ristojkoivula

Tampere3-yliopisto-menettelyn kriisi kärjistyy...

Tampere3-yliopiston laiton ja älytön säätiöhallintomalli pitäisi purkaa. Allaolevan kaltaisista metkuista ei tule muuten loppua, eikä mitään todellista tiedettä voi tehdä.

Eräs ratkaisu olisi jakaa TTY Tampereen yliopiston, joka pysyisi valtiollisena, ja Tampereen ammattikorkeakoulun kesken, joka voi olla säätöjohtoinen, jos niin välttämättä halutaan.

Onko Tampereen Uudesta Yliopistosta tulossa roskapankkiyliopisto?

Nyt lähti TTY:n rehtori Mika Hannula – fisio jäi kesken (onneksi?)…

Anna-Kaisa Elvis has left the Tampere3 building

Tampere3: TTY:n Rakennusosasto on koko ajan ollut (”yli”)ammattikorkeakoulu, jossa ei ole voinut tehdä tiedettä…

Oulun ja Tampereen yliopistoriidat eivät ole samaa…

Tampereen yliopisto ei alistu tieteen ja huijariraakkien roskapankin rooliin

Puoskaritiedepresidentit ovat rapistaneet teknillisen mekaniikan osaamisenkin Suomessa

Erittäin hyviä tutkimuksia heti, kun EIVÄT OLE Erkon ja Koneen säätiöt rahoittamassa…

Kari Enqvist kirjoittaa kerrankin asiaa tieteestä, ja vielä YLEssä!

Kari Enqvistin kolumni: Yritykset innovoikaa ihan itse älkääkä mankuko yliopistoja talkoisiin

Kuvassa Lauri Lyly profiloituu haistapaskantiedepormestarina.

 

Hanna Kuusela

Etusivu

Kuka olen?

Tampere3 siirtymässä mielivallan aikaan

Posted on 26.05. 2018 by Hanna Kuusela

Kuvittele tilanne, jossa maan hallitus päättää yllättäen muuttaa eduskunnan toimintaperiaatteita ja rajata eduskunnan valtaa. Kuvittele, että hallitus tekee tämän konsultoimatta eduskuntaa ja ilman, että eduskunta hyväksyy päätöstä. Kun pääset kuvittelussa tähän vaiheeseen, olet tulevassa Tampereen yliopistossa.

Uuden yliopiston vaaleilla valittu konsistori ja sen siirtymäkauden hallitus tapasivat eilen. Tapaami-sessa keskusteltiin tulevan yliopiston tiedekunnista ja tutkinto-ohjelmista. Kun tapaaminen oli päät-tynyt ja ihmiset lähteneet viikonlopunviettoon, konsistorin jäsenet saivat viestin sähköposteihinsa: siirtymäkauden hallitus oli hetkeä ennen tapaamista muuttanut yliopiston toimintaa ohjaavaa johtosääntöä – ketään konsultoimatta, täysin itsevaltaisesti ja tästä kenellekään ennalta kertomatta.

Jokainen muutettu kohta koskee tulevan (eli siirtymäkauden hallituksen tilalle valittavan) hallituksen nimitysprosessia – eli sitä, miten tuleva hallitus valitaan. Ja jokainen muutettu kohta kaventaa vaaleilla valitun konsistorin yliopistolakiin nojaava valtaa nimittää hallitus ja lisää siirtymäkauden hallituksen itsensä valtaa suhteessa konsistoriin.

Siirtymäkauden hallitus (joka ei ole kunnolla kenenkään valvonnassa) siis – uskomatonta mutta totta – muutti hallituksen valintaprosessin sääntöjä kesken prosessin ja juuri kun prosessi oli saatu käyn-nistettyä lainmukaisesti. Jokaisen oikeustajulla varustetun ihmisen pitäisi ymmärtää, ettei hyvään hallintoon missään nimessä kuulu muuttaa omavaltaisesti toimintaa ohjaavia sääntöjä kesken hallinnollisten prosessien. On mahdotonta valita yliopistolle uutta hallitusta, jos yksi osapuoli (jonka vieläpä pitäisi ymmärtää olevansa mahdollisesti väistyvä osapuoli) pitää oikeutenaan muuttaa sääntöjä milloin ja miten itse parhaaksi näkee. Taustalla on se, että vaaleilla valitussa konsistorissa oli alkanut muodostua näkemyksiä, jotka eivät miellyttäneet siirtymäkauden hallitusta (lue aiemmista ongelmista täältä). Ratkaisuna he keksivät muuttaa sääntöjä.

" Tällaista tapahtuu erilaisissa itsevaltaisissa maissa, mutta tällaiseen ei ole totuttu suomalaisella yliopistokentällä, jonka toimintaa ohjaa yliopistolaki ja perustuslaki. Vain epädemokraattisissa jär-jestelmissä vallanpitäjä muuttaa vallankäytön sääntöjä itselleen sopivalla tavalla, omaa asemaansa turvaten silloin, kun sen asema on kyseenalaistettu hyvästä syystä ja demokraattisin menetelmin.

Siirtymäkauden hallitus on  korostanut jatkuvasti, että johtosääntöä pitää noudattaa. Nyt kysymys kuuluu, miksi noudattaa johtosääntöä, jos yksi osapuoli voi muuttaa sitä milloin tahansa ja miten tahansa.

Johtosääntöön tehdyt muutokset voivat vaikuttaa teknisiltä, mutta käytännössä kyse on siitä, että siirtymäkauden hallitus turvaa omaa asemaansa sitomalla konsistorin käsiä. Hallitus muutti esimerkiksi nämä kohdat:

Tästä eteenpäin siirtymäkauden hallituksen itse nimittämä henkilö on mukana prosessissa, jossa yritetään valita hallituksen seuraajaa. Alkuperäisen johtosäännön mukaan nimittäin provosti/provos- tin sijainen (eli siirtymäkauden hallituksen itse ohi vaalien nimittämä henkilö, jonka asemasta on kan-neltu oikeusasiamiehelle ja tehty valitus hallinto-oikeuteen) ei osallistu hallituksen nimittämisproses-siin. Muokatun johtosäännön mukaan tämä siirtymäkauden hallituksen nimittämä henkilö voi osallis-tua päätösvaltaisena uuden hallituksen nimittämisen valmisteluun. Tähän saakka hän on siis ollut puuttumatta tähän osaan konsistorin työtä.

Alkuperäisen johtosäännön mukaan konsistori valitsee hallitusta valmistelevaan nimityskomiteaan yliopistoyhteisöstä kolme jäsentä niin, että yksi edustaa professoreja, yksi keskiryhmää ja yksi opis-kelijoita. Muokatun johtosäännön mukaan näiden jo ennestään tiukkojen rajoitusten lisäksi yhden jä-senistä on tultava Tampereen teknillisestä yliopistosta ja yhden Tampereen yliopistosta.Lisäksi kaik- kien heidän on edustettava yliopiston kärkialoja – eli esimerkiksi humanistia tai kasvatustieteilijää ei nimityskomiteaan ole mahdollista nimittää, vaikka ne ovat yliopiston keskeisiä aloja.

Juuri kun Tampere3:ssa oltiin pääsemässä edes jollain tavalla säädyllisyyden ja lainmukaisuuden polulle ja konsistori oli aloittanut uuden hallituksen nimittämisen, nykyinen hallitus muutti nimittämis-prosessin sääntöjä tavalla, joka pyrkii turvaamaan sen oman aseman ja sen jäsenten jatkoa. On selvää, että konsistorin laillinen enemmistö on suhtautunut kriittisesti siirtymäkauden hallituksen toimintaan ja jättänyt esimerkiksi eriäviä mielipiteitä ratkaisuissa, jotka ovat olleet lainvastaisia. Nyt tehdyillä muutoksilla siirtymäkauden hallitus yrittää muuttaa vaaleilla valitun päätöksentekoelimen sisäistä dynamiikkaa ja sitoa sen käsiä ennen kuulumattomalla tavalla. ...

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Risto Koivula

https://www.aamulehti.fi/uutiset/tampereen-yliopis...

Tampereen yliopistossa uransa tehnyt akatemiaprofessori hermostui uuteen yliopistoon – "Näyttää siltä, että koko yliopisto halutaan osaksi teknologiateollisuuden toimintaa"

Akatemiaprofessori ja sosiologian professori Pertti Alasuutari kritisoi Tampereen yliopiston siirtymäkauden johtoa.

Uutiset08.06. 19.00

Jenna Keto-TokoiAamulehti

Tampereen yliopiston akatemiaprofessori Pertti Alasuutari kertoo pohtineensa lähtöä Tampereen yliopistosta. Lähes koko uransa Tampereella tehnyt Alasuutari kritisoi uutta säätiöyliopistoa kovin sanoin kolumnissaan, joka julkaistiin Suomen Kuvalehdessä.

"Kantavana ajatuksena näyttää olleen kaikin tavoin varmistaa, että säätiön perustajat, ennen kaikkea teknologiateollisuus, voivat sanella, millaista yliopiston opetus ja tutkimus ovat", hän kirjoittaa.

Samassa kolumnissa Alasuutari kirjoittaa, ettei ole varma, haluaako hän jatkaa uraansa Tampereen yliopistossa.

Alasuutari sanoo, että syy ulostuloon on se, että yhdistymistä on ajettu läpi niin, että säätiön hallituksella on kaikki valta.

–Näyttää siltä, että nyt koko Tampereen yliopisto halutaan osaksi teknologiateollisuuden toimintaa.

Hänen mukaansa ongelma on se, että henkilökuntaa ei kuulla riittävästi uutta yliopistoa koskevassa päätöksenteossa. Jos tilanne ei muutu, pahimmassa tapauksessa parhaat tieteentekijät lähtevät Tampereelta, Alasuutari sanoo.

–Jos näyttää siltä, että tämä ei ole mukava yhteisö toimia, eivät täältä lähde ne, jotka ovat huonossa asemassa. Yliopistolta lähtevät ne, joilla on vahva asema ja osaaminen.
Uusi tutkimusstrategia oli liikaa

Viime viikolla Alasuutari sai sähköpostiinsa siirtymäkauden hallituksen laatiman uuden tutkimusstrategian. Aamulehti sai englanninkielisen viestin nähdäkseen.

Strategiassa esitellään kuusi missiota, joihin tutkimusten täytyy istua:

1. Terveys ja hyvinvointi kaikenikäisille.

2. Resurssitehokkaat ja turvalliset ympäristöt.

3. Tutkimukseen perustuva älykäs yhteiskunta.

4. Teollisuutta ja älykkäitä kaupunkeja palvelevat tietoteknologiat.

5. Oikeudenmukaiset, demokraattiset ja inklusiiviset yhteiskunnat.

6. Tulevaisuuden työtä ja kansalaisuutta palveleva kestävä kasvatus ja elinikäinen oppiminen.

Alasuutari sanoo, että tutkimusstrategia näyttää suunnilleen samalta kuin YK:n kestävän kehityksen tavoitteet eli Agenda 2030: joukolta ongelmia, jotka ihmiskunnan tulee ratkaista. Yliopiston tutkimusstrategialta se ei hänestä näytä.

–Strategiassa myös pyydettiin perustelemaan kunkin tutkimusryhmän työlleen asettamaa tavoitetta. Esimerkkilause oli "yksikään lapsi ei kuole ripuliin", Alasuutari sanoo.

Esimerkkilause esitettiin ensimmäisen mission tutkimukseen. Viestissä todetaan myös, että tutkimuksen vaikutuksia tulisi ennakoida jo suunnitteluvaiheessa.

Yhteiskuntatieteellinen tutkimus vaihtelee paljon, mutta pyrkii tyypillisesti selvittämään sitä, miten asiat ovat tai miten joku instituutio toimii. Sen pohjalta voidaan tehdä kriittisiä huomioita tai tehdä parannusehdotuksia, mutta tutkimus on eri asia kuin kehitystyö ja politiikka.

–Tutkimusstrategian luojat melkein nolaavat itsensä. Tämähän jää kuolleeksi kirjaimeksi. Miten tulosten täyttymistä arvioidaan vuonna 2030?

–Insinööritieteissä tavoitteena on kehittää uutta tekniikkaa ja sitä kautta edistää teollisuutta. Kun tällaista ajattelua sovelletaan perustieteisiin, siinä ei ole tieteen vapaudesta enää paljon mitään jäljellä, Alasuutari sanoo.
Pohdinnassa lähtö

Alasuutari sanoo, että oli aluksi hyvin innoissaan yliopistojen yhdistymisestä. Hän uskoo, että yhdistynyt, monialainen yliopisto toisi nostetta ja etua Tampereelle. Hän on kuitenkin huolissaan, että yhteiskuntatieteet jäävät teknologian varjoon.

–Kun yhteiskuntatieteitä yritetään ajatella insinöörilogiikalla, siitä tulee helposti sellainen aputiede, jolla luodaan parempi hilavitkutin. Eli pistetään yhteiskuntatieteilijät haastattelemaan ihmisiä, että näyttäisikö tämä kivalta.
Kohuttu yhdistyminen

Tampere 3:n luominen on herättänyt kohuja aiemminkin samoista syistä. Esimerkiksi siirtymäkauden hallituksen laatima johtosääntö johti yliopistoyhteisön ulosmarsseihin. Se antoi siirtymäkauden hallitukselle valtaa tavalla, joka oli protestoijien mielestä yliopistolle autonomian takaavan yliopistolain ja perustuslain vastainen.

Lue myös: Kapina kytee Tampereen yliopistossa – Henkilökunta pohtii ulosmarssia vastalauseena Tampere3:n valmistelulle

Alasuutari sanoo, että yliopistoyhteisössä huolia on kuulunut myös kollegoilta. Hän halusi nostaa asian pöydälle, koska kokee, että hänellä on varaa siihen.

–Toivon todella, että huoleni siitä, miten yliopistoamme johdetaan, eivät todellakaan toteudu. Että johto ei mene aivan näin hulluksi, kuin miltä näyttää.

Kuka?

Pertti Alasuutari

Syntynyt 18.1.1956 Rovaniemellä, asuu nykyisin Lempäälässä.

Koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden tohtori Tampereen yliopistosta.

Työskennellyt Tampereen yliopistossa vuodesta 1985 asti, sosiologian professoriksi 1997. Akatemiaprofessori kahteen otteeseen, toinen 5-vuotiskausi alkoi vuoden 2016 alusta. Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan dekaanina 2008–09.

Lukuisia metodologiaa käsitteleviä artikkeleita ja oppikirjoja, mm. Laadullinen tutkimus (Vastapaino).

Valittu vuoden professoriksi vuonna 2014.

Risto Koivula

Professori Frans Mäyrä, Tampereen yliopisto:

https://fransmayra.fi/2018/06/09/tampere3-luottamu...

#Tampere3, luottamus ja tieteen selkäranka

Viime aikoina on levinnyt hälyttäviä uutisia: Tampereen uuden yliopiston johtosäännössä on uutisoitu olevan lainvastaisuuksia, ja yliopistoyhteisön keskeiset ryhmät ovat jättäneet kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle.

Siirtymävaiheen hallituksen menettelyjen ja sen laatiman johtosäännön kirjausten on uutisissa kerrottu vaarantavan perustuslaissa turvatun yliopistojen hallinnollisen autonomian ja tieteelli- sen riippumattomuuden. Suomen Kuvalehti julkaisi äskettäin johtavan suomalaisen sosiologin, akatemiaprofessori Pertti Alasuutarin kirjoituksen, missä hän katsoo, että Teknologiateollisuus haluaa sanella, millaista uuden yliopiston tutkimus ja opetus ovat, ja vakavasti harkitsee, halu- aako enää jatkaa uuden yliopiston palveluksessa. Akateemisen maailman ulkopuolisille voi helposti olla epäselvää, mistä on kysymys. Eivätkö yliopistot halua olla vuorovaikutuksessa ympäröivän yhteiskunnan kanssa? Eikö yliopistoyhteisön mielestä tieteellä pitäisi olla positiivisia vaikutuksia yhteiskuntaan?

Olen itse toiminut Tampereen yliopistossa vuodesta 1985, jolloin aloitin siellä opintoni. Toimin tällä hetkellä professorina, viestintätieteiden tiedekunnan varadekaanina ja Suomen Akatemian tieteen huippuyksikön johtajana. Toimin aiemmin myös OKM:n asettaman Tampere3-ohjaus- ryhmän professorikuntaa edustavana jäsenenä. Olen johtanut kymmeniä ulkopuolisella, kilpail- lulla rahoituksella toteutettuja tutkimushankkeita, ja monissa niissä meillä on ollut kumppanina yrityksiä, yhteisöjä tai muita, akateemisen maailman ulkopuolisia tahoja. Pääsääntöisesti olen kokenut tämän yhteistyön ja vuorovaikutuksen rikastuttavana, ja pidän kannatettavana sitä perustavaa visiota, että uusi Tampere3-korkeakoulu on tiiviisti kiinni ympäröivässä maailmas- sa, ja hyödyntää esimerkiksi Tampereen kaupunkia laajana ”koelaboratoriona”, missä erilaisia monimutkaisia todellisen maailman ongelmia voidaan yhteistyössä pyrkiä niin tutkimaan kuin ehkä myös osin ratkaisemaan. Minusta on myös hyvä asia, että osana yliopisto-opintoja on monitieteisiä projektiopintoja, missä erilaisten yhteistyökumppanien kanssa tartutaan myös käytännöllisiin haasteisiin, tutkitaan, kokeillaan ja kehitetään käytännössä korkeakoulutetulta asiantuntijalta tulevaisuudessa edellytettäviä taitoja. Tällaiset elementit on sisällytetty tiedekuntamme tutkinto-ohjelmien tuleviin opetussuunnitelmiin.

Tieteellisen toiminnan riippumattomuus ja autonomia on kuitenkin periaatteellisesti erittäin tärkeä; kyseessä on luovuttamaton osa yliopistojen perusolemusta. Kun siitä aletaan tinkiä, ei kohta enää olla aidossa tiedeyliopistossa. Tietyillä aloilla tämä on erittäin paljaassa muodossa näkyvissä: jos lääketieteellisen tutkijan havaitaan ottaneen rahaa vastaan tupakkateollisuudel- ta, herää välittömästi epäilys hänen tupakan terveysvaikutuksia koskevan tutkimuksensa riippumattomuudesta. Tutkimusta lukevan mielessä voi herätä kysymys, onko taustayhteisö jotenkin ohjaillut kysymyksenasettelua, tutkimukseen valittua näkökulmaa, tai suoraan pyrki- nyt estämään ei-toivottujen tutkimustulosten päätymistä julkisuuteen. Jonkin intressiryhmän ”omistuksessa” (ja omistajaohjauksessa) oleva yliopisto tuskin kokonaisuudessaan helposti joutuu yhtä radikaalien epäluulojen alle, mutta kysymyksiä voi nousta siitä, onko tällaisissa puitteissa tehtävä tutkimustyö näkökulmiltaan kapea-alaisempaa, tai jossain määrin älyllisesti epärehellistä, verrattuna toisella tavalla profiloituneessa yliopistossa tehtävään.

Tieteen autonomia ja yliopistojen itsehallinto on kirjattu perustuslakiin juuri sen takia, että tällai- sia epäilyksiä ei voisi laajamittaisesti syntyä, ja että meillä olisi riippumattomia tiedeinstituuti- oita, jotka puolueettomasti, kansainvälisten käytänteiden mukaisesti vertaisarvioivat toinen toistensa toimintaa. Jos yliopiston perustamiseen ja sen strategian määrittämiseen alkaa keskeisesti sekaantua vaikkapa erilaisia kaupallisia intressejä, ei tällainen yliopisto pian enää näyttäydy kansainvälisten kumppaniensa rinnalla uskottavana, puolueetonta tiedonintressiä ja kriittistä ajattelua tinkimättömästi edistävänä toimijana. Valitettavasti tällaisia epäilyksiä alkaa jo ilmeisesti nousta varjostamaan uuden Tampereen yliopiston syntyä. Sen sijaan, että julkisuu- teen olisi välittynyt vahva kuva siitä kuinka siirtymävaiheen hallitus ja sen piirissä vaikuttavat tietyt perustajatahot pyrkisivät pyyteettömästi edistämään tiedettä, ja työskentelisivät aidosti tiedettä vaalivana, yleishyödyllisenä säätiönä, onkin jouduttu seuraamaan monivaiheista näytelmää, missä kulissien takainen painostus on lopulta noussut myös julkisuuteen: uutisten mukaan OKM oli uhkaillut TaYn hallitusta ja rehtoria rahoituksen vähenemisellä ja hallituksen jäsenten henkilökohtaisella korvausvastuulla, ellei ulkopuolisten perustajien valitsemaa siirtymävaiheen säätiöhallitusta hyväksytä esitetyssä kokoonpanossaan; samoin on kerrottu siitä kuinka siirtymävaiheen hallitus olisi puolestaan mm. pantannut valmistelemaansa uuden yliopiston johtosääntöluonnosta valintansa vahvistamiseen saakka, mikä jälkeen on paljastettu johtosääntö, joka siirtäisi yliopiston ylimmän päätösvallan täysin yliopistoyhteisön ulkopuolisille tahoille; ja kun vaaleilla (asetettujen kiintiösääntöjen puitteissa) valittu konsistori on ryhtynyt to- teuttamaan laissa taattua tehtäväänsä uuden hallituksen valinnassa, muuttaakin siirtymävai- heen hallitus kesken kaiken johtosääntöä, siten että siirtymävaiheen hallituksen omaa valtaa vahvistetaan kautta linjan (ks.linkit alla).Tällainen menettely ei täytä hyvän hallintotavan kritee- rejä, ja siirtymävaiheen hallituksen toiminnasta onkin jätetty valitus myös hallinto-oikeuteen.

Harmillista on, että vaikka kuuluisi siihenkin yliopistoyhteisön ryhmään (kuten itse kuulun), jonka mielestä tietyt siirtymävaiheen hallituksen tavoittelemat uudistukset ovat sinänsä oikean suuntaisia, on niitä vaikea puolustaa, kun valittu toimintamalli vie jatkuvasti pohjaa luottamuk- selta. Jo yksinomaan jatkuva salailu asioiden valmistelussa on täysin kestämätöntä – ja suorastaan sen julkisuuslain vastaista joka ohjaa yliopistojen kaltaisia, julkista valtaa käyttäviä toimijoita. Julkisuuslain rikkomuksista uutisoitiin laajasti mm. uuden rehtorin valintaprosessin yhteydessä (ks. alla).

Vielä kertauksena: lainsäädännön ylin tulkitsija, eduskunnan perustuslakivaliokunta on siis Tampereen yliopiston perustamista koskevassa lausunnossaan korostanut, että ”myös säätiöyliopiston hallituksen kokoonpanon on määräydyttävä yliopistoyhteisön itsensä päätöksin ja vastaavia periaatteita noudattaen kuin julkisoikeudellisissa yliopistoissa”

(PeVL 11/2009 vp, s. 4/II: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Documen... ).

Lisäksi valiokunta on säätiöyliopistojen osalta painottanut, että ”sikäli kuin tällaisia laitoksia pidetään yliopistoina, niiden tulee toiminnassaan pystyä tarjoamaan takeet perustuslain 16 §:n 3 momentin täyttämisestä ja olla hallinnollisesti niin järjestettyjä, että tiede ja tutkimusyhteisön itsehallinto tulee niissä turvatuksi perustuslain 123 §:ssä tarkoitetulla tavalla ’sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään’ (PeVL 11/2009 vp, s. 4/I). Näillä vaatimuksilla turvataan yliopiston toiminnan perustuslain 16 §:n 3 momentissa mainittua ydintä, joka on vapaa tiede, taide ja ylin opetus.”

(Ks. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Sivut/P... )

Uuden yliopistolain käsittelyn yhteydessä perustuslakivaliokunta puolestaan lausui mm. näin:

”Näin ollen mikään lainsäätäjän valitsema sääntelyvaihtoehto ei saa johtaa siihen, että yliopis- toyhteisö ei voi valita hallituksen enemmistöä yliopiston sisäisistä ryhmistä. Säätiöyliopistojen erityiseen rakenteeseen ja organisoitumismuotoon viitaten valiokunta ei kuitenkaan nähnyt perustuslain 123 §:n 1 momentista johtuvaa estettä sille, että säätiön perustaneille tahoille jo lailla turvataan tietty vähemmistöedustus hallituksessa, esimerkiksi kaksi paikkaa seitsemäs- tä. Näidenkin hallituksen jäsenten tuli kuitenkin olla yliopistoyhteisön aidosti valittavissa.”

(PeVL 18/2009 vp) Siirtymäkauden hallituksen ajama linja sulkea tamperelainen tiedeyhteisö ulos yliopiston hallinnosta on siis useassa suhteessa perustuslain vastainen. (Ks. lausunto: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Documen... )

Henkilökohtaisena kommenttina todettakoon, että ymmärrän täysin professori Alasuutarin sy- vän turhautumisen, eikä kyseessä ole tutkijoiden, tai ylimmän tutkimusjohdon parissa mikään yksittäistapaus. Olen ulkomailla joskus törmännyt yliopiston nimeä käyttävään opinahjoon, missä professori kertoi katkerana, että hänen täytyy jopa keskiajan historiaa käsittelevää kurssiehdotusta tehdessään aina lomakkeella perustella, miten tämä kurssi edistää yritysten työvoimatarpeita, kansallista kilpailukykyä tai muuta yhteiskunnallista menestystä. Muistan silloisen syvän säälin ja myötähäpeän tunteet; kohtaaminen jäi mieleen varoittavana esimerk- kinä siitä viestistä, mitä perustava kyvyttömyys ymmärtää tieteellisen toiminnan perusluon- netta välitti siitä kulttuurista, millä tuota laitosta yritettiin johtaa. Voi olla, että tieteellisen perus- tutkimuksen synnyttämä ymmärrys auttaa pitkällä tähtäimellä jonkin merkittävän ongelman ratkaisemisessa, mutta tällaisen välineellisen ajattelun pakottaminen kaikkea tiedettä johta- vaksi strategiseksi pääperiaatteeksi on hyvin vaarallista, ainakin jos halutaan luoda uskottava tiedeyliopisto. Jos sen sijaan tavoitteena on luoda jotain aivan muuta, se on toinen asia. Silloin kannattaa tuo toinen tavoite lausua ääneen,jotta osaamme tehdä siitä oikeat päätelmät. Selvää on, että nyt valitut toimintalinjat ovat jo vaikuttaneet demoralisoivasti moniin tieteentekijöihin. Prosessi on myös aiheuttanut yliopistolle mahdollisesti vielä pitkään vaikuttavaa mainehaittaa ainakin tiedeyhteisön parissa. On selkeän korjausliikkeen paikka.

Lisäluettavaa aiheesta, ks. esimerkiksi:

Suomen Kuvalehti: Akatemiaprofessori kypsyi Tampereen yliopistoon:

”En ole varma, haluanko jatkaa uraani täällä”:

https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/mielipide...

Perustuslakiasiantuntija, professori Juha Latvapuron blogikirjoitus:

https://perustuslakiblogi.wordpress.com/2018/02/09...

Konsistorin jäsenen Hanna Kuuselan blogimerkinnät:

https://hannakuusela.wordpress.com/2018/06/06/saas...
https://hannakuusela.wordpress.com/2018/05/26/tamp...
https://hannakuusela.wordpress.com/2018/04/27/terv...

Verkkouutiset: Tampere3:n johtosääntö lainvastainen – kantelu oikeusasiamiehelle:

https://www.verkkouutiset.fi/tampere3n-johtosaanto...

Tiedote: Uuden Tampereen yliopiston vallankäytöstä valitus hallinto-oikeuteen:

https://www.tatte.fi/?x103997=601867

HS: Tampereen uusi yliopisto hakee ”näkemyksellistä muutosjohtajaa” paljastamatta hakijoita, mikä rikkoo julkisuuslakia:

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005554036.html

HS: Tampereen uuden jätti­yliopiston vallanjaosta syntyi kova kamppailu:

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005556035.html

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset