien valtaan.

R: Tuo on varmaan sinun ja Enqvistin tarkoitus...

Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus

R: Absolut varmasti menee oikeaan suuntaan, ja siinä myös yksi etappi, ohutseinämäisten Vlasov-palkkien teoria saadaan perusteiltaan niputetuksi lopulliseen deduktiiviseen muotoon.

Kvanttikenttiä minä en tuossa tarvitse, mutta materiaalitieteilijät kyllä tarvitsevat silloin, kun he kehittelevät tällaisille rakenteille uusia ja entistä kehittyneempiä materiaaleja.

p: Kvanttikentistä sinä et mitään ymmärräkään.

R: Minun ei ole tarpeen tietää niistä yksityiskohtaisesti. Kvanttimekaniikan peruskurssin olen suorittanut, ja lukenut muutaman teoksen, mm. niistä tulkinnoista.

p: Eli et ymmärrä asiasta mitään. Sama kuin keskustelisi aiheesta 2-vuotaan lapsen kanssa...

R: No ei nyt aivan. Kvanttimekniikassa ei ole mitään sellaista, joka muuttaisi näkemyksiäni filosofiasta ja tieteestä yleensä. Kvanttikentät ovat tavallisia muodollisella logiikalla rakennetuja malleja todellisuudesta, ja nyt tiedän tarkasti, missä Enqvist ja sinä salakuljetatte sen ihmisen keksimän muodollisen logiikan todellisuuden muka ”rakenne-elementiksi”.

p: Asialla ei ole myöskään mitään tekemistä kommunismin eikä juuri kapitalisminkaan kanssa.

Lainaus
Lainaus
Lainaus

p: Materiaalifyysikot eivät käytä suoraa hiukkasfysiikan standardimallin kvanttikenttäteoriaa, mutta he saattavat käyttää ns. efektiivisiä kvanttikenttäteorioita, joissa saatetaan käyttää jopa samaa matematiikkaa kuin standardimallissa, mutta niissä ei tarkastella suoraan alkeishiukkastason prosesseja, vaan esim. elektronikaasua jne. kiinteissä, jatkuvissa aineissa.

Lainaus
Lainaus

p: Tässä on nyt kyse siitä, mitä ontologisesti on olemassa ja mitä ei, ja empiiristen faktojen perusteella olet dialektiikkasi kanssa totaalisen väärässä.

R: Minä tiedän niin käytännössä kuin teoriassakin pilkulleen, mitä teen.

p: Insinöörin on syytäkin tietää. Siltojen pitää olla kestäviä ja turvallisia, jotta niissä viitsii kulkea. Sinun tietotaidollasi ei kuitenkaan ole mitään asiaa ns. kovien tieteiden kentälle, jotka selvittävät "syntyjä syviä". Jätä ne ammattilaisille.

R: Tämä on "kovaa tiedettä". Sun missiosi ei liity ollenkaan tieteeseen, vaan Halosen sepittämän "kummituskommunismin" "vastustamiseen".

p: Halonen ei minua kiinnosta, mutta kommunismia vastustan jo tieteellisen faktojenkin pohjalta.

R: Et osaa erottaa faktoja pasksata sen enempää fysiikassa, biologiassa, psykologiassa, sosiologiasssa kuin politiikassa tai tai historiassakaan. Pääsi on täynnä paskaa.

Lainaus

p: Kyseessä on terroristinen ideologia, jonka rinnalla Breivikin on ihan "terve".

R: Oma ideologiasi on tiedettä vastaan ja sitä kautta mm. terveyttä ja tuotastoa vastaan terroristinen.

Lainaus
Lainaus

R: Halosella homma on lähtenyt liikkeelle (mielisairauden ryydittämänä) demarien ja kommarien taistelusta vallasta 70-luvulla ammattiyhdistysliikkeessä.

Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus

R: Minä oletan vain vuorovaikuttavien materiaalisten objektien kuvautumisen toistensa suhteellisen vakaissa muodollisissa ominaisuuksissa, eli sen heijastuksen. Sitä ilman emme voisi esimerkiksi ikinä havaita mitään, emmekä aistiakaan.

p: "Vakaus" on näennäistä ja riippuu täysin tarkastelunäkökulmasta. Alkeishiukkasten muodostamat systeemit eivät ole sen koommin vakaita ja kvanttityhjö kuplii minkä kerkiää. Havainnoissa ei ole kyse muusta kuin alkeishiukkasten välisistä monimutkaisista vuorovaikutuksista.

R: On siinä kyllä aika paljosta muustakin kyse: koko kulttuurin kehityksestä...

Jossa on kyse kvanttikenttien värähtelyistä ja vuorovaikutuksista.

Jos välillä työntäisit ne kvanttikentät (menetelmän tässä yhteydessä) vaikka p....

Et ymmärrä niistäkään kuitenkaan enempää kuin sika Pohjantähdestä.

Minä tunnen ne kuin omat taskuni.

Rohkenen epäillä.

Sinun epäilylläsi ole ole merkitystä: olet myöntänyt ja osoittanut, ettet ymmärrä kvanttimekaniikasta edes perusteita.

Tunnen Schrödingerin diffrentiaaliyhtälön, jonka ympärillä homma pyörii. Se on ominaisarvodifferentiaaliyhtälö, joka antaa syteemin mahdolliset energiatilat, ja jota ei ole varsinaisesti tiukasti johdettu mistään (eli siinä EI minnä puhtaasti matemaattisen luvallisuuden mukaan operaattorien siirroissa, mutta se on osoittautunut erittäin tarkasti, ennustaa hyvin mitattuja energioita. Se antaa todennäköisyystiheysaaltofuntion, jonka sanotaan ”romahtavan johonkin pisteseen”, kun tässä oleva arvo toteutuu. Se kertoo nimenomaan energioista,ja eellyttää, että Planckin vakio todella universaalivakio, jos siitäö vedteään ”universaalisia” johtopäätökiä.

Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Hypetyksesi "jumalallisesta", fysiikkaan palautumattomasta emergenssistä on hölynpölyä ja valematerialismia.

On valematerialismia kirjoittaa kielelle ja teorioille välttämätön ihmisen keksimä muodollinen logiikka "fyysikan" (jota nimeä käytetään MATERIASTA!) SISÄÄN sen "metafyysiseksi universaaliksi attribuutiksi"!

Ei sitä kukaan ole sinne ainakaan yhtään enempää kirjoittanut kuin sinä dialektista logiikkaasi.

Taatusti on: kaikki enqvistiläiset "fysikalistit". Voisi sanoa myös energetistit. Aika lailla sama asia.

p: Olet vain ymmärtänyt pahemman kerran väärin, mikä ei tietystikään ole yllättävää, kun ottaa huomioon, missä mittasuhteessa olet ehdollistanut Leninin idealistiset uskontunnustukset pääkoppaasi.

R: Olen sattumalta ymmärtänyt oikein, enkä taatusti ole ainoa. Tuo ei vaikeudellaan häikäise, kun sen vaan kerrankin näkee (vaikka olisi ensin emotionaalisesti vastaankin).

”Leninin idealismi” -vääristelyt olen kumonnut, ja tämä todistus ehdottomasti pitää:

http://hameemmias.vuodatus.net/blog/3132464/oliko-...

p: Olet ymmärtänyt väärin. Enqvist tai minä emme ole väittäneet, että logiikka on "luonnossa itsessään", vaan että logiikka on emergentti siinä missä vaikka biologiakin.

R: TUOHAN ON TOTTA, mutta TE KIISTÄTTE SITTEN AIDON EMERGENSSIN SAMAAN HENGENVETOON!

p: Sellaisen sinun kannattamasi pseudotieteellisen emergenssin me totta kai kiistämme! Empiiriset faktat ovat siinä asiassa yksinomaan meidän puolellamme.

R: Ei ainuttakaan empiiristä eikä teoreettista faktaa ole teidän puolellnne, vaan pelkkää sakeaa tyhjänpulinaa ja kaakatusta.

p: Faktat ovat puolellamme.

R: Fakta on sinulle haistapaska, ja haistapaska on ”faktaa”.

Lainaus

p: Lenin ei tule sinua pelastamaan, vaikka kuinka rukoilisit.

R: Ai MISTÄ?

Minun puolellani on fakta, että elolliset oliot ovat erilakisia kuin elottomat, ja ihmiset erilakisia ajattelunsa osalta kuin muut biologiset olennot.

p: Sinun puolellasi on ainoastaan uskonnollinen vakaumus, että elolliset olennot ovat fysiikasta riippumattomasta materiaalista koostuvia

R: En ole väittänyt mitään sellaista missään.

Lainaus

P. ...ja peräisin "jumalasta"

R: enkä tällaista, vaan taistellut tätä käsitystä vastaan koko ikäni nyrkit savessa.

Lainaus

p: ...ja ihmiset ovat kaikesta materiasta riippumattomia "jumalia".

R: En todellakaan ole väittänyt noinkaan. Ihmisen on tuinnettava luonnon lait pystyäkseen käyttämään niitä ja toimimaan menestyksellisesti niiden mukaisesti.

Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus

R: Teidän on vielä turhempaa tapella koko ikäänne "emergenssin" SUOMENKIELISESTÄ MERKITYKSESTÄ, kun se on maailman tietosanakirjoissa ja todennettujen teorioiden sisällä ihan muussa merkityksellä, johon suomen kieli vaikuttaa tasan yhtä vähän kuin YK:n Peruskirjan väärentäminen suomenkielisissä käännöksissä, jota sitäkin mm. Ahtisaaren ja Halosen peruja esiintyy... (Ei voi tuossakaan kuin ihailla YK:n perustamisen aikaisten juristien kaukonäköisyyttä, kun Perukirjan kielistä vain kuusi on virallista ja niiden teksti keskenään tasa-arvoista: englanti, ranska, espanja, venäjä, arabia ja kiina. Hyvin ne on osanneet ennakoida rikollisten ja puliveivarien toimia.)

p: Emergenssi suomenkielinen määritelmä ei eroa mitenkään esim. englanninkielisestä. Omaa poliittista hölynpölypropagandaasi.

http://en.wikipedia.org/wiki/Emergentism

R: Sulla ja Enqvistillä on eri määritelmä.

p: Eikä ole. Kuvittelet taas harhoissasi.

R: Panin väärän linkin. John Stuart Millin osuus on tuossa linkissä väärennetty, hän oli niemomaan aidon emergenssin kannattaja Bacon filosogfian systematisoijana. Tässä oikeita:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Emergentti_materialismi
http://encyclopedia.thefreedictionary.com/Emergence

Se minun kirjoitukseni on kuitenkin selkein esitys asiasta.

Lainaus

RK: Dialektinen materialismi muuten pärjää kyllä ilmankin tuota sanaa, kun on Engelsin materian liikemuodot.

DM on osa laajempaa emergenttien materialismien joukkoa.

p: DM on kiinteä osa terroristi-ideologia

R: Dialektinen materialsimi ei millään muotoa edellytä kommunismia.

Kommunismi voi tietysti eellyttää sitä onnistuakseen. En tunne asiaa kovin hyvin.

Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus

p: Fakta vain on se, että emergenssiin ei liity mitään ylitsepääsemätöntä "ristiriitaa" kuten sinä väität, vaan kyse on yksinkertaisesti siitä, miten systeemejä halutaan luokitella.

R: Ei ole, vaan kyse on uusien objektiivisten lakien synnystä. Ne eivät ole uusia FYSIIKAN lakeja, eivätkä ne myöskään "pane viralta" fysiikan lakeja. Eivätkä matematiikankaan lakeja!

Lainaus

p: Sinun mielestäsi esim. solu on perustavanlaatuisesti uudenlainen olio,

R: Kyllä pitää paikkansa.

p: Mikä jo osoittaa logiikkasi olevan perseestä revitty. Siinä on kyse kvanttikenttien värähtelyistä ja vuorovaikutuksista kuten kaikessa muussakin olemasasolevassa.

R: Viittaan toiseksi edelliseen vastaukseeni...

p: Eli siihen, jossa osoitit ristiriidan omassa päässäsi...

R: Solu on uudelainen, uudentyyppistä stabilitettia ilmentävä olio pelkkiin mineraaleihin ja sellaisiin verrattuna. FYSIIKAN KANNALTA se EI EDES OLE STABIILI OLIO, vaan sen fysikaaliset osaset vaihtuvat keiken aikaa hurjaa vauhtia.

Lainaus

R: Emergenteille laeille on nimenomaan olemuksellista, että niitä EIVÄT MÄÄRÄÄ emergenssirajan alapuoliset lait (eiväkä nämä myöskään niitä!).

p: Sellaisia ei ole tässä universumissa tavattu.

R: Darwinin ja Pavlovin lait muiden muassa.

p: Palautuvat kiistatta kvanttikenttiin...

R: Eivät ”palaudu”. Lallaat vai sanalla ”palautua” eli redusoitua, ymmärtämättä sitä.

http://en.wikipedia.org/wiki/Reduction_(philosophy)

Rdeuktio tarkoittaa, että yolemmän tason ilmiöt on yksityikohtaisesti ”KIRJOITETTU SISÄÄN” alemman tason ilmiöihin joiden varassa ylemmäntson ilmiöitä esiintyy.

Esimerkiksi, että ”Jumala on kirjoitanut kaiken alkuräjähdykden ehtoihin”...

Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus

R: Sen sijaan emergenssirajan yläpuoliset uudet lait voivat tehdä sillä alapuolella itsestään määräytyvällä tasolla lainalaisiksi piirteitä, jotka aikaisemmin EIVÄT OLLEET LAINALAISIA vaan esimerkiksi aidosti satunnaisia. Kuten selitin siellä sellumolekyylieimerkissä.

R: Ja aivan päin persettä selititkin. Johtunee ala-arvoisista tiedoistasi fysiikassa.

p: Ei vaan sinun järkesi reduktionistista fysikaalisista puutteista johtuu, että ”ymmärryksesi” on ikihyviksi pysähtynyt aidon emergenssin alapuolelle. Toista vain mekaanisesti merkkijonoja kuin tilttiin joutnut tietokone.

Olen maailman huipulla yhdellä fysiikan alalla. Jatkanutlopuun alan perusteorian formulointia siitä, mihin akateemikko Vasili Zaharovitsh Vlasov lopetti.

http://www2.dbd.puc-rio.br/arquivos/95000/95600/10...

p: "Maailman huipulla" lienee aika suhteellinen käsite. Ilmeisesti olet ollut tieteestä ulkona jo tovin, enkä yhtään ihmettele miksi...

R: En ole ollut ulkona.

Lainaus

p: Vlasovin teorialla ei ylipäänsä liene suurempaa tieteellistä merkitystä, vaan ohutrakenteisia sauvoja voidaan mallintaa myös muilla (käyttökelpoisemmilla) teorioilla.

R: Kuten millä?

Lainaus
Lainaus

R: Ja on niitä muitakin intressikohteita, mutta olkoon..

p: Joo, nettiskitsoilu on intressikohde nro 1...

R: Olet kääntänyt tuon skitsoilunkin päälaelleen.

Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus

p: mutta tieteellinen fakta on se, että se ei ole mitään muuta kuin pirun kompleksinen alkeishiukkasten systeemi, jonka toiminnassa ei havaita kerrassaan mitään sellaista, mikä ei olisi alkeishiukkasten välisiä vuorovaikutuksia. 1+1=2 ja sillä sipuli, mutta sinä se vaan väität Leninin pseudotieteellisiin sekoiluihin vedoten, että 1+1=dialektinen ristiriita+uudentyyppinen epäfysikaalinen olio nimeltään solu.

R: Se ei ole "PELKÄSTÄÄN fysikaalinen" olio. Se on kemiallinenkin enemmän kuin fysikaalinen, eivätkä ne aivan kaikki kemiankaan lait VARSINKAAN SIELLÄ SOLUSSA välttämättä täydellisesti palaudu pelkästään FYSIIKAN lakeihin, vaan mukana voi olla vaikka geometrian lakeja! Ja myös sellaisia ilmiöitä, jotka eivät siihen asti olleet lainalaisia ollenkaan.

p: Kemia ja geometria ovat emergenttejä, ja palautuvat fysiikkaan.

R: Ei ainakaan geometria. Tuo on vielä tyhmempää kuin että fysiikka palautuisi geometriaan (anteeksi vaan, Alpe...)

p: Kyllä palautuu kvanttikenttiin.

R: Ei voi ”palautua” KOSKA NIILLÄKIN ON GEOMTRIA aiva yhtä lailla kuin makroskooppisillakin kappaleilla!

On looginen virhe, yksi tyypillisimmistä, ”selittää A:ta A:lla”.

Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus

R: Elollisten ja elottomien objektien välillä on objekteina ero, siitä ei pääse yli eikä ympäri.

p: Se ero ei ole fysiikan rajoja rikkova, vaan kumpikin systeemi on mallinnettavissa fysikaalisesti.

R: Sellainen mallintaa vain olion fysikaalisen puolen (ja senkin väärin).

p: No ei. Sinun ja tutkimuskohteesi välinen tutkisteluprosessi on sekin täysin fysikaalinen prosessi.

R: Eli ”fysiikka vain tarkastelee fysiikkaa, loogisesti: A ”tarkastelee A:ta! Mitä se sellainen on? Eihän tuossa TAPAHDU mitään!

Lainaus

p: Saat informaatiota kohteesta mm. näkö- ja kuulohavainnoin ja prosessoit tuota aisti-informaatiota sitten mm. keskushermostossasi ja ulkoisissa (ja sisäisissä) elimissäsi sekä muiden ihmisten kanssa,

R: Mitä se 'tieto' on? Vatsaat: No fysiikkaa tietysti! Miksi puhut ”tarkastelusta”, käytät tuollaisia ”mielestäsi” TÄYSIN OLEMATTOMIA termejä??!! Fysikkahan FYSIKOI fysiikkaa... EIKÄ KUKAAN TARKASTELE YHTÄÄN MITÄÄN! FYSIKALISMINMUKAAN!

Lainaus

p: ...ja tämä informaation prosessointikin on täysin fysikaalinen prosessi.

Ne kaikki kuvittelemasi "muut puolet" ovat vain tuon fotoneista tai ääniaalloista saapuneen informaation uudelleenprosessointia ja organisointia kielelliseen taikka esim. piirrustusten muotoon.

R: Mitä sää höriset: Fysiikan fykikkaanhan fyssikka fysiikkaa fysikoi!!! Oikea fysikalismin mukaan nimittäoin!

Jos Aivokaapeli-Antti Revontuo ei olisi hölmöillyt kaapeleidensa kanssa, voisin suhtautua tuohon harmittomana pulinana, mutta kun sitä ruvetaan "konkretisoimaan", se ei ole sitä. Heijastuksellisissa proseseissa ei välity fysikaalinen suure, vaan jokin tietty muoto. Ja sellainen toimii myös informaation kantajana.

p: "Heijastus" on yksi pseudokäsite muiden Leninin skitsoilujen joukossa.

R: Väärä luulo. Tuo käsite kehittyy ja tarkentuu mm. informaatioteorian kehityksessä, mutta periaate pysyy.

p: Se nimenomaan on pseudokäsite jos mikä.

R: Ilman sitä ei ole informaatiota. Onko sekin "pseudoilmiö"?

p: Se on emergentti, kuten olen moneen kertaan sanonut.

R: Kunhan muistat, että et keskustele nyt Enqvistin kanssa.

Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus

p: Ihminen ja hänen kykynsä havainnoida universumia ei todellakaan ole missään erikoisasemassa muuhun luontoon nähden.

R: Se taas ON erikoisasemassa, uudella emergenssitasolla vielä muihin eläimiinkin nähden.

Vai väitäkö, että "kaikki elukat tarkastelevat teoreettisesti universumia"?

p: Ihminen ei todellakaan ole missään erikoisasemassa muuhun luontoon nähden. Luonto ei välitä paskan vertaakaan siitä, mitä sinä pidät "erikoisasemana", vaan ihminen toimii täsmälleen niin kuin alkeishiukkasten väliset prosessit etenevät. Uskonnoista tutun (fysiikasta) "vapaan tahdon" olemassaolo on yksi leninismin ydinteeseistä:

http://encyclopedia2.thefreedictionary.com/free+will

"In Marxist philosophy the dialectic of freedom and necessity serves as the foundation for assessing the problem of free will."

R: Sillä ei tarkoiteta samaa kuin teologiassa, kun siellä kinataan. "Vapaa tahto" on tarkasti ottaen "tårta på tårta" -käsite, ja psykologiassa puhutaan pelkästä ´tahdosta´, johon kyllä sisältyy vapaus(aste) valintana kahden vaihtoehdon välillä. Se jo on yhteikunnassa opittu TAITO, mutta aivan erityiseti opittu ja kasvatettu on "vapaa tahto", kun tuolla "vapaa" määreellä on sosiaalinen merkitys, ja puhutaan "suhteellisen tai mahdollisimman vapaasta tahdosta" edelleen kehiteltynä sosiaalisena valmiutena. Silloin se on KASVATUSTIETEEN käsite.

p: Joka tapauksessa fysiikasta vapaa tahto on yksi leninismiä kannattelevista uskontunnustuksista.

R: Näin voidaan sanoa tekemättä ainakaan suurta virhettä.

p: Heheh. Tunnustat itsesi siis uskovaiseksi.

R: Missän tapauksessa en.

p: Tunnustat hiukkasista riippumattoman tahdon eli olet uskovainen.

R: Ei se tee uskovaista. Se voi syntyä vain ihmisyhteiskunnassa ja symbolisen ajattelun pohjalta.

Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus

R: "Fysiikka" ei ole tuossa kuitenkaan "luonnon" synonyymi, vaan itse luonnossakin on "muutakin kuin fysiikkaa" eli olemukseltaan muitakin-kuin-fysikaalisia todellisia olioita, mm. rakenteellisia informaatiosignaaleja, vain yhden mainitakseni.

p: Kaikki palautuu fysiikkaan, viime kädessä kvanttikenttien värähtely- ja vuorovaikutusprosesseihin.

R: Kvanttikentät ovat matemaattinen abstraktio, joka kyllä kuvaa todellista hiukkasta.

Väärin. Kvanttikentät ovat reaalisia olioita, joita kvanttikenttäteoria mallintaa.

p: Hiukkanen on emergentti kvanttikentästä.

R: Eivät ne ole oikeassa todellisuudessa sellaisia kuin sinä luulet. Se mitä luulet, on muodollisella logikalla muodostettu matematiikkaa, joka kuvaa sitä todellisuutta, muta EI OLE sitä!

Parasta olisi vain uskoa ammattitutkijaa, joka on noita tuollaisia joutunut ikänsä ratkomaan.

Lainaus
Lainaus

R: Ne joutuvat totuuden hetken eteen Higgsin kohdalla.

p: Nojoo, siinäpähän saat taas kerran näpeilles, jos ja kun Higgs löydetään...

R: Jos löydetään, en ole ollenkaan ”pettynyt”, mutta en todellakaan usko, että löydetään.

Ja sitten kun ei löydetä, lähdetään etsimään, että missä kohdassa ja koska se kaikki lähtikään menemään pieleen...

Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus

p: Esimerkiksi valonsäteen heijastuminen jostain pinnasta (tai jokin muu Leninin "heijastus") ja sen osuminen ihmisen silmiin ja edelleen muuttuminen sähköiseksi hermopulssiksi jne. ei ole mitään muuta kuin monimutkainen alkeishiukkasten välinen vuorovaikutusprosessi, johon ei liity kerrassaan mitään epäfysikaalista.

R: Kun se laukaisee biologisen refleksin, siihen refleksiin sisältyy myös spesifejä biologisen organismin lakeja. Nekin voivat edelleen olla hyvin monenlaisia, aivan eri tyypin refleksejä.

p: Se ja sama: kaikissa on kyse pelkistä alkeishiukkasten välisistä kompleksisista vuorovaikutusprosesseista.

R: Ei ole, vaan mm. kultturisestakin tiedosta.

p: Jossa on ontologisesti kyse nimenomaan alkeishiukkasten välisistä kompleksisista vuorovaikutusprosesseista.

R: Ei ole. Ne ovat sen kannalta aivan epäolennaisia, suorastaan "satunnaisia".

p: Ne ovat täysin määrääviä.

R: Paskat. Onko "krokotiili Gena" "kvanttikenttien säätämä ilmiö"?

p: Ilman muuta. Kompleksisuus vaan on luokkaa ziljoona ziljoonaa ziljoonaa...

R: Minä väitän, että EI OLE ollenkaan!

Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus

R: Uusien lainalaisuuksien ilmenemisessä ei ole kyse siitä, että kerrassaan mikään "RIKKOISI FYSIIKAN LAKEJA".

p: Mikään ei riko fysiikan lakeja eikä mikään myöskään jätä niitä noudattamatta.

R: Fysiikan lait eivät määrää kaikea mahdollista. Jos määräisivät, ei olisi minkäänlaista satunnaisuutta. satunnaisuus on kuitenkin hevetin monien fysikkalisten prosessien edellytys, että netaoahtuvat juuri ominaisella lainalaisella tavalla. Jos ne tapahtuvatkin jollakin muulla tavalla, niin jokin voima vaikuttaa.

Lainaus
Lainaus

R: Mikä helvetti tuossa on niin saatanan vaikeaa?

p: Sama kysymys sinulle, mutta toisin päin: Miksi leninistisestä vitalismista luopuminen on sinulle niin saatanan vaikeaa?

R: En ole koskaan puhunut sellaiseta enkä aio koskaan puhuakaan.

p: Puhut koko ajan Leninin idealistisista, poliittisista skitsoiluista, joissa ihminen on nostettu jumalan asemaan, eikä fysiikan lait muka määrää, mitä ihminen on kykenevä tekemään.

R: Ei tuo tarkoita "Jumalan asemaa". Ihminen voi toimia vain luonnonlakeja hyödyntäen, ei sellaisia "luoden".

Kyllä tarkoittaa. Ihminen ei toimi luonnonlakeja "hyödyntäen" vaan täsmälleen luonnonlakien mukaisesti.

R: Ihminen toimii nimenomaan NIITÄ HYÖDYNTÄEN: lähes kaikki fysikaalinen ja muukin voi tapahtua YHTEISKUNNASSA KAHDELLA ERI TAVALLA. TIETOISESTI TAI LUONNONVOIMAISESTI:

p: Ihminen, kuten kaikki muutkin olemassaolevat (alkeishiukkas)systeemit toimivat täsmälleen luonnonlakien mukaisesti, eivät niitä "hyödyntäen".

R: EHDOTON VASTALAUSE objektiivisten fysikaalisten luonnonlakien selvittämisen huippuasiantuntijalta niiden hyödyntämiseksi teknologiassa (eräällä alalla)!

p: Sinun "huippuasiantuntijuudestasi" ei ole kerrassaan mitään todisteita.

R: En rupea sinulle sellaisia esittelemään.

Lainaus

p: Jos todella olisit "huippuasiantuntija", sinulta varmaan löytyy Stalinin iskemä virallinen "Approved"-leima perseestä?

R: Juu, tietysti!

p: Jotain sellaista arvelinkin...

Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus

p: Sen sijaan sen määräävät kuvitteelliset "biologia- ja yhteiskuntafluidumit", joiden dynamiikkaa ei määrää fysiikka vaan jokin ihan muu (mikä?).

R: Niillä on oma sisäinen dynamiikkansa, eivätkä ne ole "fluidumeita" eivätkä myöskään "kuvitteellisia", vaan paljon sellaista tapahtuu, mitä pelkän fysiikan lakien ja vain niiden varassa fysikaalisissa olioissa, ei ikinä voisi tapahtua.

Lainaus

Ja sitten vielä "naamioit" tämän kaiken potaskan "materialismiksi" (dialektiseksi sellaiseksi).

http://encyclopedia2.thefreedictionary.com/communism

"Communism,

The potential for unlimited progress in material production, in spiritual culture, in the improvement of human life, and in the perfecting of the individual exists in the communist social formation. The historical development of human society will no longer follow the pattern whereby one formation is succeeded by a higher formation. Communism is the last and highest socioeconomic formation, within whose framework the true history of humanity will unfold."

Tuon ei tarvitse käsittää tarkoittavan toistaiseksi tunnettuja kommunistisia yhteiskuntia.

p: Se tarkoittaa nimenomaan sitä sairasta ja totaalisen harhaista kuvitelmaa, jossa NL:n skitsodiktaattorit elivät.

R: Se ei tarkoita mitään konkreettista valtiota.

p: Valtiota tai ei, sitä sairasta ja totaalisen harhaista kuvitelmaa, jossa NL:n skitsodiktaattorit elivät.

R: MITÄ se totilateralismi on? Kuka sen on määritellyt? Miten?

Älä kauheasti elämöi...

p: Ei minun tarvitse, mulla on tässäkin asiassa faktat puolellani.

R: "Faktasi" ja "ilmestyskesi" tiedetään...

Lainaus
Lainaus

R: Meinaatkso että tämä läntinen "Eurostoliitto" JOKA YHDISTÄÄ KAIKKI ENTISEN NL:N JA LÄNNEN HUONOIMMAT PUOLET heittäen aitoon nosketyyliin HYVÄT PUOLET HELVETTIIN, olisi "historian lopullinen hegeliläinen päätepiste"?

p: En. Mielestäni EU on täysin perseestä.

R: No entäs USA?

p: Mitä siitä?

R: Perseestä sekin?

Lainaus
Lainaus
Lainaus

R: (Jos se ON sitä, se on IHAN MUUSSA (lähinnä linkolalaisessa!) mielessä kuin tuossa Sovjetkajan lainauksessa komminismin MAHDOLLISUUKSISTA!)

p: Myös hikinen ensyklopediasi on täysin perseestä.

R: Se pn PERÄLAUTA, joka estää tieteen luisumasta takaperin.

Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus

p: On vain ajan kysymys, milloin jäljellä olevat kommunismin jämätkin (Kiina, P-korea, Kuuba) kaatuvat.

R: Varmaa on vain, että AINAKAAN EU:N PASKAVASKISTIJÄRJESTELMÄÄN EI MIKÄÄN OMISTA ASIOISTAAN PÄÄTTÄVÄ MAA ikinä enää käänny! (Eikä Venäjän järjestelmä vaikuta sen houkuttelevammalta.)

p: Jos minä saan päättää, niin ei varmasti käänny! Kommunismi on terroristiliikkeisiin verrattavissa oleva ääriliike, jonka harjoittamisen saisi minun puolestani kieltää lailla. Kommunismista ei ole koko olemassaolonsa aikana seurannut mitään hyvää, pelkästään päin vastoin...

R: Paitsi nykyaikainen, erityisesti ihmistiede. Nyt ihan just kuitenkin USA on kirinyt ohi Fieldsin muodossa.

MITÄ sää siitä kieltäisit? Nimen? Työkalukuvat? Vai TIETEENKÖ, Sovjetskaja entsiklopedijan, kuolemanrangaistukse uhalla!

p: Hikisestä ensyklopediastasi ei tiedettä löydy, joten siinä tuskin on mitään kiellettävää.

R: Nimenomaan tiedettä sieltä löytyy, ja se on se NL:n virallinen tiede, jonka mukaan elettiin, politiikan lisäksi.

p: Juu, se on NL:n virallista, läpikotaisin väärennettyä (pseudo)tiedettä.

R: Et ole pystynyt osoittamaan ainoatakaan ”väärennettyä” kohtaa.

Lainaus
Lainaus
Lainaus

p: Muuten kommunismin harjoittamisen saisi kieltää samoin kuin esim. äärioikeistolaiset puolueetkin.

R: "Kommunismin harjoittaminen"???? Ai sää oot demari...

p: En ole.

Lainaus
Lainaus
Lainaus

R: Ja kouluissakin voitaisiin sitten opettaa vain, että "Hoosiannaa...VYSIIKASTA-LALLAA...! (Ja kaikki olisivat tyytyväisä ja ikuisesti kiroaisivat kummitus-kommunismia...

p: Kommunismin saisi tuhota samaan syssyyn "sisarjärjestönsä" Al Qaidan kanssa

R: Al-Qaida voidan kieltää tieteellisin perustein, marxismia ei. Sama kuin "kiellettäisiin matematiikka".

p: Ei, vaan sama kuin kiellettäisiin terrorismi ja totalitarismi.

R: Miten määrittelet? Kuka tuota totilateralismia on esittänyt? Mitä se on? Miten terrori liittyy dialektiseen materialismiin? Ei niin mitenkään!

Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus

R: Jokainen fysiikankaan ilmiö EI OLE LAKI, ja toisaalta esimerkiksi molekyylissä tietyssä asemassa olevassa atomissa jostakin sellaisesta ilmiöstä on tullut molekyylilaki, joka vapaalla atomilla EI OLE LAKI vaan esimerkiksi puhtaasti satunnaista. Mutta kiistät tietysti ehdottomasti satunnaisuudenkin?

p: En todellakaan kiistä satunnaisuutta. Jokainen fysiikan ilmiö on fysiikan lakien määräämä, kuten myös esimerkiksi jokainen biologian ja yhteiskunnan ilmiö.

R: Ei ole. Ei ainakaan lyhyellä tähtäyksellä. Sitten kun jokin kosminen mullistus jyrää esimerkiksi elämän, niin voidaan ehkä taas noin sanoa. (Tuo on yksi determinismin tyyppi. Tosin esimerkiksi kaaosteoria haraa sitä vastaan, koska on mahdollista, että helvetin vähäinen muutos alkutilassa voi aiheuttaa suuren muutoksen lopputilassa.)

p: Ja tässä tuli hyvin esille Riston uskontunnustus: fysiikan lait eivät määrää biologisia ja yhteiskunnallisia ilmiöitä.

R: Eivät SILLÄ TAVALLA KUIN SINÄ LUULET.

Lainaus

p: Elämä ja erityisesti ihminen siis toimivat fysiikan lakien ulottumattomissa, ilmeisesti jonkinlaisina jumalina fysikaalisessa universumissa. Ei helevetti, mitä idealistista, uskonnollista häränpaskaa...

R: Ihminen ei toimi fysikaalisten lakien ulottumattomissa, vaan kaikin puolin niiden pohjalta, mutta voi kyllä mm. suojautua ei-toivottavilta sellaisilta, kuten jo solukin.

p: Pöliset totaalisen sekavia. Ihminen ei todellakaan voi "suojautua" fysiikan lakeja vastaan, vaan hänen toimintansa määräytyy tismalleen fysiikan lakien mukaisesti, alkeishiukkasten välisistä vuorovaikusprosesseista, olivatpa pohjimmiltaan sitten satunnaisia taikka kaoottisia.

R: Ei määräydy. Ja kyllä ihminen suojautuukin fysiikkaa, kuten kylmää, kuumaa ja säteilyä vastaan.

p: Ihminen ja hänen ympäristönsä on yksi alkeishiukkassysteemi, joka pelittää täysin alkeishiukkasten välisten vuorovaikutusprosessien varassa.

R: Käsität mm. ´systeemin´ väärin (joiden tutkiminen ja luominenkin on nykytieteen perusasiaa).

p: Älä jauha paskaa olemattomilla tiedoillasi.

R: Tietoni ovat hyvät.

p: Tietosi ovat täyttä nollaa aiheesta kuin aiheesta...

R: Omasi ovat. On käsittämätöntä, mitä tuolla kaakatuksella jat takaa.

Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus

R: Kiistät "oliot", muut niistä paitsi alkeishiukkaset.

p: Muut oliot ovat ovat pelkkiä kombinaatioita alkeishiukkasista.

R: Alkeishiukkasetkin saattavat olla kombinaatiota jostakin, mihin ne kuitenkaan EIVÄT REDUSOIDU!

p: Sellaista ei ole tähän päivään mennessä havaittu.

R: Ei todista, että niin ei voisi olla. Ja LAIT OVAT AINA OLIOIDEN LAKEJA: jos alkeishiukkset lakkavt olemasta, lakkaavat olemasta niiden laitkin!

Lainaus

p: Redusoimattomuus on toistaiseksi pelkkää uskonnollista mystiikkaa, johon ei tieteessä ole vielä kertaakaan törmätty.

R: On vaikka kuinka paljon varmasti alustansa informaatioon redusoitumattomia ilmiöitä.

Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus

R: Koko maailma kuitenkin lopulta muodostuu nimenomaan suhteellisen itsenäisistä vuorovauttavista olioista. Jos noin ei ole, niin DM:kin olsi päin p:tä.

p: DM ON PÄIN PERSETTÄ! Lupaatko painua hevonvittuun kaikilta nettipalstoilta, jos Higgsin bosoni löydetään? Jos se nimittäin löydetään, sulla ei ole paljon naamannäyttämistä täällä päin...

R: Ai mikäs minun naamannäyttämiseni estää?

p: Väärässä oleminen (sinun ja DM:n).

R: En mutta muutan kantaani CERNistä, jos löytyy. Muutanko EU:sta, riippuu muistakin seikoista kuin pelkästään siitä.

Lainaus
Lainaus

R: Tuo on sinänsä tieteen etenemiselle ihan tavallista, että seurataan ja täydennetään jotakin ns. puoliempiiristä teoreettista mallia, joka ennustaa aikansa oikeita, mutta sitten se ennutuskyvyn paraneminen loppuu uusien havaintojen myötä, saattaa suorastaan huonotuakin, kun vakiintneet tarkoituksenmukaiset "joustot" katoavat. Näin kävi mm. purjehtijoiden navigointitähtikarttojen Tyko Brahen tutkimuksissa, joissa havainnot oli yleistetty Ptolemaioksen kosmologisen mallin mukaan". Tilanne korjaamaan tarvittiin Kopernikuksen(/Keplerin) Aurinkokeskeinen malli.

Lainaus
Lainaus
Lainaus

p: Suojautumisesi kylmää tai kuumaa vastaan johtuu tuon alkeishiukkassysteemin dynamiikasta eikä mistään muusta (kuten fysiikasta vapaasta tahdosta).

R: Riippuu se tahdostakin. Jos minä oikein pahan pään otan, voin ehdoin tahdoin mennä ulos paleltumaan, kuten eräät tytöt ovat tehneetkin takavuosina. Tänä talvena ei onneksi ole enää tainnut olla muotia...

p: Tahto riippuu kvanttikenttien värähtely -ja vuorovaikutusprosesseista.

R: Ei riipu. Refleksiregoiti ylitetään siitä kielellisen loogisen "lain" avulla. Tahtoa ei ole ilman vaihtoehtojen kielellistä mallintamista.

p: Älä lässytä paskaa. Ylemmän tason ilmiöt palautuvat poikkeuksetta kvanttikenttiin.

R: En todellakaan lässytä. Mutta LOGIIKAHAN PALUTUU MIESTÄSI SEKIN KVANTTEIHIN: miksi tuossa ei voi törmätä ”ärsykkeiden fysikka” ja ”loggikan fysiikka”, jos välttämättä haluat kaiken sanoa tuolla fyssikka-konttikielellä:

Fylivari kosiikka fyyhaa jausiikka koskaa pasiikka...

Lainaus
Lainaus
Lainaus

p: Painu mokomakin antihiggsisti helvettiin jauhamasta leninin kumottua paskaa.

R: Tilanne ei korjaannu "antihiggsistejä" eikä antipierupeilineuronisteja vainoamalla...

p: Useimmiten tieteen vastustajien poistaminen pelikentältä on auttanut tiedettä...

R: Minä puolustan tiedettä. Olen puolustnut ikäni nyrkit savessa.

Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus

R: Ei TUOLLA JANKUTUKSELLA "Stalin kaadu", vaan päin vastoin uhkaa joissakin piireissä, joissa ymmärretään myös tieteestä, nousta uudestaan oikein varsinaiseksi auktoriteetiksi... (aiheettomasti, koska hän mm. saattoi esittää luonnontieteellisestikin jo todistettuja seikkoja "ideologisina" ja "vain marxismin tunnustamina"...)

p: Stalin on kaatunut jo aika päivät sitten eikä vähiten ainakaan länsimaisen tieteen edistyksellisyyden kautta.

R: Ai jaa, missä suhteessa? Kyllä tuo "Stalinin tiede" vaan nyt näyttää olevan todella vahvasti päällimmäisenä tuolla "Stalinisti-Obinan" ympyröissäkin.... :D!!!

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/09/tietee...

(Sitä tilanne rupeaa näyttämään täältä roistovaltiosta katsottaessa, kun näkökulma oikein vääristyy ja skitsoutuu...)

p: Stalinin "tieteelliset" saavutukset taitavat rajoittua maailman kuuluisimman pseudotiedemies Lysenkon kruunaamiseksi suunnilleen kaikkiin mahdollisiin NL:n tiedekunniavirkoihin:

http://encyclopedia2.thefreedictionary.com/Lysenko...

"Warning! The following article is from The Great Soviet Encyclopedia (1979). It might be outdated or ideologically biased.

Lysenko, Trofim Denisovich

Born Sept. 17 (29), 1898, in the village of Karlovka (the present-day city of Karlovka), Poltava Oblast, Ukrainian SSR; died Nov. 20, 1976. Soviet biologist and agronomist. Academician of the Academy of Sciences of the USSR (AN SSSR; 1939), the Academy of Sciences of the Ukrainian SSR (1934), and the Lenin All-Union Academy of Agricultural Sciences (1935). Hero of Socialist Labor (1945).

Lysenko graduated from the Kiev Agricultural Institute in 1925. From 1922 to 1925 he was a senior specialist at the Belaia Tserkov’ Breeding Station, and from 1925 to 1929, head of the legumes breeding division of the Giandzha Breeding Station. He was a senior specialist in the physiology division of the All-Union Research Institute of Selection and Genetics in Odessa from 1929 to 1934 and scientific director and director of the institute from 1934 to 1938. From 1940 to 1965 he was director of the Institute of Genetics of the AN SSSR. In 1938 he became scientific director and, in 1966, director of the laboratory of the Gorky Leninskie Experimental Research Station of the AN SSSR (near Moscow). He was president of the Lenin All-Union Academy of Agricultural Sciences from 1938 to 1956 and from 1961 to 1962.

Lysenko developed a theory of the phasic development of plants and a method of directing a change from hereditarily fixed winter grain varieties into hereditarily fixed spring varieties, and vice versa.

Tämä sattuukin olemaan epigeneettisesti mahdollista. Sama lämpöshokkiproteiini toimii jopa eläimilläkin vaikuttaen geenien kuulumiseen joko pimeään tai aktiiviseen DNA:an. Lysenko oli tässä oikeassa.

p: Pointti oli tuossa se, että maailman kuuluisin pseudotiedemies Lysenko oli myös NL:n kuuluisin (ja arvostetuin) tiedemies, mikä tietysti kertoo aika paljon NL:n tieteellisestä tasosta.

R: Hänet tunnettiin NL:ssa jatkuvasti vaihtuvista viljelyohjeista ja -viljelyskasveista Maatalouakatemian johtajana. Maatalousakatemia ei ollut tiedeakatemia, vaan sen perustehtäviä olivat tuote- ja menetelmäkehittely ja maataloustuotannon keskijohtoon kuuluvien spesialistien kouluttaminen. Se oli sikäläinen "Aalto-yliopisto".

p: Tuossa sanottiin siis seuraavaa:

"Academician of the Academy of Sciences of the USSR (AN SSSR; 1939), the Academy of Sciences of the Ukrainian SSR (1934), and the Lenin All-Union Academy of Agricultural Sciences (1935). Hero of Socialist Labor (1945)."

Lysenko oli NL:n tiedeakatemian akateemikko, Ukrainan tiedeakatemian akateemikko, mainitsemasi Maatalousakatemian akateemikko sekä sosialistisen puolueen Sankari. Että taas vaihteeksi yritit kusettaa..

R: Hän oli tiedeakatemian akateemikko Maatalousakatemian puheenjohtajuutensa takia, jossa hänet valittiin puheenjohtajaksi alemman tutkimushenkilökunnan edustajana. Hän toimi koko ajan Maataousakatemian kautta, ja myös julkisuuden kautta, mikä oli ennen kuulumatonta, käyttäen hyväkseen sitä tilannetta, että maataloutta oli johdettava myös julkisten tiedotusvälineiden kautta. Kommunistisen puolueen jäsenyyttä hän ei edes hakenut koskaan, eikä mitenkään "ylistänyt" puoluetta, vaan Stalinin persoonaa ja maatalouspolitiikkaa.

Mihinkään puolueeeseen hän ei kuulunut, ei ainakaan kommunistiseen puolueeseen.

Mikään "Stalinin suosikki" hän ei varsinaisesti ollut, vaan kielitieteen ja sitä kautta muiden yhteiskuntatieteiden yhteiskuntatieteiden ns. Bakun koulukunnalla, jonka Stalin mottasi teoksessaan "Marxismin kysymyksiä kielitieteessä" epätieteellisyydestä ja marxisminvastaisuudesta, oli vähintäänkin ilmeisiä henkilöyhteyksiä lysenkolaisuuteen ja hänen lattean empirismin tieteenfilosofiaansa". Lysenko oli toiminut myös Azerbeidzhanissa. Aluksi hän yritti jalostaa hyvälaatuisia pohjoisia lajikkeita etelään, ja siinä yhteydessä käytti vernalisaatiotakin eli siementen jäädyttämistä niiden itävyyden parantamiseksi, ja vasta myöhemmin jatkoi Mitshurinin tutkimuksia viljelyskasvien pohjoisrajan siirtämiseksi.

p: Lässyn lässyn... Lysenkoismi oli NL:n virallinen tiedeideologia, siis pelkkää väärennettyä paskaa:

http://en.wikipedia.org/wiki/Lysenkoism

"Lysenkoism is used colloquially to describe the manipulation or distortion of the scientific process as a way to reach a predetermined conclusion as dictated by an ideological bias, often related to social or political objectives.[2]"

R: Helvettisentään!!! Tuo on ENQVISTIN aivopieru! Wiki on puhdasta paskaa. Mutta onneksi on Sovjetskaja. Nuvostoliitossa oli tieteelläkin hienosti dokumentoitu (puolueen) virallinen ideologia, jonka kanssa Lysenkolla ei ollut mitään tekemistä.

http://hameemmias.vuodatus.net/blog/3025667/trofim...

Täällä on siitä todellisesta virallisesta tieteenfilosofiasta Lysenkon aikana:

http://www.marxists.org/reference/archive/stalin/w...

http://www.marxists.org/reference/archive/stalin/w...

http://www.marxists.org/reference/archive/stalin/w...

(Kalluppiahan ei enää pääse aiheesta tekemään... Jos Lysenko osasi käyttää julkisuutta, niin KYLLÄ SITÄ OSASI KÄYTTÄÄ STALINKIN!)

Lainaus

p: http://en.wikipedia.org/wiki/Suppressed_research_i...

R: Potaskaa, joka on kumottu (jopa) tälläkin paltalla:

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIn...

Lainaus

http://en.wikipedia.org/wiki/Soviet_historiography
http://en.wikipedia.org/wiki/Censorship_in_the_Sov...
http://en.wikipedia.org/wiki/Politicization_of_sci...

RK: Ei maksa vaivaa edellisen valossa kommentoida.

Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus

He proposed a number of farming techniques (vernalization, cotton chopping, summer planting of potatoes). A number of Lysenko’s theories and proposals failed to be experimentally confirmed or extensively applied. Lysenko was a deputy to the first through sixth convocations of the Supreme Soviet of the USSR. He was awarded the State Prize of the USSR, several Orders of Lenin, and various medals."

Lainaus
Lainaus

p: Stalinin käsitys yhteiskunnasta on, sanotaanko hieman erikoinen,

R: Ai kun se on kielellinen? No mutta SEHÄN ON!

p: Sikäli, kun Stalinin "kielellisyys" tarkoitti sitä, että ihmisiä saa orjuuttaa ja teloittaa kuin niittäisi heinää pellolta.

R: Kun ei tarkoittanut.

p: Nähtävästi tarkoitti. Stalin oli hullu joukkomurhaaja.

R: Hänen persoonansa ei vaikuta tähän asiaan, eikä oikeastaan kenenkään muunkaan persoona. Tämä on ns. persoonatonta asiaa.

p: Ai NL:n suorittamat / NL:ssä suoritetut joukkomurhat ja terroriteot (+ 2. maailmansota) ei riippunut pätkääkään Stalinista?

R: Ai "2. maailmansota oli NL:n syytä"???!!! Noinko väität???

p: Ei yksin sen syytä, mutta ilman muut myös NL:n syytä.

R: Miten se sen olisi voinut välttää?

p: Esimerkiksi salamurhaamalla Hitlerin riittävän ajoissa.

R: Jaa, tuossa olisi varmaan ollut ideaa, mutta eipä siinä onnistunut länsikään. Vaikka tiettävästi mm. Marlene Diedrichkin oli CIA:ssa koulutettu tehtävään ja halukas tekemään itsemurhaiskun...

Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus

R: http://tyynekuusela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/98216...

p: Puhdasta väärennettyä paskaa.

R: Mistä kohdasta?

p: Kaikilta oleellisilta osiltaan.

R: Tuo ei ollut mikään vastaus.

Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus

p: Dialektinen materialismi oli pelkkä propagandaväline (ryssien "Mein Kampf") kaikkien terroritekojen "oikeuttamiseksi".

R: Ei sillä "oikeutettu terroritekoja" eikä olisi edes voitu oikeuttaa.

p: NL:ssä oikeutettiin.

R: Linkki? (Nimenomaan dialektisella materialismilla "oikeuttamiseen"!)

p: Esim. http://en.wikipedia.org/wiki/Propaganda_in_the_Sov...

R: Missä tuossa sellaista sanotaan? Koko linkki on paskaa.

Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus

p: Todellisuudessa ukko oli täysin hullu diktaattori, joka kilpailee kaikkien aikojen skitsoimman ihmisen tittelistä yhdessä Hitlerin kanssa.

R: Hänellä ei ollut mitään diagnoosia, ei myöskään jälkikäteistä, psyykkistä eikä ruumiillista, kunnes kuoli.

p: Hänellä ei ollut diagnoosia, koska se mitä hän megafooniinsa huusi, oli NL:ssä objektiivinen totuus.

R: Ei hän vallan paha valehtelemaan ollutkaan ainakaan tieteestä.

p: Kyllä oli:

http://en.wikipedia.org/wiki/Suppressed_research_i...

R: Hölynpölyä.

R: Ei, vaan objektiivinen totuus.

p: Yllä kumottu.

R: Paskat on kumottu. Hullun hourailua.

p: Kumottu mikä kumottu. Tuossa neuvostoliittolainen tutkimus kuten Pavlov-istunto on täyttä asiaa.

Lainaus
Lainaus

R: Älä pane monta kertaa samaa linkkiä, vaan sano yhtä linkkiä koskevat asiat yhdessä paikassa!

p: Paraskin puhuja, syytää jatkuvasti samoja väärennettyjä paskalinkkejä joka paikkaan...

R: Yritän ainakin välttää samassa viestissä moneen paikkaan pistämistä.

Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus

R: Oli NOBEL-komitean eikä NL:n neurofysiologian heikkoutta, ettei NL saanut tuolta alalta Nobeleita. Useatkin läntiset alan nobelistit kuuluivat kyllä "NL:n koulukuntaan", esimerkiksi Rita Levi-Montalcini. Muuta myös lännessä moni jäi tuosta syystä ilman palkintoa, kuten vaikkapa Robert Galambos, Tasaki Ichita ja jopa Donald O. Hebb (vaikka oli NATOn ja CIA:n pääpsykologi). Ragnar Granit sai nobelinsa näköaistin toiminnan selvittämisestä ja oli myös Nobel-komitean pitkaikainen puheenjohtaja. Fields ei mainitse hänestä tavuakaan missään, ja siihen täytyy olla jokin syy, joka EI ollut hänen tutkimuksissaan. Hän saattoi olla kyllä Komiteassa "oman" leirin syrjinnän takuuottopoika. Lääketeieteen Nobelia ei muuten ole olemassa, vaan se on biotieteiden Nobel, ja niitä NL kyllä sai, ainakin Nikolai Vavilov.

p: Tämä on väärennettyä paskaa.

R: Ai Fields "on paskaa"???

p: Ei vaan sinun suorittamasi valehtelu hänen tutkimuksistaan.

R: Katso sieltä itse äläkä marise. Ai niin, et ymmärrä mitään!

Lainaus
Lainaus

R: Kerro Obamalle! (jos hän sitten vaikka erottaisi Fieldsin...)

Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus

p: Vastaanpanijoilta ammuttiin aivot pellolle.

R: En tunne asiaa. Riippui varmaan aika lailla asiasta.

p: Eipä juurikaan. Suosittelen tutustumista muihin kuin NL:n omiin, väärennettyihin lähteisiin.

R. En ole kiinnostunut.

p: Niin, kun on kerran terroristiliikkeen jäseneksi lähtenyt, ei kelkkaa hevin käännetä. NL:ssä lähtökohtaisesti kaikki "viralliset" tekstit olivat väärennettyä.

R: Totaa... MITÄ tarkoitat "väärennetyllä"??? Missä on "ORIGINAALIT"?

p: Originaalit on joko hävitetty väärennöksen yhteydessä, tai sitten "havainnot" on kirjattu suoraan vilpillisesti talteen.

R: Esimerkkejä? Asiat kirjattiin heti mm. Sovjetskajaan, jotka levisivät ympäri maailmaa. Miten helvetissä niitä sieltä enää minnekään ”väärentää”?

Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus

R: En usko Hitlerilläkään olleen diagnoosia. Hänellä oli kyllä palveuksessan erittäin korkealla tasolla julkiskitsojakin, ja leikittiin jopa heidän "vainoamistaan"...

p: Hitlerillä sama juttu kuin skitso-Stalinilla...

R Älä suotta leiki "psykiatria" vastoin oikeita ja asiansa osaavia sellaisia.

p: Enkä ole leikkinytkään. Todennut vain faktat.

R: Sellaiset toetaa noista asioista psykiatri, ja os heistäkin on puoskareita.

R: Ai sulla on jokin "kuudes fakta-aisti" joka ohittaa tieteen ja tutkimuksen??? (Juuri "sitä" olen epäillytkin...)

p: Ei, vaan minulla on käytössä koko ihmiskunnan tieteellinen tieto muutaman napinpainalluksen päässä.

A: Olet itse osaltasi ajamassa Wikiä pikaiseen konkkaan tiedonväärenystehtaana, ja sen tilalle nousee Sovjetskaja. On osittain noussut jo, kuten tästäkin keskustelusta ilmenee. Siellä on asiaa eikä paskaa.

Lainaus

p: Sinulla, 1800-luvun harhaoppeihin jääneellä puoskaritieteilijällä, ei taida löytyä muuta "tieteellistä" kuin Lenin, Stalinin ja J. Nasaretilaisen Raamatut kirjahyllystä...

R: Toki nuo ovat hyllyssä, mutta olen aina uusimmantietellisen tiedon tuntumassa niissä asioissa joiden suhteen teen jotakin. perututkija ei voi mävätä vanhoja paskoja.

Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus

p: Esim. antiikin Rooman diktaattorit yms. ovat pikkutekijöitä Stalinin ja Hitlerin rinnalla.

R: Historian pahin kansanmurhaaja on Hirohito 20 miljoonalla siviilillä. Vielä paljon suuremmalta katastrofista pelasti se, että Kiinassa naisetkin oli kolutettu sotimaan ja aseistettu.

Suhteellinen ylivoimainen ykkönen Belgian Leopold II, joka tappoi puolet n. 20 mlj asukkaan imperiuminsa asukkaista, ja Kongossa väestö myös pieneni jopa neljännekseen. Kongossa metsästettiin ihmisiä ja maksettiin heistä tapporahaa savustettu oikea käsi todisteena. Belgia lienee katsottava myös II maailmnsodassa Hitlerin salaliittolaiseksi.

p: Lukusi lienevät hatuista temmattuja. Tässä vähän faktaa:

http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_wars_and_anth...

Sodista 2. maailmansota lienee pahin (40-72 miljoonaa kuollutta),

R: 100 miljoonaa: "lännessä" 56 mlj ja "idässä" 44 mlj. Löytyy myös maittain eriteltynä. Näistä yli 30 miljoonaa oli kansanmurhattuja siviilejä (fasistien toimesta) ja 20 nlj muita siviilejä.

Lainaus

p: ...joskin Kiinan Taiping-kapinoissa on saattanut kuolla jopa 100 miljoonaa ihmistä.

R: Ei ole mahdollista. Kymmenes osa tuosta korkeintaan.

p: Tuo on estimoitu yläraja ja perustuu mm. seuraaviin lähteisiin:

^ http://taipingrebellion.com/
^ Livre noir du Communisme: crimes, terreur, répression, page 468
^ By Train to Shanghai: A Journey on the Trans-Siberian Railway By William J. Gingles page 259
^ http://www.atimes.com/atimes/China/KF11Ad01.html
^ "Emergence Of Modern China: II. The Taiping Rebellion, 1851–64". http://www-chaos.umd.edu/history/modern2.html#taiping

Estimoitu alaraja on 20 miljoonaa ja perustuu Encyclopedia Britannicaan:

http://concise.britannica.com/ebc/article-9380148/...

R: Engelsmannit sen lähinnä tietävät, koska he sen kukistivat. Kuolleita oli todellakin 1. maailmansodan luokkaa.

Lainaus
Lainaus

p: Kansanmurhista eurooppalaisten suorittamassa Amerikan kolonisaatiossa on kuollut arviolta 2-100 miljoonaa ihmistä, natsien holokaustissa 4-17 miljoonaa. Leopold II:n Kongon kansanmurhassa 8-10 miljoonaa.

R: Holokausti tiedetään ihan tarkkaa, turha kieroilla, 6 mlj juutalaista ja toinen 5 – 6 mlj. muita.

Lainaus

p: NL:n suorittamassa Ukrainan kansamurhassa puolestaan 2,5-8 miljoonaa.

R: Ukrainassa ei ollut kansanmurhaa ja sitä sanaa on muutenkin käytettvävaroen, ellei YK ole sellaista todennut.

http://tyynekuusela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/96129...

p: Älä jauha paskaa. Se on ihan yks lysti onko virallinen nimike "kansanmurha" vai ei, kommunistiääliöt tappoivat helvetisi porukkaa täysin turhaan:

http://en.wikipedia.org/wiki/Holodomor

"Total deaths 2.4 - 7.5 million (scholarly estimates)
4.million, 10 million (some claims)"

Paskaa. Nämä tiedot ovat väärin:

” Kulchytsky summarized the natural population change.[71] The declassified Soviet statistics show a decrease of 538,000 people in the population of Soviet Ukraine between 1926 census (28,925,976) and 1937 census (28,388,000). The number of births and deaths (in thousands) according to the declassified records are given in the table (right). ”

Todelliset tiedot Kuuselan linkistä:

” Vuoden 1939 väestönlaskennan mukaan koko NL:ssa oli kansallisuudeltaan ukrainalaisia (oma kansallinen tunnustus) tarkasti ottaen 35 611 000 (Bolshaja Sovjetskaja entsiklopedija, osa 50, sivu 108, painovuosi taitaa olla 1942).

28.1 mlj. (oik. 28300000) on UKRAINAN NEUVOSTOTASAVALLAN ETNISET UKRAINALAISET (mt., mm. Tampreen TY:n kirjastossa löytyy!). Sen koko asukasluku oli 32.6 mlj.

Muualla NL:ssa (tarkemmin sanoen muiden neuvostotasavaltojen KANSALAISINA) oli siis nyt 7.5 mlj. etnistä ukrainalaista! (Sekin kyllä löytyy, missä he olivat, ja TÄMÄ ON OSAVALTION KANSALAISUUTTA MUUTTANEET ETNISET UKRAINALASET, sillä Ukrainaa muodostettaessa sellaiseksi oli tunnustautunut aika vähän lähinnä tyypillisesti ukrakrinalaisten uskontokuntien kuten Uniaattien eli Rooman paavin tunnustavien menoiltaan ortodoksien jäseniä muissa tasavalloissa. Näiden lisäksi muutti väkeä, joka säilytti lähtötasavallan kansalaisuuden: ilman vanhempiaan muuttaneet lapset, sotilaat, opiskelijat, meriväki, vangit, määräajaksi karkotetut. NL siirsi ennen Saksan hyökkäystä tai heti sen alettua yhteensä 30 miljoonaa kansalaista idemmäksi miehitysuhan alaiselta alueelta. Kaikki eivät halunneetkaan palata Siperiasta: evakossa perustetiin mm. Tiedeakatemian Länsi-Siperian osasto.

On lisäksi huomattava, että Puolan vallan alla 30-luvulla ollut LÄNSI-UKRAINA LIITETTIIN UKRAINAN TASAVALTAAN VASTA VUONNA 1940, jonka jälkeen etnisiä ukrainalaisia oli koko NL:ssa 41 mlj., (joista muualla NL:ssa edelleen AINAKIN 7.5 mlj., Ukranan SNT:ssa siis 33.2 mlj.

Ukrainan SNT:ssa oli 1940 alueliitoksen jälkeen 41370000 kansalaista.

http://dic.academic.ru/dic.nsf/bse/129063/%D0%A1%D...

" On the basis of official Soviet administrative estimates of the natural rate of population growth for the Ukrainian SSR up to 1931, we can project a probable Ukrainian population total of 34,165,000 on the eve of the famine (1931). Yet, because Ukrainians were concentrated in the countryside, where the natural rate of population growth was higher at the time, this is a conservative estimate. "

Ja vuonna 1939 siell' oli siis 35.6 mlj. kansalalaista. Jonkin verran Venäjälle muuttanutta väkeä oli muuttanut myös etnistä tunnustustaan ukrainalaisesta venäläiseksi, mutta HUOMATTAVAN HARVAT, ottaen huomioon, että kyseisten henkilöiden äidinkieli useimmiten oli Venäjä!
Etnisten ukrainalsiten määrä kasvoi yhtä nopeasti kuin etnisten venäläistenkin, vaikka venäläisiksi myos pelkästään tunnustautui paljon alun perin muuta väkeä, mutta ukrainalaisiksi tuskin lainkaan. ”

Tuota ei kannata noin härskiä huijasta kuin tuo Macen piuru yhtään enempää.

Lainaus
Lainaus
Lainaus

p: Hirohitosta ei erikseen mainita, vaan hänen tapponsa sisältynevät 2. maailmansodan tilastoihin.

R: Hänet lienee "unohdettu"... Mikä osoittaa, että Wiki on paskaa.

Tuolta löytyy lisätietoa:

http://en.wikipedia.org/wiki/Japanese_war_crimes

Kiina ilmoitta 45 mlj. Japanin miehityksen kuolonuhria, josta noin puolet lienee sotilaita. On huomattava, että japani miehityti muitakin maita: Koreaa, Vietnamia, Burmaa, Indonesiaa.

http://english.people.com.cn/200509/03/eng20050903...

” apanese aggressors wantonly trampled underfoot the beautiful land of China, slaughtered its soldiers and civilians, pressganged its laborers, and raped and tortured its women. They conducted germ and chemical warfare, committed a series of inhuman atrocities such as the Rape of Nanjing, crimes that deserved universal condemnation. The Chinese civilization of millenniums suffered disastrous destruction, and the Chinese nation, huge losses. According to incomplete statistics, China suffered over 35 million casualties, both military and civilian; China's direct economic losses exceeded US$ 100 billion and its indirect economic losses totaled more than US$ 500 billion, calculated at the price in 1937. ”

Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus

p: ja ihmisten kehitys jämähtäisi hyvinkin paikoilleen tai lähtisi jopa jyrkästi laskuun jos kommunismi todella olisi päässyt valloilleen. Esimerkiksi peliteorian avulla voidaan helposti osoittaa, että ihanteellisessa kommunistisessa yhteiskunnassa työnteko ei kannata lainkaan, vaan sen sijaan kannattaa jäädä kotiin makaamaan.

R: Voit työntää sellaiset "peliteoriat" takapuoleesi. Kuka tahansa voi tehdä kenestä tahansa sellaisia "peliteorioita" yhtä helposti ja kenekään rankaisematta, kuin voidaan sepittää vaikka homo- ja ahdistelujuttuja.

p: Heheh. Kommari saa kritisoida kaikkea liikkuvaa, mutta kommunismia ei saa kritisoida mistään, niinkö?

R: Saa kritisoida, ja minä olen itsekin kritisoinut. Minun nimittämiseni "kommariksi" on kyllä jotakuinkin perusteetonta ja merkityksetöntä, sillä minulla ei ole ainkaan mitään varsinaista kiirettä mihinkään kommunimiin, vaan minun toimintani painopiste on objektiivisessa tieteessä.

p: Jos et satu tietämään, niin dialektinen materialismi on oppi kommunismin takana.

R: Kommunistisia yhteiskuntia on yritetty kehitellä paljon ennen sitä. Ja kun se kehistettiin nykyiseen muotoonsa, kommunismi oli jo, ainakin olevinaan.

p: Nykyiseen? Mikä ja missä on kommunismin nykyinen muoto? Missä harhakuvitelmissa sinä oikein elät?

R: Eivät ne muodot minnekään ole kadonneet, ideoita puhumattakaan. Minä en haikaile varsinaisesti Neuvostoliittoa ainakaan valtiomuodostumana. Katson olleeni jopa josakin määrin mukana Liettuan NL:n lakien mukaisessa itsenäistymisliikkeessä (Brazauskas). Joka tapauksessa tunnen silloisen ajattelun hyvin.

p: Ja sinne sinun ajattelusi on jämähtänyt, kymmenien vuosien päähän nykyajasta.

R: Ajatteluni on ehdottoman nykyaikaista.

P: Siis täysin vanhentunutta paskaa...

R: Objektiivinen tiede ei vanhene.

Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus

p: Se on muutaman hullun kirjoittama sekava tekstikokoelma, jonka ydinteeseinä ovat väkivaltaisen vallankumouksen toteuttaminen nykyisen hallitsijan korvaamiseksi uudella diktaattorilla joka osaa ulkoa dialektisen materialismin uskontunnustukset.

http://encyclopedia2.thefreedictionary.com/dialect...

R: Mistä sää täältä tuollaista löydät:

" Dialectical Materialism

the philosophy of Marxism-Leninism; a scientific world view; a universal method of cognition of the world; the science of the most general laws of the movement and development of nature, society, and consciousness. Dialectical materialism is based on the achievements of modern science and advanced social practice; it is constantly developed and enriched as they progress. ... "

p: Esimerkiksi täältä:

http://en.wikipedia.org/wiki/Mass_killings_under_C...
http://en.wikipedia.org/wiki/Criticisms_of_communi...

R: Hölynpölyä.

p: Ei, vaan totisinta totta. Objektiivisten faktojen kiistämisyrityksesi ovat suorastaan huvittavaa, tieteen kiistäminen mukaanlukien.

R: Olen käsitellyt nuo muualla. En pistä moneen paikkan samoja Halos- ja Hautala-linkkejä.

p: Siis olet levittänyt väärennöksiäsi muualla. Onneksi kukaan täysjärkinen ei lankea neuvostopropagandaasi...

R: Juuri yllä katsottiin, mikä on väärennys.

Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus

p: Kaikilta niiltä, jotka ovat eri mieltä dialektisen materialismin oppien kanssa, ammutaan aivot pellolle kunhan heiltä on ensin imetty mehut orjatyössä. Tavoitteena ei ole enempää eikä vähempää kuin valloittaa ja alistaa koko maailma kommunistidiktaattorien alaisuuteen keinoja kaihtamatta. Joukko- ja kansanmurhat ovat täysin hyväksyttäviä kommunismin (dialektisen materialismin) aatteen nimissä.

R: Valehtelet. Olet sekaisin. Mistään lähteetäkään et löydä mitään tuollaista. ja nnitä on sentään tavallisen skitsojakin.

p: Minulla on faktat puolellani:

http://en.wikipedia.org/wiki/Mass_killings_under_C...
http://en.wikipedia.org/wiki/Criticisms_of_communi...

"Mass killings occurred under some Communist regimes during the twentieth century with an estimated death toll numbering between 85 and 100 million.[1] Scholarship focuses on the causes of mass killings in single societies, though some claims of common causes for mass killings have been made. Some higher estimates of mass killings include not only mass murders or executions that took place during the elimination of political opponents, civil wars, terror campaigns, and land reforms, but also lives lost due to war, famine, disease, and exhaustion in labor camps. There are scholars who believe that government policies and mistakes in management contributed to these calamities, and, based on that conclusion combine all these deaths under the categories "mass killings", democide, politicide, "classicide", or loosely defined genocide. According to these scholars, the total death toll of the mass killings defined in this way amounts to many tens of millions; however, the validity of this approach is questioned by other scholars. As of 2011, academic consensus has not been achieved on causes of large scale killings by states, including by states governed by communists. In particular, the number of comparative studies suggesting causes is limited. The highest death tolls that have been documented in communist states occurred in the Soviet Union under Joseph Stalin, in the People's Republic of China under Mao Zedong, and in Cambodia under the Khmer Rouge. The estimates of the number of non-combatants killed by these three regimes alone range from a low of 21 million to a high of 70 million.[dubious – discuss][2] There have also been killings on a smaller scale in North Korea, Vietnam, and some Eastern European and African countries."

R: Halosen tyttöineen sepittämää haistapaskaa ja uushirohitistista skitsolallatusta.

P: :D Ja taas Koivula on kiistämässä täysin objektiivisia faktoja.

Lainaus

R: http://hameemmias.vuodatus.net/blog/2992826/miten-...

"Komminismin musta kirja" "löytää" NL:sta 12 miljoonaa leninin uhria (sepiettyjä) ja "8 mjl. Stalinn uhria", joita 6 mlj osoittatuttu tekstissä "KARKOTETUIKSI" (ukarinlaisiksi ja kulakeiksi, joita kyllä toista mijoonaa karkotettiinkin)

p: Täyttä paskaa. Oikea selitys on tämä: joko sinä olet väärentänyt "kommunismin mustan kirjan" tekstejä tai sitten "kommunismin mustassa kirjassa" on väärennetty objektiivisia faktoja.

R: Puhdasta halosenpaskaahan se on kannesta kanteen, "geeniraiskaajamurhaajamiesteoriaa". Ranskan kautta julkaistu, kun niitä korventaa se ranskankieliseen maailmaan yhdistetty Leopold II...

p: Niin, sinun tekstisi asiasta on puhdasta "halosenpaskaa" vailla päätä ja häntää (ja faktansiementäkään).

R: Jokainen täysjäkinen näkee, mikä on Halosen-paskaa, mikä on Halonen tyttöineen itse.

Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus

R: http://tyynekuusela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/96129...

http://www.tiede.fi/keskustelut/post1417018.html#p...

"Lenin urhit" on "laskettu" kertomalla sisällis- ja interventiosodan aikaiset kaikki (5 mlj.) sotiin ja tauteihin kuolleet kahdella ja pistämällä kaikki "muut" Punaisten piikkiin paitsi näiden omat kaatuneet, ja lisäämäällä näin "laskettuun" "7milj:an" kuvittelliset 5 mlj "Vlgan nälänhädän uhria", vaikka nälänhätäalueella (Tambovissa ja osassa Voronezhia) ei ollut tuolloin 1 mijoonaa enempää ainakaan vakinaisia asukkaita.

p: Paskaa, paskaa tuutin täydeltä.

R: Paskaa paskaa, sitä ihtiään!

p: Juu, olet väärentänyt tekstiä urakkakaupalla.

R: En, vaan Halonen apulaisineen, kuten näkyy.

Ja Sauli on myötäillyt. Ja luullut ”voittavansa” sillä jotakin.

Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus

p: Tosiasia on, että ihmiset saa kommunismissa töihin vain pakottamalla, kuten Stalin kuuluisilla orja- ja vankileireillään teki. Miksi perkeleessä kuvittelet, että kukaan lähtisi töihin, jos saman "kansalaispalkan" saa makaamalla kotona tai vaihtoehtoisesti raatammalla 8 tai 12 tuntia jossain työpaikalla.

R: En ole itsekään ainakaan tieteessä tehnyt palkan takia, mitä teen. Olen tehnyt palkasta vain aivan toisarvoisia touhuja.

p: 95 % ihmisistä on perusluonteeltaan laiskoja paskoja, jotka eivät tekisi töitä ellei siitä olisi heille itselleen jotain hyötyä.

R: Minä olen tehnyt, vaikka on ollut pelkkää vahinkoakin itselle, niin kauan kuin on voinut tehdä tiedettä. Olen ottanut toiselta puolen maata vastaan työtä ja tehnyt, vaikka siitä on tullut rahallisesti tappiota. Sitten ne rupesivat minua sillä tappiontekemismahdolisuudellakin vielä kiristämäänkin, sen jatkumisella, joten lähdettävä sitten kumminkin oli, 5 vuoden jälkeen. Kun perhettäkin ilmaantui. Minä en käsitä, miten enää voitaisiin huonontaa...

Lainaus
Lainaus

p: Yhteiskunta kaatuisi hyvin nopeasti, jos tasan saman palkan saisi joko tekemällä töitä tai jättämällä ne tekemättä. Kommunismissa ihmiset pitää pakottaa pyssy takaraivossa hommiin, kun taas kapitalismissa järkevästi suunniteltu taloussysteemi vapaine markkinoineen hoitaa homman automaattisesti siten, että työnteko on aina lähtökohtaisesti kannattavampaa ja houkuttelevampaa kuin työttämänä oleminen.

R: Ei ainakaan tieteessä hoida. EU-kapitalismi hävittää kokonaan tieteen ja tekee siitä gangsterismia.

p: Paskat hävitä.

R: On hävittänyt jo, mutta pelkästään EU:sta ja erityisesti Suomesta.

p: Ei ole.

R: Minimaalisen vähän henki pihisee enää.

p: Se on poistanut sieltä kaltaisesi tiedegangsterit...

R: Halonen täytti ”Akatemian” gangsteriämmillä.

Objektiivisen tieteen tekijät on ainakin yritetty poistaa. Suomi ei kuitenkaan ole maailma.

Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus

p: Sen avulla nimenomaan päästään eroon sinun kannattamastasi poliittisesta pseudotieteestä.

R: Älä unta nää!

NYT tämän oikean tieteen arvo vasta nähdään! Ja on jo nähty mm. Jenkeissä. (Tuo Sovjetskajan nettikäännös on muuten aivan uusi ja amerikanenglantia, ja aika täynnä virheitä, kun vanäläiset itse käyttivät aina englanninenglantia. Mulla ei suoraan sanoen ole tietoa, ketkä sen takana ovat. Englanninkielinen paperiversio on olemassa, joissakin Suomenkin yliopistoissa.)

p: Elät omissa harhoissasi.

R: Näen tosiasiat ja osaan niitä myös "lukea",irse asiassa yllättävän hyvin...

p: Salli mun nauraa!

R: Antaa palaa vaan...

Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus

p: Kommunismi voi käytännössä toimia vain alkeellisissa, pienissä metsäilijä-keräilijäyhteiskunnissa tai pienissä feodaalisissa yhteiskunnissa, jotka ovat niin kehittymättömiä, että koko kansan työpanos tarvitaan 24/7 ettei ihan kaikki kuolisi nälkään.

R: Noilla ei ole mitään tekemistä kommunismin kanssa, vaikka ei olisikaan kapitalismia.

p: Kyllä vaan on. Tällä hetkelläkin esimerkiksi Tyynen valtameren saarilla elelee muusta maailmasta eristyksissä olevia metsästäjä-keräilijä-kansoja, jotka elävät "ihannekommunistisissa" kyläyhteisöissä.

R: Sillä ei ole mitään tekemistä kapitalismin ja sosialisminjälkeisen kommunismin kanssa, jos sellainen tulee.

p: Sellaista ei ole eikä tule.

R: Ei tämä #£€$¤ klopaalikapitalismi tähän jymähtää, missä se nyt on...

p: Ei sen tarvitsekaan tähän jämähtää, mutta kommunismiksi se ei takuulla tule muuttumaan. Mieluummin vaikka takaisin feodalismiin kuin kommunismiin...

R: Ei toimi.

p: Varmasti paremmin kuin kommunismi.

R: Ei toimi. Ei tule uudestaan paavin eikä kaaninvaltaa. Tiede estää sellaisen olevan mahdollista.

Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus

p: En epäile, etteivätkö olisi onnellisia, mutta kehitys on jämähtänyt sille tasolle, mitä jossain Euroopassa oli ehkä parikymmentä tuhatta vuotta sitten. Yhtälailla esimerkiksi P-Korean ja Kuuban kehitys on jämähtänyt johonkin 1900-luvun alun tasolle ja käytännössä niissä eletään feodalismin aikaan, P-Koreassa vieläpä palvoen ihka oikeaa kommunistista diktaattori-jumalaa.

R: Ainakin Kuuba on erittäin korkean tieteen maa, jossa kapitalististen maiden johtajat ja kapitalistitkin käyvät mm. hoidattamassa vaikeita sairauksia, edullisesti.

p: "Korkeasta tasosta" voidaan puhua vain muihin kehitysmaihin verrattuna. Suhteessa länsimaiseen tieteeseen vertauksesi on pelkkä vitsi.

R. Et tunne asiaa. Enkä minäkään kyllä tunne.

p: Kuubassa on esim. selvästi muita kehitysmaita korkeampi lukutaito, mutta tieteelliset saavutukset ovat hyvin laihoja.

R: Se on biotieteissä korkella tasolla. Koko Etelä-Amerikka on väärällään kuubalaisia asiantuntijoita, muutkin kuin Venezuela. Tosin osa on mennyt sinne muualta opiskelemaankin ja palannut kotimaahansa.

Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus

http://rebirthofreason.com/Articles/Gores/Game_The...

Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus

R: Samoin ihmisellä ja eläimillä on ero, symbolinen kulttuurievoluutio.

p: Symboliset systeemitkin muodostuvat alkeishiukkasista ja niiden välisistä vuorovaikutuksista.

R: Se on niissä täysin epäolennaista. Jos esimerkiksi biologiset seikat määräävät jotakin merkkisysteemissä, se ei määritelmällisesti ole symbolinen systeemi ollenkaan vaan jokin muu informaatiosysteemi, esimerkiksi ehdottomien refleksien systeemin osa.

p: Ei se todellakaan ole täysin epäolennaista. Jos halutaan esim. piirtää paperille kirjain A, niin totta kai paperin ja siihen jäävän musteen alkeishiukkasten pitää olla järjestäytynyt ja vuorovaikuttaa melko tarkasti juuri tietyllä tavalla, jotta kyseinen kirjain näyttäisi A:lta eikä esim B:ltä.

R: Se ja sama, mustetta valoa (pimeyttä) vai paskaa. A kuin A.

p: Mutta A eikä B. Siinä on vissi ero, ja viime kädessä ero johtuu fysikaalisista seikoista.

R: Ei johdu, vaan nähtynä geometrisista.

p: Sen nähdyt geometriset ominaisuudet määräytyvät siitä, miten sen lähettämät fotonit osuvat verkkokalvollesi jne. Pelkkää fysiikkaa siis.

Ei tuo tee siitä fysiikkaa.

Tekeepäs. Nähdyt geometriset ominaisuudet ovat emergenttejä, alkeishiukkassysteemien monimutkaisia vuorovaikutusprosesseja.

Eivät ole eivätkä niiden alkishiukkaset muodosta mitään systeemiä. Tähtitaivas on täynnä kolmioita.

Tähtitaivas muodostuu alkeishiukkasista ja niiden välisistä vuorovaikutusprosesseista, tauno!

Juu, mutta ne kolmiot ovat vähän muuta kuin me näemme...

R: Siis mitä? Väitätkö, että me ihmiset emme näe tähtitaivasta, vai?

p: Me näemme siellä sellaisia näennäisiä keskinäisiä yhteyksiä, jotka eivät ole fysikaalisia.

R: Et kai vain rupea lallaamaan, että ”vasta silmämme muodostaa materiaalisen todellisuuden”?

Miten se suhtautusi kvanttikenttiisi?

Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus

p: Siellä, kuten ei missään muuallakaan meidän tuntemassamme universumissamme, ei tapahdu mitään muuta kuin alkeishiukkasten välisiä reaktioita: absorptiota, emissiota, sirontaa jne.

R: Ihan vapaaasti, mutta itse elollinen olio on laadullisesti erilainen ja eritasoinen rakenteena ja prosessina (muotona ja sisältönä).

p: Ei ole alkeishiukkastasolla laadullisesti erilainen, vaan ainoastaan määrällisesti.

R: Tuo on todellakin aivan perustavaa laatua oleva kehityksen lähde, mutta ´laatu ja määrä´ ja niiden toisikseen muuttuminen ovat juuri dialektiikan ydinasiaa...

http://encyclopedia2.thefreedictionary.com/Transfo...

" Transformation of Quantitative Into Qualitative Changes

a basic law of materialist dialectics, according to which a change in the quality of an object occurs when the accumulation of quantitative changes reaches a certain limit. The law reveals the most general mechanism of development. First formulated on an objective idealist basis by G. Hegel, it was creatively developed along dialectical materialist lines by the classical Marxist-Leninist writers. "

p: Täyttä potaskaa, eikä tuollaiselle ole kerrassaan mitään näyttöä/tarvetta tieteessä. Annahan kuulua yksikin konkreettinen esimerkki, missä tapahtuisi maaginen objektin laadullisen ominaisuuden muuttuminen määrälliseksi tai päin vastoin.

R: Ei siinä ole mitään "maagista": sitä tapahtuu laadulla kuin laadulla, kun määrä vaan riittävästi kasvaa (ainakin jos tuo on ontologinen LAKI eikä pelkkä PERIAATE, jollaisena se esiintyy erityistieteissä.

p: Leninististä, idealistista potaskaa, jolle ei löydy perusteita tieteessä.

R: Löytyypäs:

p: Eikä löydy.

R: Uskomatonta...

p: Kaltaisellesi uskovaiselle voi olla "uskomatonta" kuulla että Lenin on väärässä lähes kaikessa mahdollisessa...

R: Minäpä olenkin asia tutkinurt, jatodennut, että hän onkin ollut oikeassa ainakin tieteenfisofiassa. Sinä et ole tutkinut mitään, olet vain paapattanut ja kaakattanut.

Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus

R: Jos tuollaista EI koskaan tapahtuisi missään, EMME VOISI IKINÄ MITATATA MITÄÄN, sillä jonkin MÄÄRÄN MITTA muodostetaan nimenomaan sen määrällisten muutosten aiheuttamiin laadullisiin muutoksiin nojaten, esimerkiksi lämpötilassa vaikka veden jäätymisen ja höyrystymisen mukaan.

p: Onko siis veden jäätyminen tai höyrystyminen mielestäsi osoitus yllämainitusta laista?

R: On.

p: Paskanmarjat. Jäätymisessä tai höyrystymisessä ei tapahdu yhtikäs mitään laadullisen muuttumista määrälliseksi tai päin vastoin, vaan kyse on pelkästä faasitransitiosta.

R: Aineen olomuodossa tapahtuu laadullinen muutos lämpötilan määrällisen muutoksen seurauskena.

Ellei tuollaisia tapahtuisi, ei ilmiöille olisi määrällisiä mittoja.

p. Se ei todellakaan ole mikään laadullinen muutos, jos kvanttikentät värähtelevät ja vuorovaikuttavat faasitransition jälkeen hieman eri tavalla.

R: Tuo "päättely" vain osoittaa, että kvanttikentät eivät kelpaa tämän asian tarkastelutasoksi.

p: Se kelpaa siihen hyvinkin.

R: Kaipa nuo muutokset voidaan johtaakin, niidenhän täytyy olla nimenomaan palautuvia, jotta ne kelpaisivat mitoiksi!

p: Oho, anti-tieteilijä Koivula myöntää kerrankin jotain faktoja...

R: Aidosti emergetit muunnokset eivät varsinaisesti voi olla mittoja, vaan FYSIKAALISIA mittoja muodostetaan nimennomaan säännöllisten palautuvien tiukasti fysikaaliten lainalaisuuksien varaan.

Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus

R: Faasitransitiot sitä paitsi liittyvät nimenomaan kompleksisten systeemien ja emergenssin tutkimukseen, ja se on yksi laskennallisen fysiikan tutkituimpia perustapauksia. Esim. Isingin malli:

http://en.wikipedia.org/wiki/Ising_model

"Historical significance

One of Democritus' arguments in support of atomism was that atoms naturally explain the sharp phase boundaries observed in materials, as when ice melts to water or water turns to steam. His idea was that small changes in atomic-scale properties would lead to big changes in the aggregate behavior. Others believed that matter is inherently continuous, not atomic, and that the large-scale properties of matter are not reducible to basic atomic properties.

While the laws of chemical binding made it clear to nineteenth century chemists that atoms were real, among physicists the debate continued well into the early twentieth century. Atomists, notably James Clerk Maxwell and Ludwig Boltzmann, applied Hamilton's formulation of Newton's laws to large systems, and found that the statistical behavior of the atoms correctly describes room temperature gases. But classical statistical mechanics did not account for all of the properties of liquids and solids, nor of gases at low temperature.

Once modern quantum mechanics was formulated, atomism was no longer in conflict with experiment, but this did not lead to a universal acceptance of statistical mechanics, which went beyond atomism. Josiah Willard Gibbs had given a complete formalism to reproduce the laws of thermodynamics from the laws of mechanics. But many faulty arguments survived from the 19th century, when statistical mechanics was considered dubious. The lapses in intuition mostly stemmed from the fact that the limit of an infinite statistical system has many zero-one laws which are absent in finite systems: an infinitesimal change in a parameter can lead to big differences in the overall, aggregate behavior, as Democritus expected."

R: On se tietysti hyvä, että tekin olette heittäneet "Enstu" Machin helvettiin atomiteosriasta...

p: Sinä puolestasi olet kiistänyt koko atomismin.

R: Minkä "atomismin"? Missä?

p: Modernissa fysiikassa tarkoittanee lähinnä kvanttikenttäteoriaa.

http://en.wikipedia.org/wiki/Quantum_field_theory

R: MITÄ MINÄ OLEN ”KIISTÄNYT”???!!!

Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus

R: Kannattaisi lukea se Leninin "Materialismi ja empiriokritisimi".

p: Haista paska. Jos haluaisi edesauttaa uskonnottoman yhteiskunnan syntyä, kyseinen teos pitäisi käydä julkisesti polttamassa roviolla yhdessä sisarteostensa Raamatun ja Koraanin kanssa!

R: Se jos mikä on pistämätön uskonnonvastaisessa taistelussa!

p: Niin, SE Leninin teoksen polttaminen on pistämätöntä uskonnonvastaisessa taistelussa!

R: Itse teos! Enqvistin teoksilla ei tee siinä suhteessa mitään. Uskovaiset sanovat vain, että se ”jumala” on sen alkuräjähdykdsen ja ”stabiilien aineesta riippumatta olemassa olevien luonnonlakien takana” tai jopa ”muodossa”.

Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus

p: Molemmat ovat täysin fysikaalisia prosesseja,

R: Ei ole kukaan muuta väittänytkään. Dialektiikkaa siinä on se, että kaikilla laaduilla tapahtuu joillakin riitävän korkeilla tutkittavan suureen arvoilla ennen pitkää noin. R: Jos tuo ei ole ontologinen laki eikä toteudu ihan kaikilla esimerkiksi fysikaalisilla muuttujilla, niin sitten se on periaate.

p: Mistä lähtien on ollut tarve ruveta "mystifioimaan" fysikaalista faasitransitiota jonkin dialektisen hölynpölylain muotoon?

R: Määrä, laatu ja mitta ovat dialektiikan kategorioita. Ne täytyy määritellä hyvin, tai "mittaukset" ovat pelkkää humpuukia.

p: Ja dialektiikka on emergenttiä, kuten on monta kertaa sanottu.

R: Dialektiikka tutkii aitoa emergenssiä.

p: Aito emergenssi löytyy ainoastaan Lenin takapuolesta. Tiede ei sellaista tunne.

R: Totta helvetissä tuntee. Vain täysi ääliö kiistää sellaisen, uusien lakien synnyn uudenlaisten olioiden muodostuessa! Eiväthän, kuten elämä, muuten PERIAATTEELLISESTI uudenlaisia olisikaan!

p: Olet uskovainen hörhö. Tiede ei tunne mitään mystistä "Koivulan emergenssiä", jossa fysiikka yhtäkkiä lakkaisi olemasta voimassa ja tilalle astuisi dialektisen höpöhöpömaterialismin lait hiukkasista riippumattomine henkineen päivineen.

R: Tiede tuntee Engelsin materian liikemuodot: fysikaalis-kemiallisen, biologisen ja sosiaalisen/symbolisen.

Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus

p: Siinä ei tapahdu kerrassaan mitään sellaista, joka "ansaitsisi" erikseen nimetyn "lain".

R: Ei pelkästään tässä, mutta DM:n mukaan noin on kaikkien laatujen ja määrien kanssa riittävän suurilla muuttujien arvoilla.

p: Ja päin persettähän menee niin että paukkuu! Faasitransitiossa ei tapahdu ontologisella tasolla kerrassaan mitään "laadullista" muutosta, vaikka kuinka tulkitsisit raamattuasi.

R: Kunhan tutkit, mitä ´määrällä ja laadulla´ tuossa tarkoitetaan.

p: Sillä voidaan tarkoittaa ihan mitä lystää.

R: Ei voida tieteessä.

p: Ja siksi dialektinen materialismi ei olekaan tiedettä, koska sen pseudokäsitteillä voidaan tarkoittaa ihan mitä lystää.

R: Ei voida. Käsitteet ovat erittäin tarkasti määriteltyjä, ja joistakin on väännetty satoja vuosia. Et vain tunne asiaa.

Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus

R: Tästä syystä kaikilla teorioillakin on jossakin sovellettavuuden rajat. Tilalle/vastaan tulevat muut ilmiöt, ja muut teoriat.

Lainaus

p: Ja tuohon "kaikilla laaduilla tapahtuu jollekin riittävän korkeilla tutkittavan suureen arvoilla ennen pitkää noin" vaikka sellainen kysymys, että mitä tapahtuu esimerkiksi kun heitetään tavallista 6-silmäistä noppaa riittävän monta (N->ääretön) kertaa ja lasketaan havaitun silmäluvun keskiarvoa? Ei havaita yhtikäs mitään dialektista (hölynpöly)hyppäystä suuntaan tai toiseen, kuten ei havaittu faasitransitiossakaan.

R: Se, mitä havaitaan, ei myöskään ole "fysiikkaa", koska se tapahtuu aivan minkä hyvänsä fysiikan varaan rakennetuissa tasan samanvertaisissa tapauksissa, vaan se on objektiivista matematiikkaa.

p: Et vastannut kysymykseen. Mikä laadullinen muutos tapahtuu, kun heitetään noppaa N->ääretön kertaa, ja lasketaan havaitun silmäluvun keskiarvoa?

R: Satunnaiseta tulee välttämätön: ero-% pienee kuin se pyy maailmanlopun edellä. (Tuo on vanha germaaninen pakanauskomus; preussilaiset ja sitä myötä kuurilaiset ja hämäläiset eivät uskoneet maailmanloppuun.)

p: Mistä hiton satunnaisesta tulee välttämätön? Ja mikä ero-% ?

R: Tapausten prosenttiosuus. Se lähestyy kaikilla 16.7%. Tämä laki ei ole fysikaalinen.

Lainaus

p: Tasaisen jakauman keskiarvo ei todellakaan ole mikään satunnaismuuttuja, joka muuttuisi välttämättömäksi.

R: Kyllä se muuttuu: alussa keskiarvo poukkoilee, mutta lopuksi asettuu kuin piki oikealle paikalleen.

Lainaus

p: Kun N lähestyy ääretöntä, otoskeskiarvo lähenee jakauman keskiarvoa, eikä siinä mitään dialektista hölynpölytemppua tapahdu.

R: Ei hölynpölytemppua, mutta satunnaisesta tulee välttämätön. Ne ovatkin dialektisia vastakoshtia.

Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus

R: Määrällisten muutostten laadullisiksi muuttuminen koskee reaalisten olioiden ominaisuuksia eikä matemaattisia abstraktioita

p: Ai nytkö dialektiikkasi ei pädekään kaikkialla! Moneskohan kerta kun puhut itsesi pussiin...

R: Matematiikassa voidaan määritellä "keinotekoisesti" absoluuttisia äärettömyyksiä, joita luonnossa ei ole.

p: Entäs sitten?

R: Emegenssi pätee luonnossa, ei välttämättä paperilla.

Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus

R: Jos noin EI tapahdu, niin SITTEN VASTA siellä vaikuttaa jokin erityisesti fysiikan laki! (Voi olla vaikka "painotetut" nopat!

p: Noppa ja sen ympäristö ovat kvanttikenttien värähtelyä ja vuorovaikutuksia riippumatta siitä mitä mieltä sinä olet.

R: Olkoon vaan vaikka tärähtelyä. En ole väittänytkään, etteikö TUO prosessi olisi redusoituva. Toisin sanoen minun terminologiallani siinä EI ESIINNY EMEGENSSIÄ.

p: Siinä ei tosiaankaan esiinny emergenssiä. Noin muuten terminologiasi on pääosin pseudotieteellistä paskaa.

R: Siten kun elottomasta luonnosta syntyy elävä solu, esiintyy emergennsiä eli uusien luonnonlakien sytymistä satunnaisuuden ja valinnan prosessin pohjalta.

Lainaus
Lainaus

R: Se, mitä olen siinä väittänyt ns. "fysikalismia" vastaan (mielestäni ja parhaan ymmärrykseni mukaan) on, että tuo LUONNONLAKI, jonka tuo järjestely nostaa alkeishiukkasten tanssin piiristä makroskooppisesti tarkasteltavaksi, EI OLE FYSIIKAN VAAN OBJEKTIIVISEN "LUONNONMATEMATIIKAN" LAKI! Ja perustelen sitä, että ilmenee aina ja kaiken fysiikan suhteen nimenomaan silloin, kun se fysiikka EI ASETA TAPAUKSIA MITENKÄÄN ERI ASEMAAN, vaan ne ovat fysikaalisilta ehdoiltaan identtisiä.

p: Väärässä olet, pahemman kerran. Johtunee siitä, ettet ymmärrä modernia fysiikkaa, matematiikkaa tai kompleksisia systeemejä.

R: Katson olevani oikeassa. Sinun "fysiikassasi"on helvetisti objektiivisesti puhtaasti matemaattisia oletuksia mukana.

p: Eikä ole, olet vain ymmärtänyt väärin.

R: Olen ymmärtänyt oikein.

Lainaus

p: Matematiikka on emergenttiä, kuten olen moneen otteeseen todennut.

R: Matematiikalla on oma tutkimuskohteensa materiaalisessa luonnossa. Se on eri kohde kuin fysiikalla. Matematiikan kohde on sillä tavalla ”monadologinen”, että matematiikka voidaan esittää periaattessa tyhjentävästi muodollisen logiikan avulla, mutta kun siihen tulee reaalitieteiden tuolkinta mukaan, niin ”eksakti muodollisenlogiikanmuksisuus” katoaa.

Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus

p: ja suureiden mittaaminen on myös täysin fysikaalinen prosessi.

R: ja ´mitta´ on täysin dialektinen käsite ontologiassa: ´määrän ja laadun´ ykseyttä!

p: Olet sinä kyllä harvinaisen uskonnollinen kaveri...

R: Olen ideologinen, mutta en uskonnollinen.

p: Tässä tapauksessa ne ovat synonyymejä. Kommunismi/dialektinen materialismi on verrattavissa esimerkiksi islamismiin.

R: Porvari voi myös olla dialektinen materialisti, kuten Niels Bohr.

p: Bohr ei ollut dialektinen materialisti. Taas olet valehtelemassa...

R: Joku muu sitten. Ei ole mitenkään tavatonta. Demareissa on myös ollut dialektisia materialisteja, mutta he ovat pitäneet matalaa profiilia, mistä saa helposti aiheettoman "oikeistodemarin" leiman, jos vielä suhtautuu nuivasti frankfurtismiinkin.

p: Dialektinen materialismi on yksi poliittinen muinaisjäänneideologia muiden joukossa.

R: Sehän katsotaan. Minulle se on tieteen filosofia ja ideologia, mutta ei mua hirveäasti häiritse, jos se on jollekulle muulle politiikan.

p: No, Higgs on yksi naula lisää DM:n arkkuun...

R: Älä terota paistinvarrasta, kun harakka vielä istuu oksalla (Latvia).

Lainaus

p: Ei sillä, etteikö siinä arkussa olisi jo ihan tarpeeksi nauloja muutenkin...

Lainaus
Lainaus

p: Ei sen puoleen, muutkin vallitsevat poliittiset ideologiat ovat nyky-yhteiskunnassa jokseenkin jääneet kehityksen kelkasta. Esimerkiksi jako vasemmistoon ja oikeistoon alkaa jokseenkin olla hieman vanhahtava ja vinksahtanut ajattelutapa, ja voi olla että tulevaisuudessa puolueiden "perusjako" tehdään jollain muulla kriteerillä.

Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus

p: Käsityksesi alkeishiukkasfysiikasta on edelleenkin selvästi puutteellinen.

R: Jos vähän härskisti sanoisi, niin se ei ole mikään puute, jos minulta puuttuvat sinne "sijoitetut" skitsoilut, kuten "kavanttitietoisuus" ja "fysikaalinen (fysikalistinen) muodollinen logiikka"...

p: Sen sijaan sitten kuvittelet yhteiskuntaluokkien taistelevan alkeishiukkastasollakin?

R: No en. Mutta sielläkin esiintyy dialektisia vastakohtia, jotka "taistelevat ilmenemisestä" siten, että sitä ei voi muodollisloogisesti mallintaa yksityiskohtaisesti.

p: Paskat esiinny. Sano yksikin konkreettinen esimerkki, jota ei voida muodollisloogisesti mallintaa alkeishiukkastasolla mutta dialektisesti muka voidaan.

R: Erityinen dialektinen mallintaminen edellyttäisi, että mallinnetaan erikseen molempien dialektisten vastapoolien rooli, esimerkiksi eri teorialla. Uskon että kehitys kulkee siihen suuntaan. Tätä ei pidä sekoitta dialektisiin käsitemäärityksiin, vaikka ´totuuden´ käsitteeseen subjektiivisen yhtäpitävyytenä objektiivisen kanssa kohteesta.

p: Eli et pysty sanomaan yhtäkään konkreettista esimerkkiä, mihin dialektiikka muka tarvittaisiin...

R: Sitä tarvitaann joka tieteessä yleiskäsitteiden oikeassa määrittelyssä aina itse ´totuuden käsittestä alkaen.

p: Sitä ei siis tarvita yhtikäs mihinkään...

R: Tarvitaan sitä ehdottomasi tieteen erottamiseen hölynpölystä JO MÄÄRITELMÄSSÄKIN!

p: Missä HELVETIN määritelmässä? Tässäkö:

http://en.wikipedia.org/wiki/Dialectical_materialism

"Dialectical materialism is a strand of Marxism, synthesizing Hegel’s dialectics, which proposes that every economic order grows to a state of maximum efficiency, while simultaneously developing internal contradictions and weaknesses that contribute to its systemic decay."

R: Esimerkiksi tässä:

http://hameemmias.vuodatus.net/blog/3003319/materi...

p: Väärennettyä paskaa.

R: MIKÄ siinä on ”väärennettyä”?

Sen on Sami Pihlström hyväksynyt osaksi tohtorintutkintoa.

Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus

R: Kvanttikenttäteorian mukaan kutakin alkeishiukkastyyppiä kohden on tasan yksi kvanttikenttä (sisältää myös sen antihiukkasen), joka täyttää koko universumin. Tuo kenttä voi värähdellä hyvinkin eri tavalla eri puolilla universumia, ja se, mitä hiukkasia esim. jossain kappaleessa havaitaan riippuu kentän värähtelyistä ja kenttien välisistä vuorovaikutuksista tuolla alueella. Kummassakaan systeemissä ei ole kvanttikenttien kannalta laadullisesti mitään eroa - ainoastaan kenttien värähtelyjen taajuuksissa, aallonpituuksissa jne. ja kenttien välisissä vuorovaikutuksissa on MÄÄRÄLLISIÄ eroja.

Tämä on tapa KUVATA asioita mallilla,

p: Ja mikähän teoria sitten ei ole tapa KUVATA asioita mallilla?

R: Kaikki teoriat ovat sitä. Mutta niiden kohteet eivät silti sisällä sitä logiikkaa, jonka malli sisältää.

p: Ja kuka on väittänyt, että sisältäisi?

R: Enqvist ja muut "kaikenteoreetikot" implisiittisesti eli sisäänrakennetusti.

p: He eivät sano mitään tuollasta, vaan sinä olet väärentänyt heidän tekstiään.

R: He eivät sano, mutta tekevät niin. Juuri siinä kohdassa he huijaavat!

p: He eivät huijaa, vaan sinä huijaat!

R: Sehän katsotaan tieteessä aina lopulta objektiivisesti... (HUOM! Kaikki ei suinkaan tiedettä, mikä Suomessa sillä nimellä kulkee...)

p: Oletan, että painut helvettiin täältä netistä, jos Higgsin bosoni löydetään?

R: En painu. Ei sinulla ole mitään "netinhallintaoikeuksia"! Riehut kuin Viljasika! Mutta korjaan joitakin käsityksiäni DM:n piirissä toisenlaisiksi kuin ne nyt ovat.

p: Ai toimit siis samaan tapaan kuin katolinen kirkko?

R: Totta kai kehittyvää objektiivista tiedettä korjataan uusien havaintojen myötä!

Eikä se Higgs ole ainoa, myös mm. Fieldsin mekanismi vaikuttaa dialektiseen materialismiinkin.

Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus
Lainaus

p. Lähinnä sinä itse, joka uskonnollisiin teeseihisi vedoten väität, että dialektinen logiikka löytyy luonnosta itsestään.

R: Dialektiikka tutkii emergenssiä, joka esiintyy itse luonnossa ja dialektinen logiikka tutkii todellisuuden kuvaamista teorianmuodostuksessa ottaen huomioon muodollisen logiikan pätevyyden rajoitukset, jotka johtuvat itse luonnosta.

p: Fysiikka tutkii materiaa, josta itse luonto koostuu.

R: KAIKKI TIETEET tutkivat MATERIAA:

http://encyclopedia2.thefreedictionary.com/Matter

p: Tämä on puhdas pseudotieteellinen määritelmä materialle. Ei mitään tekemistä tieteen kanssa.

R: Se on 'materian' nykyinen, kerrassaan erinomainen kumuloituva määritelmä.

Lainaus
Lainaus
Lainaus

p: Ontologista emergenssiä ei ole olemassa, vaan kaikki emergentit lait ovat ns. efektiivisiä lakeja, samoin myös dialektiikan lait.

R: Turha jauhaa tuota rukousmyllyä.

p: Se "rukosmylly" on empiirinen fakta halusitpa sitä tai et.

R: Filosofian asettamukset eivät ole empiirisiä kuten eivät matemattikankaan: ne hakevat empiriansa erityistieteiden konkreettisita teorioista. Ne taas eivät koskaan TÄYDELLISESTI vahvista filosofiaa, kuten eivät matematiikkaakaan.

p: Lässyti lässyn. Fysikalismi on empiirinen fakta.

R: Se on tyhjää paskanjauhamista.

p: Uskovaiselle tiede useimmiten on "tyhjää paskanjauhamista".

R: Sinulle DM!

Lainaus

R: Jätä tiede meille, jotka sitä osaamme,

p: Et sinä tee tieteellä yhtään mitään.

Lainaus

p: ja painu vaikka Pohjois-Koreaan palvomaan heidän uutta jumalaansa, ihka oikeaa Lenin "jälkeläistä"...

R: Jos mää menen, vien osan tiedettä mennessäni, jota ei tulla Suomessa tietämään. Pitää olla jotakin tuliaisia.

Lainaus
Lainaus

R: ´Malli´ on ilmiönä läheitä sukua ´ANALOGIALLE`.

p: Olkoon vaan.

Käyttäjän ristojkoivula kuva
Risto Koivula

Täällä on toisennäköinen, korkeammantasoinen jargooni samasta aihepiiristä:

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2014/01/materi...

lauantai, 11. tammikuu 2014

Materialistin ongelma: Baconin vai Spinozan substanssi? 2.

Keijo Lakkala – Elävä aine: Evald Iljenkovin ja Daniel C. Dennettin filosofioiden yhtymäkohtia

Tässä artikkelissa tarkoitukseni on tarkastella mielenfilosofisia teemoja neuvostofilosofi Evald Iljenkovin ajattelun tarjoamasta näkökulmasta käsin. Aluksi käsittelen Iljenkovin Spinozalta lainaamaa ontologista perusratkaisua, substanssimonismia, jota hän käyttää muotoillessaan antireduktionistista käsitystään ihmismielestä.

Koska Iljenkov tukeutuu paljolti Spinozan filosofiaan, pohdin tässä artikkelissa myös mahdolli- suutta käyttää Spinozan käsitettä conatus yhdistämään marxilainen filosofia moderniin evoluutioteoriaan tukeutuvaan mielenfilosofiaan. Väitän että Daniel C. Dennettin muotoilema intentionaalisuuden käsite on hyvin lähellä Spinozan conatusta ja siten yhdistettävissä Evald Iljenkovin ajatteluun. Tarkoituksena on tarkastella mahdollisuutta hyödyntää evoluutioteoriaa marxilaisessa filosofiassa. "

HM: Marxismiin ei kuulu oppia ”yhdestä substanssista”, vaan Spinozan sijaan marxismiin liittyy tosiasiassa Francis Baconin olio-oppi. Tämä liittyy siihen, että ´sisältö ja muoto´ sekä ´materia ja liike´ katsotaan dialektisiksi vastakohdiksi (aksiomaattisesti, Engels). Iljenkov kuvaa Spinozan filosofiaa, muttei ”hirttäydy näihin sen huonoihin puoliin, vaan tuo esiin mm., että Spinozalle aitojen (tosien) käsitteiden pitää olla luonnossa vallitsevien todellisten yhteyksien mukaisia.

http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2011/09/sir-fra...

http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2012/01/oliko-l...

http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2011/08/fysikal...

Kts. lopussa keskustelu.

KL: " Ajatteleva Luonto

Neuvostoliittolainen filosofi Evald Iljenkov on erinomaisessa teoksessaan Dialektinen logiikka (1984) tulkinnut Marxin ajattelua osana modernin filosofian kehityskulkuja. Teoksessaan Iljenkov pyrkii filosofianhistoriallisen lähestymistapansa kautta kontekstualisoimaan ja positioimaan Marxin suhteessa aiempaan filosofiaan.

René Descartes’a voidaan hyvällä syyllä kutsua modernin filosofian perustajaksi. "

HM: Ei voida. Hänen filosofiassaan ei ollut mitään erityistä: hän uskoi aikansa peruslatteuksiin kuten "absolluuttiseen avaruuteen ja aikaan" sekä "epämateriaaliseen sieluun".

Analyyttisen geometrian keksijä hän ei myöskään ollut, vaan myös aikaa kuvattiin piirtämällä, ja arvioitiin mittaamalla munkkien salatieteissä. Hän kuitenkin sovelsi analyyttistä geometriaa Galilieo Galilein lakien esittämiseen, ja keksi siinä yhteydessä impulssimomentin säilymisen lain.

Häntä ennen oli ollut ja hänen aikanaankin oli parempia filosofeja, mm. Francis Bacon ja Descartesin hyvä tuttu Thomas Hobbes, sekä Spinoza.

Descartesin suuri tieteellinen löytö oli hänen refleksioppinsa, jonka mukaan organismeilla on taipumus reagoida tietynlaisiin ärsykkeisiin tietynlaisilla reaktioilla, joista yhteenkuuluvat parit muodostavat kaavamaisen käyttäystymismallin refleksin.

KL: " Hänen metodinen skeptisisminsä asetti modernin filosofian ensimmäiseksi filosofiaksi tietoteorian. Hänelle ensisijainen kysymys koskee varmuutta. Hänelle kysymys ”Mistä voimme tietää ulkomaailman olemassaolon?” on keskeisin filosofinen kysymys. Epäillessään kaikkea Descartes päätyy tunnetusti kuitenkin siihen, että vain yhdestä asiasta hän voi olla varma: aivan varmasti hän itse ajattelevana, epäilevänä olentona ainakin on olemassa. Kuitenkin, koska hän voi epäillä oman ruumiinsa olemassaoloa, tulee hän pystyttäneeksi paljon turhaa päänvaivaa aiheuttaneen ontologisen dualismin. Ulkomaailmaa voidaan epäillä, se ei siis ongelmattomasti ole osa samaa maailmaa tajuntamme kanssa. Kehoa voidaan epäillä, se ei siis ole ongelmattomasti yhteydessä tajuntamme kanssa.

Iljenkoville koko asetelma jossa ajattelu ja ulkoinen todellisuus irrotetaan toisistaan on ongelmallinen. Ajattelun (käsitteen) ja ulkomaailman suhdetta ”tarkistamaan” ei voida löytää ”kolmatta” instanssia. "

HM: Voidaan kyllä löytää: se samainen käytäntö, jonka välityksellä tieto heijastaa luontoa.

KL: " Se, mikä on ajatusta, ei ole olemista. Ja se mikä on olemista, ei ole ajattelua. Iljenkovin mukaan juuri Descartes on ensimmäinen joka tunnistaa tämän tietoteoreettisen ajattelun ja olemisen identiteettiongelman. Ajattelulla ei ole geometrisia, spatiaalista luonnetta, eikä ajattelulla täten ole varmaa kosketusta todellisuuden geometrisiin, tilallisiin muotoihin. Ajattelu ja oleminen ovat itsenäisiä substansseja, jotka ovat itsessään, eivätkä minkään toisen kautta välittyneitä.

”Ajatus sellaisenaan ei voi olla vuorovaikutuksessa ulottuvan olion kanssa eikä olio ajatuksen kanssa, kumpikin liikkuu ’omassa elementissään’” (Iljenkov 1984).

Tästä seuraakin toinen ongelma: kuinka ihmisen ajattelu ja hänen kehonsa ovat yhteydessä toisiinsa? Ne kyllä ovat yhteydessä toisiinsa, mutta miten? Kuinka ajattelun kuvittelema viiva voi olla kongruentti reaaliavaruudessa esiintyvän geometrisen muodon kanssa? Kuinka ajatuksellinen käyrä voi olla muodoltaan identtinen ulkopuolisessa tilassa esiintyvän käyrän kanssa? Iljenkovin mukaan vastaus on selvä:

”Kyseessä on yksi ja sama käyrä, joka toisen kerran esiintyy ajattelussa ja toisen kerran reaaliavaruudessa. Siitä että kun toimintani on sopusoinnussa (sanojen, merkkien mielenä käsitetyn) ajattelun kanssa, se on samalla mahdollisimman tarkassa sopusoinnussa ajattelun ulkopuolella olevan olion muodon (tässä tapauksessa geometrisen ääriviivan) kanssa” (Iljenkov 1984,18). "

HM: " Tässä Iljenkov on aivan oikeassa.

KL: " Descartes’lle Jumalan tehtäväksi jäi toimia ”kolmantena” instanssina, joka välirenkaana välittää ajattelun ja olemisen, sielun ja ruumiin, käsitteen ja objektin välistä suhdetta. Tällainen teologinen vastaus ei tietenkään filosofille tunnu kovinkaan järkevältä. Descartes’n vastaus on ad hoc. Ajattelun ja olemisen suhdetta ei ratkaista yliluonnollisilla ihmeillä.

Descartes’in filosofian ongelmat tiivistyvät siihen, ettei hän kyennyt selittämään sitä, miksi algebralliset lauseet eli yhtälöt ovat yhtäpitäviä (itsessäänidenttisiä) piirretyn geometrisen kuvion kanssa. Iljenkovin mukaan Descartes’n tapa käsitellä geometriaa puhtaina ajatustoimintoina ajaa hänet vakaviin, ylittämättömiin ongelmiin, jotka voidaan ratkaista vain turvautumalla mystiikkaan ja teologiaan. Ajattelu ja oleminen ovat Täydellisen ja Hyvän Jumalan avulla yhdistyneet: ”Jumala ei ole pettäjä” (Descartes 2002, 84). (Iljenkov 1984, 17-20.)

Tietyssä mielessä Descartes’n taustalla lymyävän ajattelijasubjekti on hirvittävän passiivinen ja kontemplatiivinen subjekti. Ajatteleva subjekti ei toimi, ajatteleva subjekti ei ole kehollisessa tai muutoin fyysisessä suhteessa ympäristöönsä. Tästä myös kuuluisa psykofyysinen ongelma saa alkunsa. Ajattelun ja olemisen virheellinen (dualistinen) käsittäminen ajaa Descartes’in ratkaisemattomaan antagonismiin. Iljenkovin mukaan kuitenkin toisella uuden ajan rationalistilla, Spinozalla, on avaimet tämän antagonismin ratkaisemiseen. Erityisesti Spinozan substanssikäsitys on tämän dilemman ratkaisussa käyttökelpoinen.

Substanssilla Spinoza tarkoittaa sitä, ”joka on itsessään ja käsitetään itsensä kautta; sen käsite ei toisin sanoen vaadi jonkun toisen olion käsitettä, josta se pitäisi muodostaa” (Spinoza 1994, 43). Substanssi on oman itsensä syy. Se on itsessään ja se käsitetään sen itsensä kautta. Olemassaolo kuuluu ehdottomasti substanssin olemukseen, ja jokainen substanssi on myös välttämättä ääretön. Näin ollen substansseja ei voi olla kuin yksi. Mikäli niitä olisi useampi, eivät ne olisi äärettömiä, vaan äärellisiä, eikä niitä silloin voitaisi kutsua substansseiksi.

Descartesta poiketen Spinozalle substansseja on vain yksi. Toisin kuin Descartesille, eivät ajattelu ja ulottuvaisuus olleet toisistaan erillisiä substansseja vaan yhden, äärettömän substanssin attribuutteja.Siinä missä Descartes erottaa inhimillisen subjektin luonnosta (Oittinen 1994, 23), pyrkii Spinoza päinvastaiseen. Hänelle ihminen on kaikkien muiden olioiden ohella vain substanssin modifikaatio. "

HM: Nykyaikainen dialektinen materialismi ei voi missään tapauksessa hyväksyä tuollaista "absoluuttisen substanssin" aksioomaa.Eikä sitä kyllä Iljenkovkaan hyväksy dialektiseen materialismiin perehtyneenä henkilönä, vaan hän vain esittelee Spinozan ajattelua.

Aivan ensimmäiseksi tuo "kumoaa" AKSIOMAATTISESTI objektiivisen dialektiikan koko tutkimuskohteen eli, uusien luonnonlakien ja niiden mukana uudentyyppisten matriaalisten olioden synnyn eli AIDON EMERGENSSIN mahdollisuudenkin.

Tuo on myös dialektisen logiikan vastainen aksiooma moninkin tavoin: Ensinnäkin vaikka havaitsisimmekin tuntemaillamme olioilla jonkin yhteisen alkuperustan, vaikka atomirakenteen, meillä ei ole oikeutta tuosta vaan olettaa, kaikki tuntematonkin materia koostuu sellaisesta, tai että koko maailmankaikkeudessa ei olisi muita vastaavia systeemeitä. Toisekseen, dialetiikan määrällisten muutosten laadullisiksi muuttumisen laki sanoo (jos se todella on laki eikä vain periaate!), että äärettömiä laatuja ei olemassa, ei myöskään äärettömiä olioita. Emergentin materialismin jokaisella ´oliolla´ on sekä sisältö että muoto, jotta se olisi olio lainkaan. Spinozan ääretön itseriittoinen olio on JOKO sisältöä TAI muotoa, eikä se ole olio.

Tuollaisen substanssin olettava oppi on paitsi epädialektista myös EPÄEMERGENTTIÄ materialismia, joten siihen ei kannata yrtittää sovitella dialektisen materialismin muitakaan oppilauseita: jos ne "pelaavat", se on sattumaa, ja mallit pysyvät eri malleina ja teorioina.

Sanoisin myös,että spinozalaisen substanssin olemassaolo on ristiriidassa erityisen suhteellisuusteorian kanssa.

Edellen:mikää ei lopultakaan erota sellsita "substanssia" "Jumalasta", mistä Spinoza oli oikein hyvin tietoinen. Uskomus "absoluuttiseen avaruuteen" nimenomaan piti sellaisten areiolaisten kuten Isaac Newtonin, René Descartesin, Galileo Galilein, Giordano Brunon ja monien muiden tieteen nimimiesten uskoa yllä. He olivat antikatolisia ns. germaanikristittyjä, jotka uskoivat käytännössä pellkkään Pyhään Henkeen eivätkä välttämättä lainkaan persoonalliseen jumalaan.

Marxismi on monismia siinä mielessä, että materia on yksi, ja kaikki olemassa oleva on jotakin kautta jonkinalaisessa vuorovaikutuksessa. Olemassaolo jopa määritelläänkin ”vuorovaikutusten piirissä ilmenemiseksi” (Platon), myös ideaalisen, esimerkiksi ajatuksellisen olion olemassaolo. Mutta marxismi tai mikään emergentti materialismi EI ole SUBSTANSSImonismia, vaan uusia suhteellisia substantiaalisia tasoja voi syntyä kehityksessä, mikä on juuri sitä emergenssiä. Sanan ja samalla termin emergentti materialismi otti käyttöön Baconin filosofian (olio-opin) systematisoija John Stuart Mill termin emergenssi tässä merkityksessä otti käyttöön spinozalainen David Hartley 1700-luvun alussa. Hän oli myös ensimmäinen,joka yhdisti aivojen valkean aineen kielliseen ajatteluun.

” Substance

objective reality considered in terms of its internal unity. Substance is matter taken in the unity of all its forms of motion, the ultimate principle by which sensuous multiplicity and the variability of properties can be reduced to something constant and relatively stable that has an independent existence.

… In modern philosophy, the analysis of substance developed along two lines. The first line of analysis, which began with F. Bacon’s empiricism, was linked to an ontological understanding of substance as the first principle of being; it was based on a qualitative description of substantial forms and an identification of substance with the form of actual things. In place of this qualitative interpretation, R. Descartes proposed the theory of dual substance: a material substance, which is extensional as well as quantitatively measurable, and a spiritual or mental substance. The difficulties inherent in a dualistic explanation of the relationship between the two substances were overcome in the pantheistic monism of B. Spinoza: in his view, the mental and the extensional are not two substances but rather two attributes of a single substance.

… The second line of analysis of substance is represented by an epistemological interpretation, which considered the concept of substance in view of its potentiality as indispensable for scientific knowledge. This approach was first adopted by J. Locke, both in his analysis of substance as one of the complex ideas and in his critique of empirical and inductive conceptua-lizations of substance.

… K. Marx developed a dialectical-materialist doctrine of substance in his analysis of capitalist production and forms of value. In Das Kapital, abstract labor represents the substance of exchange and other forms of value. For dialectical materialism, the category of substance is one of the universal logical characteristics of matter - matter being the effective cause of its own changes - and embodies a causal explanation of the objective world. In contrast to the phenomenalist rejection of the category of substance, Marxism emphasizes its indispensability for a scientific theory of reality, as called for by V.I. Lenin: “On the one hand, knowledge of matter must be deepened to knowledge (to the concept) of Substance in order to find the causes of phenomena. On the other hand, the actual cognition of the cause is the deepening of knowledge from the externality of phenomena to the Substance”

Objektiivisen dialektiikan objektiivinen tutkimuskohde on nimenomaan uudenlaisten lakien ja sellaisten hallistemien ”emergenttien” (suhteessa johonkin) olioiden syntymisen eli emergenssin ja kehityksen lait.

” Dialectic

(also, dialectics), the doctrine of the most general principles of emergence and development, whose internal source is viewed as the unity of and conflict between opposites.
… ”

Substanssia voidaan tarkastella rajallisen oliojoukon kannlta, joilla sellainen on välttämättömänä tuntomerkkinään, joka lisäksi kuuluu noihin oliohin, mutta ei ilmennä niiden moninaisuutta ja kehityslakeja, vaan näiden perustaa. Työ on taloudellisen toiminnan substanssi, jota pelkässä eäinkunnassa tuossa mielessä ei ole, vaan on pelkästään ihmisyhteiskunnassa.

Voi olla myös sellainen olioiden välttämätön yhteinen perusta, joka EI KUULU niihin olioihin itseensä, vaan on niiden ulkoinen kasvualusta, kuten AIVOFYSIOLOGISET PROSESSIT AJATTELULLE ja tajunnalle. Sellaista perustaa ei sanota noiden olioiden substanssiksi vaan SUBSTRAATIKSI.

Esimerkkisi Marxilta tai Iljenkoviltakaan eivät todista ”Marxin substanssimonimista”, eli spinozismista, mutta minun lainaukseni todistaa sitä vastaan. "

KL: "Spinozalle on siis olemassa vain yksi substanssi,jonka modifikaatioita yksilöoliot ovat."

HM: " Tämän opin ja olio-opin väillä käytiin ankara skaba, jossa toisella puolella vaikutti erityisesti Baconin sihteeri Thomas "Kaikkien sota kaikkia vastaan" Hobbes, joka on filosofina tuolta ajalta vahvassa nousuputkessa Baconin ohella, erityisesti sen jälkeen, kun erityinen suhteellisuusteoria todellakin osoitti olemattomiksi "absoluuttiset avaruudet" ja "maailmaneetterit", joita vastaan varsinkin juuri Hobbes oli olio-opin pohjalta nyrkit savessa tapellut.

KL:" Näitä yksilöolioita voidaan puolestaan tarkastella kahden attribuutin näkökulmasta. Toisaalta ihminen on sielua (tai mieltä) ja toisaalta ruumista, materiaa. Spinozan filosofiassa tajunta (mens) ja keho ovat tiiviissä yhteydessä toisiinsa. ”Ajatteleva substanssi ja ulottuvainen substanssi ovat yksi ja sama substanssi, joka käsitetään milloin tämän, milloin tuon attribuutin alaisena. Samoin ovat myös ulottuvaisuuden modus ja tämän moduksen idea yksi ja sama olio, mutta kahdella eri tavalla ilmaistuna” (Spinoza 1994, 90). Ihmisen tajunta heijastelee ajattelun attribuutin tasolla sitä, mitä kehossa tapahtuu. Tajunta saa tällä tavoin tietoa kehostaan sekä muiden kappaleiden kehoon tekemistä vaikutuksesta. Näiden vaikutusten kautta tajunta saa tietoa myös itse kappaleista. (Reuter 2003, 205.) "

HM: " Asia ei ole tuolla tavalla. HEIJASTAVUUS, vuorovaikuttavien olioiden kuvautuminen toistensa ominaisuuksissa, voi olla materian attribuutti (yleismääre) kuten aika ja avaruus, mutta tajunta tai aistiminen eivät mitään sellaista ole, kuten ei juuri mikään muukaan konkreettinen MATERIAALISTEN OLIOIDEN ominaisuus, edes sanotaan nyt vaikka atomirakenne: se syntyy tietyssä vaiheessa ja voi myös kadota jossakin toisessa. Tajunta syntyy emergenttinä ominaisuutena erittäin korkealla ELOLLISTEN OLIOIDEN emergenssitasolla, oman emergenssitasonaan.

Tuollainen "kenttätietoisuus" johtaa HANS BERGERIN "tietoisuusteoriaan", jota valitettavasti (muut) suurvallat pimittelivät 60 vuotta, mutta nyt se on paljastettu.

KL: " Iljenkovin mukaan Spinoza tulee nähdä esimarxilaisen kauden yhdeksi suurimmista ajattelijoista. Iljenkoville Spinozan ajattelusta löytyy edelleen sellaisia ideoita, joita voidaan käyttää vastustamaan kaikki positivistisia käsityksiä ajattelusta. "

HM: Ne Iljenkovin löytämät positiiviset piirteet ovat muita kuin tämä "ajatteleva substanssi".

Erityisesti hän pitää paikansapitävänä Spinozan käsitteen käsitettä, jonka ydinominaisuus on, että se yhdistäisi todellisuuden olion puolet oikein ollakseen juuri käsite lainkaan. Tätä seikkaa kaikenlaise puliveivarit pyrkivät kaikin keinoin mitätöimään ja kiertämään, koska he nimenomaan halusivat ohjailla muiden toimintaa sepitetyillä käsitteillä.

KL: " Iljenkov ei pyri selostamaan Etiikka-teoksen teoreettisia premissejä. Hän pyrkii pikemminkin ymmärtämään Spinozan järjestelmän todellinen sisäinen rakenne, joka ei hänen mukaansa lankea yhteen järjestelmän muodollisen esityksen kanssa. Iljenkovin tarkoituksena on saada selville Spinozan ajattelun varsinainen kulmakivi sekä siitä seuraavat johtopäätökset. Ne voidaan saada selville kuitenkin vain yhdellä tavalla: osoittamalla se reaalinen ongelma, jonka parissa Spinoza puuhasteli. Tämä ongelma on Iljenkovin mukaan sama kuin Descartes’n: kuinka mieli ja keho, ajattelu ja oleminen voidaan yhdistää? (Iljenkov 1984, 22-25.)

Spinozalle ongelma on ratkaisematon, koska itse kysymys on asetettu väärin. Iljenkovin mukaan ei ”tarvitse vaivata päätään kysymyksellä, miten herra jumala ’liittää’ yhteen ’sielun’ (ajattelun) ja ’ruumiin’, jotka alun perin (ja määritelmän mukaan) on kuviteltu erilaisiksi, joka vastakkaisiksi perustetekijöiksi: ne ovat muka ennen ’yhdistämistä’ erillään toisistaan” (Iljenkov 1984, 25). "

HM: Tämä Spinozan ratkaisu, että todellisuuden ja tajunnan vastaavuus seuraisi jostakin "yhteisestä substantiaalisesta perimästä" on PERUSTELTAAN VÄÄRÄ ja josta käytännössä jopa pahempiin harhakäsityksiin kuin Descartesin kanta, että ne ovat "eri substanssia": Se materiaalinen, joka liittää tajunnan ja objektiivisen todellisuuden yhteen, EI OLE "substantiaalinen perimä" vaan nimeomaan se MATERIAALINEN KÄYTÄNTÖ, joka myöskin siis on materiaalista TOISIN KUIN TIETO, joka on ideaalista. Siihen liittyy myös se joidenkin piirien (mutta ei esimerkiksi minun) Suuri Saatana, TEKNOLOGIA.

KL: "Spinozalle Descartes’n tapa abstrahoida toisistaan ajattelu ja oleminen erillisiksi substansseiksi on kaiken sekasotkun lähde. Tilannetta, jossa sielu ja keho ovat toisistaan erotetut, ei yksinkertaisesti ole olemassa. Koko ongelma on lähinnä näennäinen, eikä siksi vakavasti otettava. "

HM: Ongelma on mitä todellisin,ja yksi tieteen vaikeimmista. "Sielu" on peräisi AISTIMUKSISTA, yhdenalisesta kehon TOIMINNASTA, eikä "itse keosta suoraan" (mitä taas ainakin Lakkala ja mahdollisesti Spinozakin aja takaa, mutta EI Iljenkov enkä minä!

KL: " Iljenkovin mukaan tajunnan ja todellisuuden, ajattelun ja olemisen ongelmassa ei ole kysymys kahdesta erilaisesta ja toisilleen vastakkaisista tutkimuskohteista, vaan yhden ja saman kohteen eri puolista. Iljenkovin mukaan kysymys koskee elävän, todellisen ihmisen (tai muun ihmisenkaltaisen olennon) ajattelevasta kehosta, jota vain tarkastellaan kahdesta eri näkökulmasta. Elävä ihminen on ainoa, jonka tunnemme. Kaikki sellainen ajattelu, joka ratkaisee mieli-keho-ongelman redusoimalla mielen joko aivoihin tai kuolemattomaan sieluun kariutuu virheelliseen abstraktioon. Todellinen, ajatteleva ihminen ei löydy kummastakaan ääripäästä. (Iljenkov 1984, 25-26.) "

Se ei löydy noista kummastakaan, eikä myöskään niiden "puolestavälistä", vaan "eri akselista", toiminnasta. Noin ajatteli myös Praxis, johon Lakkala muualla on vedonnut. Siihen vetosi myös assosiatiivinen psykologia, Thomas Hobbesin (Francis Baconin?) luoma tieteellinen suuntaus psykologiassa, jossa hänen työnsä jatkajia olivat John Locke, spinozalainen David Hartley sekä James ja John Stuart Mill.

KL: " Keho ei ole jumalan sielulle tarjoama talo, vaan itse toimiva ja elävä ihmiskeho on se, joka ajattelee. ”Ajattelu on samanlainen ruumiin ominaisuus, olemistapa kuin sen ulottuvuus, ts. kuin sen avaruusmuoto ja sijainti muiden kappaleiden joukossa” (Iljenkov 1984, 26). "

HM: Aivokuori cortex silti varsinaisesti ajattelee.

KL: " Spinozalle ajattelu ja keho ovat äärettömän luonnon kaksi eri attribuuttia. Juuri luonto levittäytyy kaikkialle, juuri luonto ajattelee. Spinozan ajattelu resonoi ennen Marxia jo Ludwig Feuerbachin filosofiassa, jolle kaikki abstrahoituminen aistisuudesta on välitön seuraus Descartes’n filosofian cogito -argumentista (Laine 1993, 45). Jo Feuerbachille kartesiolainen dualismi merkitsi kuilua ajattelun ja elämän välillä. Feuerbachille maailmassaoleminen on aina kehollista olemista (Laine 1989, 22). Spinozan ansiota onkin ahtaan kartesiolaisen paradigman ylittäminen. Puhdas ulottuvaisuus kuten ei puhdas ajattelukaan merkitse kertakaikkisesti yhtään mitään. Ulottuvaisuus ja ajattelu on käsitettävä yhdessä.

Ajattelu on kehon ominaisuus, predikaatti tai attribuutti, jolle avaruudelliset ja geometriset määreet kuuluvat (Iljenkov 1984, 27). "

HM: Ajattelu on yhteiskunnan ominaisuus ihmisen aivoissa.

KL: " Kun ihminen ajattelee, ajattelee luonto ihmisen kautta itseään. "

Tämä lause on dialektisessa materialismissa virheellinen: termiä "luonto" käytetään nimenomaan erotukseksi yhteiskunnasta ja siten myös tajunnasta. Sen sijaan on kyllä oikein sanoa, että MATERIA ajattelee ihmisessä itseään, niin luontoa kuin yhteiskuntaakin!

KL: " Ajattelu on luontoperäisen ja paikallisesti määräytyneen kehon suorittamaa toimintaa. "

HM: Se on yhteiskunnallisesti eikä kehollisesti määräytynyttä toimintaa.

KL: " Tämän vuoksi ajattelun ja kehontoimintojen välilä ei ole kausaalista suhdetta. "

HM: Ajattelun ja PERSOONAN TOIMINNAN välillä vallitsee kausaalinen suhde. (Tosin se ei ole välttämätön: ajatuksen ei tarvitse ilmetä toiminnassa.)

KL: " Tätä kausaalisuutta ei voida löytää siitä syystä etteivät ajattelu ja keho ole toisistaan erillisiä. "

HM: Ne ovat eri asia, vähän kuin jalat ja kävely, lainatakseni Klaus Weckrothia.

KL: " Ajattelun ja kehon kausaliteetin sijaan kehon ja mielen suhdetta määrittää Iljenkovin mukaan pikemminkin elimen ja sen toimintatavan välinen suhde. Ajattelu on yhtä ajattelevan kehon toiminnan kanssa. ”Jos ajatteleva ruumis on toimeton, niin se ei ole enää ajatteleva ruumis, vaan pelkkä ruumis. Jos taas se toimii, niin se ei suinkaan vaikuta ajatteluun, koska sen toiminta sinänsä on ajattelua […] Ajattelu ei ole toiminnan tuotetta, vaan itse toiminta tapahtumishetkellä tarkasteltuna” (Iljenkov 1984). Ja kuten kävely on jalkojen toimintatapa, jonka ”tuotteena” on kuljettu matka, samoin on ajattelun tuotteena paikallisesti ilmaistu ja avaruusgeometrisesti määrätty kappaleen (kehon) muutos tai sen aseman muutos suhteessa muihin kappaleisiin. Ajattelun muutos ohjaa kehon avaruusgeometrisen position muutokseen, ja kehon avaruusgeometrisen position muutos johtaa ajattelun muutokseen. (Iljenkov 1984, 28 - 29.) "

HM: Asia ei ole aivan näin: ajatus on olemassa ennen kuin se toteutetaan. Toteuttaminen ei aina mene just kuin pitäisi (kuten Strömsössä), vaan sitä esimerkiksi korjataan, kesken toiminnankin.

KL. " Iljenkovin ajattelua eräässä mielessä verrata fenomenologi Maurice Merlau-Pontyn ajatteluun. Merleau-Ponty koettaa filosofiassaan korvata mm. transsendentaalisen subjektin, subjektin ja objektin sekä merkityksen käsitteet. Kaikki nämä käsitteet ilmaisevat ajattelua, jossa ihminen toimivana, kehollisena ja elävänä olentona on unohdettu, ja jossa kehollisen ja toimivan ihmisen tilalla on ajatteleva, passiivinen ihminen. Merlau-Pontylle keho on kaiken filosofisen ajattelun lähtökohta, se on kaiken inhimillisen kokemuksen latentti horisontti. Merleau-Pontyn, kuten myös Iljenkovin, käsitystä kehosta kaiken kokemuksen keskipisteenä voidaan kuvata ”praktisen synteesin” käsitteellä. Havaintoja ei syntetisoi transsendentaalisen subjektin järki, vaan elävä ja toimiva inhimillinen keho. Havainnot syntetisoidaan aina käytännössä ja toiminnassa kehollisesti.Havainto ei lisäksi ole Merlau-Pontylle pelkästään näköhavaintoja, vaan myös kosketus on olennainen osa aistihavaintoja.

Tarttuessamme esimerkiksi omenaan, näyttäytyy omenan toinen puoli toisaalta näköaistillemme immanentisti sekä toisaalta se ilmenee kosketuksessa transsendentisti, havainnon tuolla puolen. Kaikki aistiminen, kaikki havainnon synteesi vaatii sekä Iljenkovilla että Merlau-Pontylla ajallis-paikallisesti positioituneen kehollisen subjektin. (Kuhmonen 1991, 74-75; Kuhmonen 1994, 45.)

Iljenkoville kysymys ajattelusta ei voi milloinkaan kohdistua toiminnasta ja kehollisuudesta erilliseen kartesiolaiseen puhtaaseen ajatteluun. Toisaalta Iljenkoville ajattelun aivoihin palauttava reduktiivinen materialismi ei kelpaa vastaukseksi. Aivojen anatomis-fysiologinen tutkimus on kyllä Iljenkov mielestä sinänsä kiinnostavaa ja relevanttia, mutta tällaisen tutkimuksen täydellisimmätkään tulokset eivät vastaa kysymykseen ”mitä ajattelu on?”. Kuten kysymys ”mitä käveleminen on?” ei viittaa jalkojen ominaisuuksiin, vaan itse kävelemisen prosessiin, niin samoin myös ajattelua koskevat kysymykset voivat löytää vastauksensa ainoastaan kuvaamalla ajattelun prosessia. Iljenkov (1984, 38) kysyykin, että mitä ajattelu on ”toimintana, joka tosin ei ole erotettavissa niistä aineellisista mekanismeista,joiden avulla se tapahtuu, mutta ei myöskään identtinen näiden mekanismien kanssa?” Ajattelun elimen, aivojen, tulee tietysti olla kunnossa, jotta ajattelu ylipäätään on mahdollista, mutta ajattelua ei Iljenkovin mukaan tulisi samaistaa aivojen kanssa. Toimettoman elimen kuvaus ei voi käydä elimen tehtävän kuvauksesta. (Iljenkov 1984, 37-38.)

Ajattelua on tarkasteltava ajattelevan kappaleen (ihmisen) ja muiden kappaleiden aktiiviseen, kausaaliseen vuorovaikutustapaa vasten. Ajatteleva kappale itse on aktiivinen suhteessa muihin kappaleisiin. Ihminen on ajattelussaan ja toiminnassaan aktiivinen. Toiminnan kohteena olevat kappaleet kuitenkin ohjaavat ihmisen toimintaa muuttaen näin myös ihmisen toimintaa – ja siten myös hänen ajatteluaan.

Ajattelevan kappaleen erityislaatu muihin kappaleisiin nähden on Iljenkovin mukaan siinä, että ajatteleva kappale konstruoi aktiivisesti avaruudellisen liikkeensä radan toisten kappaleiden (millaisten tahansa) muotoa vastaavaksi. Kyky konstruoida oma liikkeensä on ajattelevalle kappaleelle universaali ominaisuus. ”Niinpä ihmiskäsi voi liikkua myötäilemällä ympyrää, neliötä tai muuta vaikka kuinka monimutkaista ja eriskummallista kuviota. Tämä osoittaa että käsi ei anatomiselta rakenteeltaan ole predestinoitu mihinkään yhteen ainoaan liikekuvioon ja että juuri sen vuoksi käsi kykenee millaiseen ’toimintoon’ tahansa. Tässä suhteessa se eroaa sanokaamme harpista, joka piirtää ympyrän paljon tarkemmin kuin käsi, mutta joka ei voi piirtää kolmiota tai neliötä” (Iljenkov 1984, 39). Ihmiskeho ei näin ollen ole pelkkien refleksien varassa elävä koneisto, vaan aina myös aktiivisesti liikkeensä konstruoiva ”ajatteleva kappale”. (Iljenkov 1984, 38-41.)

Iljenkovin filosofian perusajatukset näyttävät pitävän paikkansa jopa modernin kognitiotieteen näkökulmasta. Klassisen kognitiotieteen ensimmäinen ongelma oli siinä, että se kohteli ihmistietoisuutta lähinnä tietokoneen kaltaiseksi koneeksi, jolla oli oma hardwarensa ja softwarensa. Ajateltiin, että mieltä, softwarea, voidaan tutkia aivoista, hardwaresta, erillään muodostamalla funktionaalisia ja formaaleja malleja sen toiminnoista. Tällaiseen teoretisointiin liittynyt ns. ”tietokonemetafora” perustui kehon ja mielen keinotekoiselle erottelulle. Mielestä tehtiin abstrakti entiteetti, kun se käsitettiin tietokoneohjelman kaltaiseksi softwareksi (Fonagy & Target 2007; Klin & Jones 2007).

Toinen klassisen kognitiotieteen ongelma (joka oikeastaan on tiukasti kietoutunut ensimmäiseen) koski oletusta aistien passiivisuudesta. Ajateltiin, että aivojen havaintokoneisto oli periaatteessa passiivinen systeemi, joka konstruoi täydellisen representaation näkökentästä katsojan havainnoitavaksi. Iljenkovin puolesta on todettava myös se, että nykyisessä kognitiotieteenfilosofiassa on viime aikoina korostunut myös ns. ”embodied cognition” -ajattelu, joka tarkastelee, kuten Iljenkovkin, ihmismieltä ensisijaisesti kehollisena ilmiönä. Kuten Iljenkovin filosofiaankin, niin myös embodied cognitioniin liittyy tiettyjä antireduktionistisia piirteitä.

Materian aktiivisuus luonnon intentionaalisuutena

Ajattelu on Iljenkoville kykyä rakentaa ja muuttaa kehon toiminnan kaavoja aina uuden asiantilan ilmaantuessa. Ajattelu ei ole automatisoitua sieluttoman koneen mekaanista toimintaa. Ajattelu on aktiivista, mutta vain jo valmiiksi olemassaolevissa puitteissa. Puitteet ohjaavat toimintaa. Ihmiskehon, ajattelevan kappaleen toimintaa ehdollistavat aina muut kappaleet. Iljenkovin mukaan tällainen käsitys ”on ajattelun tosi materialistinen määritelmä, jossa ajattelu esitetään erikoisella tavalla järjestyneen luonnon-olion funktiona” (Iljenkov 1984, 44). Tällainen näkemys tekee mahdottomaksi tulkita ajattelua toisaalta spiritualistisesti (tai dualistisesti) ja toisaalta reduktionistisesti. Ajattelu on prosessi, ei asia. Ajattelu perustuu olemiseen, toimintaan, ei aivoihin (Rahmani 1973,79). ”Yksilöt ovat sitä, mitä on heidän elintoimintansa” (Marx & Engels 1970, 14).

Jotta ajattelu kuitenkin voitaisiin käsittää ”erikoisella tavalla järjestyneen luonnon-olion funktiona”, on tarkasteltava ajattelua subjektiivisesti, ajattelevan olion sisäisten prosessien näkökulmasta. Ajattelua tulee tarkastella osana sitä reaalista suhdejärjestelmää, jonka sisällä tämä funktio toteutuu. Ajattelu on siis käsitettävä yhdessä kohteensa kanssa. Ajattelun kohde ei kuitenkaan ole mikään yksittäinen esine, vaan yleisesti ottaen mikä tahansa sellainen esine, johon ihminen voi toiminnallaan tarrautua.

Vastaavasti mikä tahansa ajatuksellinen operaatio on sopusoinnussa sen kohteena olevan objektin kanssa. Ajattelu voidaan Iljenkovin mukaan ymmärtää vain tutkimalla sen toimintatapaa järjestelmässä ”ajatteleva olio - luonto kokonaisuudessaan” (Iljenkov 1984, 44). Iljenkovin ajatuksessa on kyse ajattelevan olion osallisuudesta koko luonnontotaliteetin prosesseihin. Ja kun pidämme mielessämme Spinozan käsityksen substanssista, joudumme toteamaan, että luonnon ja yhteiskunnan toisistaan erottamiselle ei ole perusteita. Yhteiskunta on luontoa, ja luonto on aina yhteiskunnan kautta välittynyttä. Näin myös Iljenkov (1984, 64) tulkitsee Marxia:

Marxin mukaan välttämättömästi ajattelee vain luonto, joka on saavuttanut elämäänsä yhteiskunnallisesti tuottavan ihmisen asteen, luonto, joka muuttaa ja tiedostaa itseään ihmisen tai jonkin toisen mainitussa suhteessa (eikä nenän tai pääkopan osalta) ihmisen kaltaisen olennon, ulkoista luontoa sekä omaa luontoaan kaikin puolin muuttavan olennon hahmossa. Mittasuhteiltaan vähemmän laaja ja rakenteeltaan vähemmän monimutkainen kappale ei kykene ajattelemaan. Työ, yhteiskuntaihmisen suorittama luonnon muutosprosessi, onkin se ”subjekti”, jolle ajattelu ”predikaattina” kuuluu. Luonto, yleinen luonnon materia, on sen substanssi, joka ihmisessä on muodostunut kaikkien muutostensa subjektiksi, josta on tullut itsensä syy (causa sui).

Marxin filosofian ytimeen sisältyykin ajatus materian itsensä aktiivisuudesta. Materia ei ole vain passiivista, vaan ihmisen hahmossa materia saa voimakkaasti aktiivisen roolin. "

HM: Sellainen liittyy materian OLIORAKENTEESEEN eikä sen substanssiluonteeseen. Materia muodostuu liikuvista ja kehittyvistä vuorovaikuttavista suhteellisen itsenäisistä ja omalakisista olioista.

"Tällainen näkemys löytyy Spinozan filosofiasta ja tämän conatus-käsitteestä. Conatus voidaan kääntää olioissa piileväksi ja niitä ohjaavaksi ”pyrkimykseksi” (Oittinen 1994, 28). Se ei kuitenkaan merkitse mitä hyvänsä ”pyrkimystä” vaan aina ensisijaisesti pyrkimyksenä johonkin hyvään, nautinnolliseen ja iloiseen. Conatus on elämisen halua (Pietarinen 1993, 93). Se on olioiden yleinen ominaisuus samalla tavalla kuin kappaleiden liikeimpulssi (Oittinen 1994, 28). Konkreettisemmin se voidaan käsittää luonnon itsensä intentionaalisuudeksi. Vaikka perinteisesti intentionaalisuus onkin määritelty inhimillisen tietoisuuden ominaisuudeksi, voidaan se spinozalaisen substanssimonismin nojalla ymmärtää koko luonnon ominaisuudeksi. Jos ihminen on vain yksi luonnon modifikaatioista, täytyy myös ihmisessä ilmenevän intentionaalisuuden olla ihmisen tietoisuutta laajempi ilmiö. Tässä Spinozan ajattelu onkin edelleen ajankohtaista. Intentionaalisuudella on mielenfilosofiassa tarkoitettu ”kykyä muodostaa käsityksiä omasta toiminnasta suhteessa muiden toimintaan ja ympäröivään todellisuuteen” (Pietarinen 1993, 168), mutta viime aikoina käsitettä on koetettu myös soveltaa muihin organismeihin kuin ihmiseen. Tieteellisen selittämisen kannalta ei ole välttämätöntä olettaa, että intentionaalisuus olisi vain inhimillinen ominaisuus. Juhani Pietarinen (1993, 168 - 169) tarkentaa Daniel C. Dennettiin ja John Searlen mielenfilosofioihin vedoten:

Uudet ’älykkäät’ koneet näyttävät toimivan intentionaalisesti, samoin eläimet ja kasvit. Modernisti ilmaisten ne kaikki käsittelevät informaatiota - ottavat sitä vastaan, käyttävät hyväksi ja luovuttavat vastavuoroisesti ympäristöönsä. Dennettin mukaan on tarkoituksenmukaista kutsua kaikkea tuollaista toimintaa intentionaaliseksi eikä asettaa ihmistä intentionaalisuuden suhteen erityisasemaan. Myös eräät kvanttifysiikan perusteita koskevat käsitykset, mm. paljon huomiota herättänyt David Bohmin kvanttiteoriatulkinta, viittaavat siihen, että informaation aktiivisella ohjauksella on keskeinen asema ’elottomankin’ luonnon toiminnassa. Spinozan conatus voitaisiinkin hyvin perustein tulkita luonnon intentionaalisuudeksi, kun intentionaalisuus ymmärretään mahdollisimman laajalla tavalla.

Dennettin mielenfilosofiassa intentionaalisuutta ei siis aseteta vain ihmisen ominaisuudeksi vaan käsitteen ala kattaa kaiken elollisen. "

HM: Tuolla ei ole temistä sen kanssa, että materia on aktiivista, koska materia ja liike ("aktiviteetti") ovat dialektia vastakohtia, muodostavat erottamattoman dialekti-sen kokonaisuuden. Jos liike on erilaista, niin sama materia näyttää (ja on) meille aivan erilaista.

Mitä tulee intentionaalisuuteen, ihmisellä on ainoana oliona erityinen JAETTU INTENTIO (Michael Tomasello, 2005) siten, että ihminen tietää toistenkin ihmisten olevan tietosia (ja luulee sellaista aiheettomasti vielä ihan muistakin oliosta, kuten eläimistä).

KL: " Vielä laajemmin ymmärrettynä intentionaalisuus on kaiken luonnon, niin elottoman kuin elollisenkin ominaisuus. Dennett ottaa intentionaalisen näkökulman kaikkeen elolliseen (intentional stance)(Dennett 1997, 34). Intentionaalinen näkökulma on Dennettille keino tulkita jonkin entiteetin käyttäytymistä ikään kuin se kykenisi järkensä avulla suuntaamaan toimintaansa. Intentionaalinen näkökulma merkitsee ”halujen”, ”toiveiden” ja ”uskomusten” postuloimista jollekin entiteetille. Lainausmerkeissä termit ”halu”, ”toive” ja ”uskomus” ovat siksi, että intentionaalisessa näkökulmassa näillä termeillä on niiden arkikäyttöä laajemmat merkitykset. Dennett on vakuuttunut intentionaalisen näkökulman kielikuvallisesta voimasta sekä kyvystä selittää tiettyjä maailman ilmiöitä. Intentionaalisen näkökulman soveltamisen perusidea on siinä,että entiteettejä kohdellaan agentteina niiden toimien (tai ”siirtojen”) ennustamiseksi. Ja kun agenttien siirtoja voidaan ennustaa, voidaan tällöin puhua myös jonkinasteisesta selittämisestä. (Dennett 1997, 34-35.)

Dennett selventää intentionaalisen näkökulman ajatusta vertaamalla sitä kahteen muuhun ennustamis- tai selittämismenetelmään. Toista hän kutsuu suunnittelunäkökulmaksi. Toinen menetelmä puolestaan koskee fysiikan näkökulmaa. Fysiikan näkökulma on Dennettin mukaan työläs vakiomenetelmä, jossa esineen toimintaa pyritään ennustamaan fysiikan lakien sekä esineen ominaisuuksien perustalta. Kun ennustamme kädessämme olevan kiven tippuvan irrotettuamme otteemme siitä, pohjautuu näkökulmani tällöin fysiikkaan. Kivi ei ”usko” tai ”toivo” mitään, vaan laskemalla sille massan ja luottamalla painovoimalain pätevyyteen voimme ennustaa kiven toimintaa. Fysiikan näkökulma on ainoa mahdollinen Dennettin mukaan silloin, kun on kyse esineistä, jotka eivät eläviä tai eivät ole ihmiskäden valmistamaa. Fysiikan näkökulman laajuus ulottuu atomien pienimmistä osasista aina tähtitieteellisiin tasoihin asti. Myös ihmistä voidaan tarkastella tämän näkökulman avulla. Sekä kalliolta putoava ihminen että ihmisen rakentama lentokone toimivat molemmat fysiikan lakien mukaan, ja tästä näkökulmasta niiden toimintaa voidaan myös selittää. Yksinään fysiikan näkökulma ei kuitenkaan ole riittävä.

Tarvitaan suunnittelunäkökulmaa selventämään ihmisen toimintaan sisältyvää intentionaalisuutta. (Dennett 1997, 35.)

Suunnittelunäkökulman poikkeavuutta fysiikan näkökulmasta puolestaan voidaan demonstroida herätyskellon kaltaisen suunnitellun esineen kautta. Saadessamme käsiimme vaikkapa upouuden digitaalisen herätyskellon tutkimme hetken sen ulkopuolella olevia nappeja, vipuja ja osoittimia voimme vakuuttua, että jos painan tätä nappia, niin muutaman tunnin kuluttua herätyskello alkaa soida. En tiedä tarkalleen, millaista ääntä kellosta tulee, mutta tiedän, että ääni joka tapauksessa riittää herättämään minut syvemmästäkin unesta. Tällaisen ennusteen tekemiseen en tarvitse tietoa fysiikan laeista tai muusta vastaavasta. En joudu purkamaan kelloa osiinsa tai mittaamaan sen volttimäärää: riittää, että oletan sen suunnitellun sellaiseksi, että se herättää minut. Herätyskello voi tietysti olla vioittunut, ja tällöin tietysti nukumme pommiin. Suunnittelunäkökulmaan liittyy siis huomattavasti enemmän riskejä kuin fysiikan tarjoamaan näkökulmaan. Dennettin mukaan me itse asiassa jatkuvasti vaarannamme elämämme luottamalla suunnitteluun pohjaaviin ennusteisiin: kytkemme toistuvasti päälle sähkölaitteita, vaikka ne saattavat olla niin vioittuneita että ne voivat tappaa meidät. Nousemme mukisematta linja-autoon, vaikka jo hetken kuluttua se ajaa hengenvaarallista nopeutta. Suunnittelunäkökulma kuitenkin pääsääntöisesti toimii erinomaisen hyvin. Se ei toimi vain ihmisen tekemiin esineisiin, vaan ihmeen hyvin se toimii jopa luonnon-olioiden selittämiseen. Jo kaukaiset esivanhempamme luottivat suunnittelunäkökulmaan, kun olettivat siemenien kasvavan syötäväksi ruoaksi, kun ne kylvetään oikein. (Dennett 1997, 36-37.)

Dennettin tarjoamaa intentionaalista näkökulmaa voidaan pitää tietynlaisena muunnelmana suunnittelunäkökulmasta.Intentionaalista näkökulmaa voidaan pitään suunnittelunäkökulman alalajina, jossa suunniteltu esine toimii jonkinlaisena agenttina, toimijana. Herätyskelloa voidaan tarkastella tämän näkökulman kautta seuraavasti (Dennett 1997, 37):

Tämä herätyskello on minun palvelijani ja voin komentaa sen herättämään minut antamalla sen ymmärtää tietyn heräämisajan. Voin luottaa sen luontaiseen kykyyn huomata, milloin aika on tullut, ja siihen, että se tekee tunnollisesti lupaamansa työn. Heti kun se uskoo, että NYT on aika pitää ääntä, se ”motivoituu” käyttäytymään sen mukaisesti aiempien ohjeitteni pohjalta.

Tosiasiassahan herätyskello on niin yksinkertainen laite, ettei sillä mitään tällaista intentionaali- suutta voi olla. Kuitenkin kohtelemme usein esimerkiksi tietokoneita tällä tavoin: kun tietokone kaatuu, syytämme sitä ja raivoamme sille aivan kuin sillä olisi oma tahto ja tietoisuus. Mieleeni tulee avantgardemuusikko Veli-Matti ”Läjä” Äijälän kappale Rakkaudella sinulle, jossa menopelin moottori manataan käyntiin hokemalla lähes transsissa sanaa ”moottori”. Kuitenkin intentionaalinen näkökulma on huomattavasti hyödyllisempi silloin, kun puhumme moottoria tai herätyskelloa huomattavasti monimutkaisemmista kojeista. Dennett itse käyttää esimerkkinä shakkitietokonetta (Dennett 1997, 37-38).Tietokoneeseen syötetty shakkiohjelma muuntaa käytännössä minkä tahansa tietokoneen järkeväksi agentiksi, joka haluaa voittaa, tuntee shakin säännöt ja periaatteet ja tietävät kunkin nappulan sijainnin laudalla. Shakkitietokoneen toimintaa on huomattavasti helpompi ennustaa kun sitä tarkastellaan intentionaalisen näkökulman lävitse. Shakkipelissä tiettyjä siirtoja pidetään taktisesti kaikkein järkevimpiä, ja siten näiden siirtojen tekemistä voidaan odottaa myös tietokoneelta. ”Siirtoa eivät pakota fysiikan lait eikä tietokoneen suunnittelu, vaan ylivoimaisen hyvät syyt. Sen siirron tekisi jokainen shakinpelaaja, koostuipa hän tai se mistä fysikaalisista materiaaleista hyvänsä. Jopa aave tai enkeli tekisi sen! Intentionaalsuuteen perustuvan ennusteen pohjalla on rohkea olettamus, että olipa tietokoneohjelma suunniteltu miten tahansa, se on tarpeeksi hyvä noudattaakseen näin hyvää syytä. Sen käyttäytymistä ennustetaan ikään kuin se olisi järjellinen agentti” (Dennett 1997, 38).

Huomautettakoon tässä, että intentionaalisen näkökulman tarjoama ennuste toimii huolimatta siitä, onko esine aidosti intentionaalinen (kuten ihmiset) tai vain tietokoneen tavoin intentionaalisen kaltainen. ”Haluaako makromolekyyli ihan oikeasti toisintua? Intentionaalinen näkökulma selittää tapahtuman siitä huolimatta, miten vastaamme kysymykseen” (Dennett 1997, 39). Organismit ovat intentionaalisia järjestelmiä, joiden selittämiseen intentionaalinen näkökulma sopii kaikkein parhaiten. Jopa kaikkein yksinkertaisin organismi pyrkii kohti jotain sellaista mitä se pitää itselleen hyvänä ja edullisena. Tämä on evoluutioteorian näkökulmasta lähes itsestäänselvyys: ”ne, jotka ovat onnettomuudekseen rakentuneet geneettisesti niin, että etsivät itselleen pahaa, eivät pitkällä tähtäimellä jätä jälkeläisiä. Ei ole vain sattuma, että luonnonvalinnan tuotteet etsivät (tai ’etsivät’) sitä, mitä ne pitävät (tai ’pitävät’) hyvänä” (Dennett 1997, 39). Elävät organismit ovat intentionaalisia järjestelmiä (Dennett 1997, 41). Ne ovat entiteettejä, joiden toimintaa voidaan kuvata ottamalla intentionaalinen näkökulma. Jokainen intentionaalinen järjestelmä pyrkii kohti niitä ravitsevaa ja niiden olemassaoloa edistävää hyvää. Sen onkin kyettävä erottamaan hyvä aine (ravinto) muusta maailmasta. Intentionaalisen järjestelmän on myös kyettävä välttämään kaikkea sille haitallista. Intentionaalisuus voidaankin kääntää tässä jonkinlaiseksi ”pyrkimykseksi”, conatukseksi.

Onko intentionaalisuus Dennettin käyttämässä mielessä kuitenkaan uskottava? Kun sammakko havaitsee kärpäsen ja nappaa sen kielellä suuhunsa, oli sammakko suuntautunut kohti ”hyvää ainetta”, mutta voimmeko siltikään puhua sammakon kohdalla intentionaalisuudesta? Mitä sammakko ”ajatteli” syödessään kärpäsen? Ajatteliko se mitään? Onko intentionaalisuus sittenkin vain kielellinen ominaisuus?

Selvästikin antropomorfismin vaara on tässä kohtaa lähellä. Kuitenkin monet luontokappaleet ”kokevat” esimerkiksi auringon ja jopa ohjaavat elämänsä sen mukaan. Kasvit ”pyrkivät” keräämään kaiken mahdollisen valon, jonka auringonsäteilystä sattuvat saamaan. Myös eläimillä tällainen kyky on olemassa. Ne osaavat säädellä käyttäytymistään ympäristöstä saamiensa virikkeiden mukaan. Me ihmiset kuitenkin eroamme kasveista ja eläimistä siinä, että me emme vain reaktiivisesti seuraa aurinkoa, vaan toteamme kielemme avulla, että ”Siinä se on! Aurinko!”. Me teemme löydöksen ympäristöstä, emmekä vain seuraa ympäristöstä saamiamme virikkeitä. Meille ihmisille intentionaalisuus on paitsi ympäristöstä saamamme informaation kautta suoraan kehollista, niin myös kielellistä ja siten abstraktimpaa kuin eläinten ja kasvien intentionaalisuus. (Dennett 1997, 44-49.)

Dennettille mieli ja siten myös intentionaalisuus on lähtökohtaisesti kehollista. Evolutiivisesti ensimmäinen intentionaalisuuden aste oli tuntemiskyvyn kehittyminen (Dennett 1997, 67-68)."

Evolutionaarisesti (evolutionary, évolutionnaire)."Evolutiivinen (èvolutif) tarkoittaa "kehityskelpoista", eikä sillä tarvitse olla tekemistä biologisen evoluution kanssa. Noilla sanoilla kusetetaan eräissä muissa keilissä, mm. juuri ranskassa. Sitä ei ole mitään syytä matkia.

Tuo puheenpulitus ei tuota mitään uutta olennaista Descartesin refleksiteoriaan nähden elollisesta luonnosta. Se nimittäin SELLITTÄÄ NUO "INTETIONAALISUUDET"!

KL: " Tämä intentionaalisuuden taso pysyy myös ihmisen intentionaalisuudessa olennaisena osana,vaikka sen lisäksi ihmisen intentionaalisuus onkin kielen vuoksi hienosyisempää. Myös ihminen reagoi kuumaan hellaan refleksinomaisesti ilman että juurikaan ajattelee tekoaan. Toisaalta ihminen kykenee käyttämällä käsitteitä suuntaamaan mielensä johonkin välittömästä ympäristöstään poissaolevaan. Dennett erotteleekin luonnonhistoriallisesti neljä intentionaali-suuden astetta jakamalla maailman olennot neljään eri tyyppiin.

Ensimmäistä olentotyyppiä voidaan Dennettin mukaan kutsua darwinilaiseksi olennoksi. Tällaisten olentojen intentionaalisuus on määräytynyt melko puhtaasti reaktiivisen luonnonvalintaprosessin kautta. Ympäristön muuttuessa vain tähän ympäristöön parhaiten sopeutuvat jäivät eloon. Darwinilainen intentionaalisuus rakentuu puhtaasti mielivaltaisten geeniyhdistelmien ja mutaatioiden tuottamien organismiehdokkaiden sekä alati muuttuvan ympäristön kohtaamiseen. Vain ympäristön kanssa sopivimmat organismit jäivät eloon muiden kuollessa (tästä nk. ”desimaatiosta” tarkemmin ks. Gould 1991, 46 - 47). Tällaisen prosessin kautta syntyi useita erilaisia eliömuotoja, sekä eläimiä että kasveja, ja lopulta joillekin uusille eliöille kehittyi fenotyyppistä plastisuutta. Fenotyyppinen plastisuus merkitsee sitä, että yksittäinen organismiehdokas ei enää ollut syntyessään loppuun asti muotoutunut, vaan ympäristö pystyi nyt vaikuttamaan organismiehdokkaan muovautumiseen. Darwinilaiset olennot olivat olleet valmiiksi ohjelmoituja, mutta uudet organismiehdokkaat kykenivät nyt myös ”kokeilemaan” useiden eri toimintavaihtoehtojen väliltä. Voimme olettaa, että joillakin uusilla organismiehdokkailla oli myös sisäänrakennettuja ”vahvistimia”, jotka ohjasivat niitä suosimaan ”älykkäitä siirtoja”, so. sellaisia siirtoja, jotka olivat niiden kannalta hyväksi. Etulyöntiasemassa olivat ne, jotka olivat saaneet syntyessään oikeanlaiset vahvistimet. Nämä etuoikeutetut olennot Dennett nimeääkin behavioristipsykologi B. F. Skinnerin mukaan skinneriläisiksi olennoiksi. (Dennett 1997)

Skinnerin mukaan silloin kun ”käyttäytymistavalla on tietynlainen seuraus, on todennäköisempää, että se toistuu, ja näin vaikuttavaa seurausta kutsutaan vahvistajaksi. Esimerkiksi ruoka on vahvistaja nälkäiselle organismille; jokainen sen teko, jota seuraa ruoan saaminen, toistuu yhä todennäköisemmin aina silloin kun organismilla on nälkä” (Skinner 1974, 28-29). Skinneriläisen olennon vuorovaikutus ympäristön kanssa tapahtuu niin, että skinneriläinen olento kokeilee aluksi ”sokeasti” kaikenlaisia käyttäytymistapoja, kunnes yksi käyttäytymistapa ehdollistuu saatuaan vahvistusta. Joutuessaan uudelleen samankaltaiseen tilanteeseen skinneriläinen olento heti ensimmäiseksi valitseekin tämän vahvistusta saaneen käyttäytymistavan. (Dennett 1997)

Skinneriläinen intentionaalisuuden taso ei yksinään riitä vielä kuvaamaan inhimillistä intentionaalisuuden tasoa. Skinneriläinen olento ei kykene ennakolta valitsemaan kaikkein mahdollisten käyttäytymismallien ja toimintojen joukosta kulloiseenkin tilanteeseen sopivinta, vaan joutuu aina oppimaan oikein käyttäytymistavan ”yrityksen ja erehdyksen” -menetelmän kautta. Dennett (1997, 89) huomauttaakin, että skinneriläinen ehdollistaminen ”on hyväksi mikäli jokin aiempi erehdys ei ole jo tappanut”.

Skinneriläinen intentionaalisuus on siis vielä varsin riskaabelia. Dennettin mukaan vasta nk. popperilaisen olennon kehittyminen ylittää behavioristisen intentionaalisuuden rajoitukset. Popperilainen olento pyrkii jo ennakolta kumoamaan mielessään kaikkein typerimmät käyttäytymismahdollisuudet jotta sille ei kävisi huonosti. Se pyrkii kumoamaan oletukset ympäristöstä jo mielessään, jotta se itse ei tuhoutuisi. (Dennett 1997, 89 - 90.)

Popperilaiset olennot kykenevät siis valitsemaan jo ennakolta parhaimmalta näyttävän käyttäytymismallin. Voidakseen tehdä näin,täytyy popperilaisella oliolla olla kyky muodostaa representaatio mieleensä mahdollisista tulevaisuuden skenaarioista.

Popperilaiset oliot tarvitsevat mieleensä jonkinlaisen suodattimen, sisäisen ympäristön, jossa voi turvallisesti kokeilla erilaisia skenaarioita. Tämän sisäisen ympäristön puolestaan on Dennettin mukaan ”sisällettävä runsaasti tietoa ulkoisesta ympäristöstä ja sen säännönmukaisuuksista” (Dennett 1997, 90). Ihminen kykenee kaikkeen tähän. Hän kykenee mielessään, sikäli kuin hänellä on tarpeeksi tietoa, kuvittelemaan mitä tapahtuu, jos hän laskee kätensä tulikuumalle hellalle ja siten myös välttämään mahdolliset toiminnasta aiheutuvat vauriot. Ihminen ei tietenkään ole ainoa popperilainen olento, vaan myös monet muut eläimet kykenevät skinneriläisyyden ylittävään toiminnan ennakointiin. Näitä popperilaisia olentoja yhdistää ennen kaikkea se, että niille on aina tavalla tai toisella kertynyt ympäröivästä maailmasta jonkinlaista tietoa, ja että tämä tieto on siinä niiden mielissä siinä muodossa, että ne kykenevät käyttämään sitä toimintansa suuntaamiseen. Popperilaisella olennolla on mielessään sisäinen toimintamalleja sisältävä valintaympäristö, jossa suoritetaan vaihoehtoisten toimien ennakkokatselmus. Tämän ennakkokatselmuksen pohjalta olento suuntautuu kohti todellisuutta toimiakseen huomattavasti oivaltavammin kuin skinneriläinen olento ”yrityksen ja erehdyksen”-menetelmällään.(Dennett 1997)

Kolmas olento- ja intentionaalisuustyyppi koskee nk. gregorilaista olentoa. ”Gregorilaisuus” viittaa tässä yhteydessä psykologi Richard Gregoryyn,joka on jakanut intentionaalisuuden potentiaaliseen ja kineettiseen älyyn. Potentiaaliseen älyllä Gregory viittaa tietoon, jonka avulla erilaisia intentionaalisia siirtoja voidaan tehdä. Potentiaalista älyä on esimerkiksi tieto siitä, kuinka sakset toimivat ja millaiseen tarkoitukseen ne soveltuvat. Sakset eivät hyvin suunniteltuna välineenä ole vain älyn tuote, vaan myös älyn antaja, intentionaalisen toiminnan mahdollistaja. Yhtä paljon kuin välineet ovat intentionaalisen toiminnan tuotteita, ovat ne yhtä paljon myös intentionaalisuutta luovaa. Esimerkiksi juuri sakset lisäävät ihmisen mahdollisuuksia päätyä entistä turvallisemmin ja nopeammin älykkäisiin siirtoihin. (Dennett 1997)

Välineet toimivat subjektia ja objektia välittävinä asioina, jotka muokkaavat yhtä paljon sekä objektia että subjektia. Iljenkovin sanoin: välineet vaativat aktiivista subjektia konstruoimaan tietyn liikeradan, ja tämän liikeradan laatu muodostaa subjektin tietoisuuteen tietynlaista ajatuskuvaa todellisuudesta. Gregorilaisen intentionaalisuustyypin avulla voidaankin jäsentää marxilaiseen ajatteluun tarvittavaa intentionaalisuuden käsitettä.

Saksalaisessa ideologiassa (1970, 14) Marx ja Engels kirjoittivat, että vaikka ihmiset voidaan erottaa eläimestä ”tajunnan uskonnon tai minkä tahansa mukaan”, alkaa ihminen kuitenkin tuntea erottuvansa eläimistä ”heti ruvetessaan tuottamaan elämälleen välttämättömiä tarvikkeita”. Ihmisen kehollista toimintaa ehdollistavat hänen käyttämänsä työvälineet, jolloin myös ihmisen tajunnan kehittyminen on hänen toiminnassaan käyttämiensä välineiden ehdollistamaa. Tältä pohjalta onkin Engelsin (1973, 58) tavoin helppo väittää, että vaikka ihmisen keho onkin ensimmäinen työväline, on se aina myös työn tuote, työprosessin muovaama objekti. Ihmiskäden kehittyessä työvälineitä käyttäväksi alkaa myös yhteiskunnallinen tuotanto.

Työnteosta ”alkava luonnon hallitseminen avarsi jokaisella uudella edistysaskeleella ihmisen näköpiiriä” (Engels 1973, 59). Vastaavasti Dennett (1997, 100) huomauttaa, että työkalujen käyttö on ”kaksisuuntainen älyn merkki: ei vain vaadi älyä valmistaa työkalu ja hoitaa sitä […],vaan työkalu antaa älyä niille onnekkaille,jotka ovat sellaisen saaneet.Mitä paremmin työkalu on suunniteltu […], sitä enemmän potentiaalista tietoa se antaa käyttäjälleen”. Ihminen oppi työprosessissa koko joukon uusia mahdollisuuksia älykkäisiin intentionaalisiin siirtoihin.

Engelsin mukaan työprosessi myös tuottaa tarpeen kommunikaatiolle (Engels 1973, 59).Työprosessin tehokkuuden maksimoiminen vaatii sujuvaa yhteistyötä jolloin myös kommunikaatiolle alkaa olla polttavaa tarvetta. Kieli onkin ihmiselle väline siinä missä käsikin.

Myös Dennettille kieli on ”mielen työväline”, jonka avulla ihminen paitsi kommunikoi, niin myös luo subjektiivisen, mielensisäisen ympäristön, jossa erilaisia älykkäitä siirtoja voi luoda ja kokeilla turvallisesti (Dennett 1997, 101). Dennettille kieli inhimillisen intentionaalisuuden neljäs perustyyppi. Kielen symbolit avaavat työvälineitäkin laajempia intentionaalisuuden muotoja. Näin näyttää myös Marx ajattelevan Pääoman ensim-mäisen osan kuuluisassa sitaatissa, jonka mukaan ”huonommankin rakennusmestarin erottaa parhaimmastakin mehiläisestä jo aivan alusta se,että hän on rakentanut kennot päässään ennen kuin hän ne rakentaa vahasta. Työprosessin lopussa saadaan tulos, joka sen alussa on jo ollut ihmisen mielikuvituksessa, siis ajatuksellisesti olemassa. Hän ei ainoastaan aiheuta muodon muutosta luonnossa, hän toteuttaa siinä samalla myös tietoisen tarkoituksensa, joka lakina määrää hänen toimintansa laadun ja tavan ja jolle hänen täytyy alistaa tahtonsa” (Marx 1974, 169). Marxin mukaan ihminen kykenee ensin päässään symbolisesti hahmottamaan haluamansa objektin, ennen kuin hän sen rakentaa. Ajattelulla on myös ideaaliset, symboliset ja kulttuuriset ulottuvuutensa.

Lopuksi

Tarkasteltuani tässä Evald Iljenkovin tietoisuuskäsityksen ja evoluutioteoreettisen intentionaa- lisuuden käsitteen välisiä kytköksiä voisin siirtyä tarkastelemaan vieläkin laajempia kysymyk- siä esimerkiksi tietoisuuden, yhteiskunnan ja kulttuurin välisistä suhteista. Tähän tematiikkaan ei tässä yhteydessä kuitenkaan voida pureutua, mutta huomautettakoon, että kulttuurissa esiintyvät symbolit (sekä etenkin kieli) välittävät ihmisten välistä vuorovaikutusta ja ovat siten omiaan muokkaamaan ja laajentamaan inhimillistä intentionaalisuutta. Psykologian filosofiassa tällaista ajattelua voidaan kutsua ns. monistiseksi mielen teoriaksi, joka pyrkii huomioimaan kulttuurin kokonaisuuden mielen kehittymisessä (ks. esim. Veresov 2000& Luria 1978). Kuten Vygotski (1982) ajatteli, kielessä käytetyt symbolit ovat tietoisuuden abstrakteja työkaluja, jotka ohjaavat intentionaalisuutta ja muokkaavat näin mielen rakentumista. Mieltä on aina tarkasteltava osana laajempaa, historiallisesti kehittyvää kontekstia.

Keijo Lakkala

Käyttäjän ristojkoivula kuva
Risto Koivula

https://www.youtube.com/watch?v=1SBjK9UOIcQ

PÄIVÄN PAINI: PERIMMÄINEN TIETO MAAILMASTA, Tieteen päivät 8.1.2009 klo 15.00−16-00

Tiedetv

Published on Nov 26, 2015

Mattotuomari: professori Leila Haaparanta (Tampereen yliopisto)

Painijat: professori Kari Enqvist (Helsingin yliopisto) vs. dosentti, akatemiatutkija Timo Kaitaro (Helsingin yliopisto)

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset