ristojkoivula

Pääministeri Salvini syyllistää EU:ta Genovan siltaturmasta

 

Hän ei ole tässä asiassa välttämättä pelkästään väärässä.

En tarkoita pelkästään varojen ohjaamista liikennyhteyksiin, vaan myös EU:n "tiedepolitiikkaa" - ei kusiis INNOVAATIOPOLITIIKKAA/_JÄRJESTELMÄÄ, ns. "eurotiedettä" yleisemminkin, ja miten se on omiaan johtamaan juuri tällaisiin ongelmiin, mm. virheiden pysymiseen piilossa, kunnes pamahtaa.

https://www.rt.com/news/436020-genoa-collapse-salvini-eu/

Italy’s Deputy Prime Minister Matteo Salvini has laid the blame for the Genoa bridge collapse on the European Union, saying that spending restrictions has limited the country’s investment in its infrastructure.

Salvini, the leader of the eurosceptic Northern League, told reporters in Sicily that the fall of the 100-meter-long stretch of the A10 motorway in the port city on Tuesday showed that budgetary strictures imposed by the EU are putting lives of Italians at risk.

READ MORE: ‘It was a miracle’: Survivor of Genoa bridge collapse shares his story (VIDEO)

“If external constraints prevent us from spending to have safe roads and schools, then it really calls into question whether it makes sense to follow these rules,” said Salvini, according to Reuters. “There can be no tradeoff between fiscal rules and the safety of Italians.”

At least 35 people are reported to have died in the incident. The bridge, known as the Ponte Morandi, was built in the late 1960s and has undergone various redevelopment works over the years. The director of motorway operator Autostrade said the collapse of the bridge was impossible to predict, but its design has come in for criticism in the past.

 

Viestejä3316

Liittynyt16.1.2016

klo 4:27 | 16.8.2018

Silta koostuu esijännittämällä tai sarananivelellä yhteen liitetyistä beotonielementeistä. Pylonien välillä on neljä elementtiä. pyloni on keskellä elementtiä. Kokonaan niiden välissä näkyvä on nivelöity molemmista päistään, selvästi näkyvä oikeanpuoleinen nivel on myös liikuntasauma.

 

Satun tuntemaan sattumalta asiaa, sillä olen tehnyt noin 40 vuotta sitten diplomityöni rakennusstatii-kasta silloisella TTKK:lla juuri sen tyyppisitä, sittemmin harvinaisiksi jääneistä ns. pätkäpalkkiraken-teista, joita tässä betonielementtirakenteisessa, esijännitetyssä sillassa on käytetty. Tämä silta on siis rakennettu 10 vuotta aikaisemmin.

Vaikka en ole betonirakenteiden asiantuntija diplomityöstäni huolimatta, joka oli lujuusopin teoriaa, voin sanoa, että tulloin tällaisten ns. ei-monolittiten tai epämonoliittisten betonipalkkrakenteiden toimintaa ei ole tunnettu silloin tunnettu kunnolla.

Tuollainen pätkäpalkki ei toimi massiivipalkin tavoin, vaan muodonmuutokset ja myös suurimmat jännitykset keskittyvät siihen saumakohtaan. Sellaiset selvitettiin teoreettisesti - ja jossakin määrin kokeellisesti vasta meidän tutkimusten yhteydessä. Asiaa ei muuta se, että myös aivan tavallinen teräsbetonilakki muuttuu murtotilannetta lähestyttäessä sellaiseksi epämonoliittipalkiksi: myös siinä käyttäytymisessä ilmeni uusia seikkoja.

Myös itse betonissa tapahtuu ulkotiloissa ja vaihtelevissa lämpötuloissa ja kosteusaloissa muutok- sia kuten karbonatoitumista (hydroksidien muuttumista karbonaateiksi), joka ei välttämättä heikennä betonin lujuutta, mutta aiheuttaa terästen korroosiota betonin sisällä.

Betonin väsyminen keskittyy niihin pätkien väleihin. Vaaralliset ilmiöt ovat mm. palkin poikkisuuntai-sia eli pystysuuntaisia vetojännityksiä, jotka yrittävät "ampua puristetun särmän irti", ylös. Ne voivat olla esimerkiksi 40% siitä puristusjänntyksestä - ja betonille jo sellaisenaan vaarallisempia, ja lisäksi on mises-vertailujännitysvaikutus: ankarat leikkausvoimat vinossa suunnassa.

Historiallinen kuva,kun meidän esijännitetyt graniittipalkit haljeta pamahtivatkin pituussuunnassa  kaikkien totaaliseksi yllätykseksi! Professori oli kyllä kehottanut minua useaan otteeseeen jo ennen ottamaan mallista ulos liitospinnan pystysuuntaiset vetojännitykset,jotka siis pyrkivät ikään kuin "am- pumaan" palkinpuolikkaasta yläkulman irti, mutta olin vitkastellut, kun se oli aika hankalaa ohjelmalli-sesti, joskin ihan mahdollista, enkä ajatellut sieltä löytyvän mitään kovin tärkeää... Loppujen lopuksi juuri noin laskujenkin mukaa PITIKIN KÄYDÄ - uskomatonta mutta totta. "Vika" ei todellakaan ollut kivifirman porauksissa, ne olivat esimerkillisiä...

Tämä ei välttämättä liity juuri noihin nivelpalkkeihin, vaan pykoneihin tukeutuviin elementteihin, jotka toin näyttävät säilyneen ehjinä; sanotaan näin, että vahva vaara on ainakinpyörinyt sielläkin, koska tätä teoriaa ei ole tunnettu:

Suunnittelija on patentoinutkin tekniikan, jota ei ole todellisuudessa osannut laskea eikä muutenkaan käyttää, tarkoitan nyt nimenomaan sitä palapalkkitekniikkkaa.

Paikkansapitävä mallinnus ja laskenta kehitettiin 10 vuotta myöhem- min Tampereen Teknillisellä korkeakoululla professori Herman Parlandin (1916 – ) johdolla.


Ensimmäinen, joka ohjelmoi ja laski numerreisesti oikein, olin minä diplomityössäni. Aion pistää sen nettiin. Herman Parland oli johtanut ensimmäisen pelaavan matemaattisen mallin.

https://www.finna.fi/Record/tutcat.1130

Sellainen palkki ei käyttäydy samoin kuin massiivinen, nomoliittinen, prismaattinen palkki.

Täällä oikeastaan onkin ihan hyvä esitys:

 

http://rmseura.tkk.fi/rmlehti/1990/nro4/RakMek_23_4_1990_3.pdf

 

ON THE MECHANICS OF CONTACT AND CRACKING OF SEGMENTAL BEAMS

H. Parland

Rakenteiden Mekaniikka, Vol. 23 No 4 1990, s. 62 – 89

Summary The opening of vertical cracks and dry joints may by lineari- zation be reduced to local dilatations and rotations of the centroid axis of the beam.

The contact analysis for joints or cracks of beams with finite crack-spacing reveals  that the positions of the rotation axis, the compressive force and the centroid of the crack volume comply with the known rules concerning beams with infinitesemal crack-spacing if the tendons are unhanded.

This renders possible simple graphical methods to determine the po- sitions mentioned, of beams with various cross-sections and provide information about the relation between the dilatational and rotational parameters.

Also the stress distribution and the initiation of longitudinal cracks of the beam block is investigated.

Estimates of the location of the longitudinal cracks are deduced. Some of the theoretical results are compared with corresponding tests with post-tensioned segmental beams with dry joints.

1. Introduction

Research concerning the elastic contact problems of cracked beams started in the first half of this century. The first investigation carried out by H. M. Westergaard (1933), was based on the use of stressfunctions in polar coordinates, which led to an approximately parabolic stressdistribution in the compressive zone of the cracked section [1].
Among other investigations worth mentioning is the work led by P. J. Vasiliev 1970 – 81 where the contact problem of the cracked section has been solved by using Greens functions [2].
For beams with rectangular cross-section and unhanded tendons graphs of the structural quantities where given. At the chair of structural mechanics of Tampere University of Technology, these problems have been investigated by a different approach using the extremum principles of stiffness [3].
The total state of stress and strain has by superposition been separated into the state, corresponding to the uncracked beam, and the state induced by the edge effect of the cracks.  Furthermore this approach makes it possible to incorporate the contact theory into the framework of the classical theory of bending of reinforced concrete beams with zero tensile stresses. ... "

Noita juttuja ei tutkittu tietääkseni juurikaan pitemmälle, tehtiin kymmenkunta dippistä, osa teoreettisia ja osa kokoeellisia ja yksi lisuri.

Italiaiset olvat ainoita ulkomaalaisia, jotka alivat kiinnostuneita.

Betonissa tapahtuu myös kemiallisia ilmiöitä, joita ei tuolloin tunnettu kuten hydratoitumista eli hydroksidien muuttumista karbonateiksi, vaihtelevissa koskeus- ja lämpöoloissa

EU:n "uudessa ("hyöty")tiedesysteemissä, joka Suomessa alkoi jo tuolloin Suomen "Akatemian" toimenkuvan muutoksella, jota on sittemmin matkittu myös eräissä EU-organisaatiossa, tuollaita tiedettä ei saanut tehdä, tai sitä ei ainakaan rahoittanutkukaan, ellei sitten olsi ollut jokin tuollainen valtava projekti tekeillä puolivillaisn tiedoin... vaikka nimenmomaan turvallisuuden takia ja vanhojenkinrakenteiden käyttökuntoisuuden arvioimiseksi perustutkimustietoa ehdottomasti aina tarvitaan, ja siihen on tartuttava silloin, kun sitä löytyy,

Ei voi kuin ihmetellä luottamusta insinööreihin, kun asutuksen yläpuolelelle noin moternia viritetään.

Venezuelassa on romahtanut saman suunnittelijan samantyyppinen silta laivan töytäisystä.

 

Viestejä3319

Liittynyt16.1.2016

klo 17:05 | 16.8.2018

Tässä kuvassa näkyy tuo nivelöity ja liikuntasumoitettu elementti alapuolelta.

Vastaavanlainen elementti vasemman pylonin takana putosi.

Kaapeleiden roikkumisella ei ole merkitystä asiassa.

https://www.telegraaf.nl/nieuws/2438529/foto-van-elegante-brug-genua-toont-loshangende-kabels

 

 

Lopputilanteessa molemmat pylonit vinokannattimineen ovat pystyssä, ja niihin liittyvät ptkäpalkitkin edelleen ylhäällä.

Silti hälytyskellojen olisi pitänyt soida ajat sitten tuontyyppisen ja tuonikäisen konstikkaan betonirakenteen kohdalla. Rakenteessa on käytetty nivelpalkkeja pylonirakenteiden välissä, jotta tukien mahdolliset painumiset eivät aiheuttaisi jännityksiä.

 

TTTT-laattoja näyttäisi olevan korjattu "Jeesus-teipillä"...

Ties vaikka olisi liikuntasaumakin hitsattu kiinni...



 

Siis tällainen oli koko pituudessaan ehjä silta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (24 kommenttia)

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

EU on syyllinen ainakin siinä mielessä että se talousjärjestelmänä vie rahat pois reaalitaloudesta eikä edes infraa pystytä kunnossapitämään, uuden rakentamisesta puhumattakaan. Tämä on ongelma yhtä hyvin Suomessa kuin Italiassakin, meillä ei ole ollut Kekkosen jälkeen rahaa uudistuotantoon ja kunnossapitotoimet infran suhteen ovat jääneet pääosin tekemättä. Tiet, sillat, vesi- ja viemäriverkosto, kaukolämpöputkisto ei juuri kunnossapidetä, lähinnä pakolliset korjataan.

Käyttäjän petriluosto kuva
Petri Luosto

Tuossa olet täysin väärässä. Italian hallinto ja tarkemmin ottaen sen liikenneministeriö ovat vastuussa Genovan siltaturmasta. Italian liikenneministeriön (ital. Ministero delle Infrastrutture e dei Traporti, eng. The Ministry of Infrastructures and Transport) on vastuussa Italian liikenneinfrastruktuurin ylläpidosta:

"The Ministry of Infrastructures and Transport is responsible for a wide range of policy areas such as:

planning, financing, implementing and managing the infrastructure networks of national interest as well as the public works falling under State responsibility;

activities related to transport, viability and logistics on the Italian territory including:

road traffic, safety and land transport;"

Lähde: http://www.mit.gov.it/en/about-us

Italian hallitus tietää, että se on viime kädessä vastuussa siltaturmasta, mutta se pyrkii etsimään syntipukkeja, jotta se välttäisi vastuun. Siinä mielessä sen syytökset ovat poliittisia.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Tuossa olet täysin väärässä. Italian hallinto ja tarkemmin ottaen sen liikenneministeriö ovat vastuussa Genovan siltaturmasta."

En kirjoittanut tekniikasta vaan taloudesta ja Suomella on samat ongelmat kuin Italialla infran kunnossapidon suhteen.

Käyttäjän petriluosto kuva
Petri Luosto Vastaus kommenttiin #5

Sinä syytät joka asiasta EU:ta ja tässä ainoana perustelunasi ovat omat harhaiset kirjoituksesi, joita et perustele millään muulla kuin mutullasi. Tällä kertaa syyllistyt EU-vihamielisyydelläsi tanssiin Genovan siltaturman uhrien haudalla. Tämä todistaa, että sinulle EU-vihamielisyydessäsi tarkoitus pyhittää keinot. Kenties sinun kannattaisi perehtyä vastuukysymyksiin ennen kuin turvaudut harhaiseen mutuusi.

Suomessa hallitus päättää määrärahoista tieverkon ja muun infrastruktuurin ylläpitoon. Siitä ei päätä EU. Siinä mielessä tuo "taloudellinen" kritiikkisi on yhtä aikaa väärä ja vilpillistä.

Käyttäjän ristojkoivula kuva
Risto Koivula Vastaus kommenttiin #5

MINÄ kirjoitan nimenomaan tekniikasta ja tieteestä: Italian valtio ja liikenneministeriö ovat tässä europuoskaritieteen ja oikean tieteen TILALLE viritetyn "innovaatiojärjestelmän" UHREJA, samalla kun nekin ovat myös sen ylläpitäjiä.

https://www.tiede.fi/comment/1037567

http://ristokoivula1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1761...

" Toivotan menestystä ammattikorkeakoulu-uralla TTY:lta potkaistuille proffille

17.9.2014 20:51 Risto Koivula 4 kommenttia

TTY:n professorin raju tilitys Rakennuslehdessä

" Tampere irtisanoi professoreita ja osa lähti ovet paukkuen itse

Talotekniikka 04.09.2014 - 09:51 16

Tampereen teknillisen yliopiston hyvä maine rakentajien silmissä on rapautunut nopeasti. Rakennusosaston keulakuvana tunnettu professori Ralf Lindberg lähti alkuvuodesta petyttyään sekä yliopiston johtoon että joihinkin kollegoihinsa. Myös professori Jarmo Laitinen aikaisti eläkkeelle lähtöään. Kovin paukku oli, että yliopisto irtisanoi kaksi talotekniikan professoria, Timo Kaleman ja Hannu Ahlstedtin ja ilmoitti puolit- tavansa talotekniikan opetuksen. Timo Kalema kirjoittaa mistä tässä on kysymys.

... RK: Minä tein kerran ”maailmanluokan” tieteellisen keksinnön muodollisesti Lindbergin alaisena työllistet- tynä,jonka pääsin esittämään NATOnkin AEROSPACE-tutkimuksen keskukseen Loughborough´n yliopistoon Ohutseinämäisten rakenteiden 4. Maailmankongressiin juhannuksena 2004.Sinne valittiin n.30 edellisen 3 vuoden ajalta ansioituneimmaksi katsottua tutkimus- tai kehitystulosta tarjotuista,joita oli moninkertainen määrä.

Eturivissä istuivat kuuntelemassa maailman johtavat pilvenpiirtäjänsuunnittelijat Sydneyn Gregory Hancockin johdolla, jonka tuloksilla oli ollut tärkeä merkitys minunkin tuloksilleni, ja toisessa rivissä NATOn AEROSPACE-spesialistien tieteellinen kärki. Kongressin puheenjohtajan Joseph Loughlanin (NATO) mukaan esitykseni kilpaili myös parhaan esityksen pokaalista, antoipa ymmärtää vielä kannattaneensa itsekin sitä (ymmärtääkseni). Tietysti se oli hyvin kapea ote väitöskirjasta, joka on yhä persetaskussa.

http://books.google.fi/books?id=a0rHcmOHdAYC&pg=PA...

http://www.students.tut.fi/~koivular/

http://www.readbag.com/students-tut-fi-koivular-lo...

Laitos maksoi konferenssimatkan, mikä koostui pääasiasa osallistumismaksusta ja matkalipuista, käytin noin puolet määrärahasta.

Muutoin yhteenkään ainoaan sähköpostiinkaan asiaa koskien ei vastattu mitää Laitoksen, Osaston, Yliopiston sen enempää kuin työllistäneiden työvoimaviranomaistenkaan taholta. Tulkitsin, että tämä oli tälle ”YLIAMMATTIKOEKAKOULUVÄELLE” ”vääränlaista tutkimusta” (sitä naurettavaa tiedettä…) ja aivan ilmeisesti julkaisufoorumikin oli ”väärä”…

Sellaiset asiat joissa vain opetetaan, KUULUVATKIN AMMTTIKORKEAKOULUUN!

Tässä mielessä yliopiston johto ei ole tehnyt TÄSSÄ asiassa väärää ratkaisua TÄLLÄ KERTAA.

Tiedevihamielisuus, ja täydellinen ymmärtämättömyys siitä jokin väärin käsitetyn ”käytännön” tai julistus-luonteisen ”ammatillisuuden” ”hyväksi” ei kuulu tiedeyliopistoon.

Menestystä ammattikorkeakoulu-uralle asiaomaisille henkilöille.

Sellainen hyvä puoli tuosta on että TUOLLA "TIEDETOUHULLA" EI AINAKAAN IKINÄ NATOON PÄÄSE! "

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

Saman Monardin suunnittelema silta on suljettu 2017 Libyassa. SVT n tekstin mukaan suunnittelijan patentoimaa tekniikkaa ei enää käytettäisi epävarmana.

https://www.svt.se/nyheter/utrikes/efter-italiensk...

Käyttäjän ristojkoivula kuva
Risto Koivula

Suunnittelija on patentoinutkin tekniikan, jota ei ole todellisuudessa osannut laskea eikä muutenkaan käyttää, tarkoitan nyt nimenomaan sitä palapalkkitekniikkkaa.

Paikkansapitävä mallinnus ja laskenta kehitettiin 10 vuotta myöhemmin Tampereen Teknillisellä korkeakoululla professori Herman Parlandin (1917 - ) johdolla.

Ensimmäinen, joka ohjelmoi ja laski numerreisesti oikein, olin minä diplomityössäni. Aion pistää sen nettiin. Herman Parland oli johtanut ensimmäisen pelaavan matemaattisen mallin.

https://www.finna.fi/Record/tutcat.1130

Sellainen palkki ei käyttäydy samoin kuin massiivinen, nomoliittinen, prismaattinen palkki.

Täällä oikeastaan onkin ihan hyvä esitys:

http://rmseura.tkk.fi/rmlehti/1990/nro4/RakMek_23_...

ON THE MECHANICS OF CONTACT AND CRACKING OF SEGMENTAL BEAMS

H. Parland

Rakenteiden Mekaniikka, Vol. 23 No 4 1990, s. 62 - 89

Summary The opening of vertical cracks and dry joints may by linearization be reduced to local dilatations and rotations of the centroid axis of the beam.

The contact analysis for joints or cracks of beams with finite crack-spacing reveals that the positions of the rotation axis, the compressive force and the centroid of the crack volume comply with the known rules concerning beams with infinitesemal crack-spacing if the tendons are unhanded.

This renders possible simple graphical methods to determine the positions mentioned, of beams with various cross-sections and provide information about the relation between the dilatational and rotational parameters.

Also the stress distribution and the initiation of longitudinal cracks of the beam block is investigated.

Estimates of the location of the longitudinal cracks are deduced. Some of the theoretical results are compared with corresponding tests with post-tensioned segmental beams with dry joints.

1. Introduction

Research concerning the elastic contact problems of cracked beams started in the first half of this century. The first investigation carried out by H. M. Westergaard (1933), was based on the use of stressfunctions in polar coordinates, which led to an approximately parabolic stressdistribution in the compressive zone of the cracked section [1].
Among other investigations worth mentioning is the work led by P. J. Vasiliev 1970 - 81 where the contact problem of the cracked section has been solved by using Greens functions [2].
For beams with rectangular cross-section and unhanded tendons graphs of the structural quantities where given. At the chair of structural mechanics of Tampere University of Technology, these problems have been investigated by a different approach using the extremum principles of stiffness [3].
The total state of stress and strain has by superposition been separated into the state, corresponding to the uncracked beam, and the state induced by the edge effect of the cracks. Furthermore this approach makes it possible to incorporate the contact theory into the framework of the classical theory of bending of reinforced concrete beams with zero
tensile stresses.

...

http://rmseura.tkk.fi/rmlehti/1997/nro1/RakMek_30_...

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Ohessa kyseinen silta, kuvattuna alhaalta päin ja ennen onnettomuutta....:

https://www.telegraaf.nl/nieuws/2438529/foto-van-e...

Kommentointi lienee tarpeeton?

Käyttäjän ristojkoivula kuva
Risto Koivula

Ei tuossa sellaisenaan hälyttävää näkyvissä, mutta oikein hyvä kuva rakenteesta.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Aika reilu pudotus tiemäärärahoissa on kyllä tapahtunut. 14 mrd 2007, 3 mrd 2010 (kuva jutussa). Kuvan perusteella myös Espanjaan voisi ennustaa samankaltaisia ongelmia lähivuosina.

http://www.dailymail.co.uk/news/article-6064547/Ar...

Käyttäjän JouniBorgman kuva
Jouni Borgman

Siltatapaus on kuin huutomerkki nykyistä kurjistamis- ja yksitystämis-politiikkaa vastaan. Montako huutomerkkiä tarvitaan, että kansa osaisi äänestää uusliberalistit pois vallasta.

Käyttäjän ApHiltunen kuva
Ap Hiltunen

Siellä missä populisti, siellä syyttävä sormi osoittaa kaikkiin ketä nyt vaan keksii syyttää, ei siis mitään uutta Auringon alla.

Sisäministeri Salvini vieritti EU:lle syytä Italian siltojen rappiosta – EU kertoo antaneensa niihin 2,5 miljardia euroa
https://yle.fi/uutiset/3-10354918

"EU:n "tiedepolitiikkaa", ns. "eurotiedettä" yleisemmin, ja miten se on omiaan johtamaan juuri tällaisiin ongelmiin, mm. virheiden pysymiseen piilossa, kunnes pamahtaa."

Voisiko arvon blogisti selventää näitä väitteitä? Millä tavalla EU:n tiedepolitiikka pitää huonosti suunnitellun infran piilossa? Tuonkin sillan ongelmat oli ilmeisesti tiedetty jo useamman vuoden ajan eikä asia Viiden tähden liikettä ainakaan aiemmin kiinnostanut.

Viiden tähden liike väitti aiemmin varoituksia Morandi-sillan kunnosta saduksi – "Silta kestää vielä sata vuotta"
https://yle.fi/uutiset/3-10354972

Nooh, onhan se kiva taas päästä syyttämään EU:ta ja EU:n tiedepolitiikkaa 60-luvulla rakennetusta sillasta.

Käyttäjän ristojkoivula kuva
Risto Koivula

Se on suunniteltu 60-luvulla autuaan tietämättömänä rakenteen ongelmista, yleisistä ongelmista, jotka on keksistu tieteessä vasta myöhemmin, ja niistä on oltu hiljaa kuin kusi sukassa, ja EU:n "innovaatiojärjestelmän" kannalta ne lienee noteerattu "akateemikseksi meriittipuuhasteluksi", josta jokin oppilaitos voi ottaa tutkintorahat pois, mutta sitten ne on haudattava ja unohdettava. Näin ainakin minä olen kokenut. Vaikka olenkin muista syistä vaihtanut muiden rakenteiden pariin (ja sielläkin tehnyt sittemmin enempi perstaskuun), ja muiden tieteenalojen pariin.

Käyttäjän ristojkoivula kuva
Risto Koivula

Valitettavasti Riccado Morandi EI OLE AINOA virheitään peittelevä "euro-siltaguru":

https://www.tiede.fi/comment/2527340#comment-2527340

" danilography: Liberty Bridge, Novi Sad

Liberty Bridge is a bridge over the Danube in Novi Sad. Opened on 23 October 1981.

The architect [engineer, T.] was Nikola Hajdin.
Bridge pylons are 60 meters high, with a gap of 361 meters between them. In total there are 48 cables, who support structure. Construction of the bridge is 1382 meters long.
Construction of the bridge lasted 5 years.
The bridge was bombed and destroyed on 3 April 1999 by the NATO alliance.

Tämän herran sillat ovat pysyneet ylhäällä (kunnes esim. NATO on pommittanut...), mm. kun ne ovat metallirakenteisia, mutta silti hänen "perusteoriana" vuoskymmeniä pidettyä kotelopalkkien teoriaansa on ollut pakko raskaasti korjata (ja samalla yksinkertaistaa):

https://en.wikipedia.org/wiki/Nikola_Hajdin

https://www.tiede.fi/comment/2527328#comment-2527328

" (Bannatulla nimimerkki RJK:lla on aivan erityisesti ollut ongelmia hänen kanssaan... ja hän on luennoinut asiata myös Britannian valtion Avaruuskeskuksessa Aerospece Centerissä Loughborough'ssa.)

... "

A thin-walled rigid-in-plane rectangular box beam under torsion according to the theory of guided beams.A revision of the Kollbrunner-Hajdin solution of the problem. 4nd ICTWS Conference, Loughborough, United Kingdom 2004 (Ohutseineämäisten rakenteiden 4. maailmankonferenssi)

http://books.google.fi/books?id=a0rHcmOHdAYC&pg=PA...

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Nooh, onhan se kiva taas päästä syyttämään EU:ta ja EU:n tiedepolitiikkaa 60-luvulla rakennetusta sillasta."

Nooh, ei EU itseasiassa aloittanut tätä uusliberalistista talouspolitiikkaa jossa reaalitalous laskee koko ajan ja kyntää nyt pohjamutia. Tämä uusliberalistien oppi on peräisin Reaganin ja Thatcherin ajalta, mutta EU ajaa vahvasti samaa talousoppia. Suomessa autoilijat maksaa yli 7 miljardia veroja, mutta teiden kunnossapitoon käytetään vain n. 1 miljardi. Suomen tiestö ja muukin infra on 90% rakennettu Kekkosen aikana jolloin työtä ja rahaa riitti rakentamiseen ja kunnosapitoon, EU:n aikana ei rahaa ole edes kunnossapitoon.

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Laatan päitä kannattelee vaijerit. Minusta todennäköisin syy on vaijerin katkeaminen. Se johtaa koko laatan putoamiseen ja pylonin vääntymiseen ja romahtamiseen.

Käyttäjän ristojkoivula kuva
Risto Koivula

Varsin mahdollista.

Korjaan näin edellisen viestini, että olsi ollu vain kaksi pylonia. Niitä on kolme, joista yksi on romahtanut.

Sitä tähdellisempää on mun alussa esittämäni kritiikki.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Kekkosen aikana suomalaiset maantiet olivat pääosin sorateitä, surkeita ajettavia, autokanta vähäinen nykyiseen verrattuna, liikennekuolemat moninkertaiset tähän päivään verrattuna. Makkosella aika kultaa muistot, mutta totuus noista "Kekkosen" ajoista on kyllä toinen. Niin ja minulla on ollut omistuksessa lähes kymmenen eri automerkkiä, mutta ei yhtään italialaista, eikä tule.

Käyttäjän FArra kuva
Fredrik Arra

Mistä lie johtuu, mutta Italiassa on vuodesta 2013 tähän päivään mennessä sortunut jo 10 siltaa. Joissakin on kuollut ja loukkaantunut ihmisiä enemmän tai vähemmän ja joissakin sortumissa on vain aineellisista vaurioista kyse.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Italiassa on mafia ja korruptio paha ongelma, yleensä kylläkin pahempi eteläisillä alueilla. Julkisissa töissä on ollut pahoja vedätyksiä rakentajan voittojen nostamiseksi.

Käyttäjän ristojkoivula kuva
Risto Koivula

Italian mafia on tässä luultavasti sivuasia. Tuo on kuitenkin maksullinen rahastussilta. Tässä nähdään, että sellainen syöttiläs-leikkifirma ei pysty vastaamaan mistään aiheuttamistaan vahingoista. Ihan kuin vastaanlainen kaivosyhtiö. Toki mafiat aina käyvät kuumana, että saisivat sellaiset haltuunsa.

Mutta "yksityinen muu kuin mafia" ei olisi olennaisesti sen kummempi.

Tää on "perneriapinaa" tää...

Käyttäjän ristojkoivula kuva
Risto Koivula
Käyttäjän ristojkoivula kuva
Risto Koivula

Rakenteiden sisäisen tilan seuranta ulkoisin keinoin edellyttäisi varsin pilkuntarkkaa oikeata teoriaa rakenteellisesta toiminnasta.

Mikään ei viittaa siihen, että siltayhtiöllä lopultakaan olisi (ollut) sellaista...

EU:n tarkastus on samanlista kuin maataloudessa, jossa Monsanton toiminnan ja mykyttömyyden tarkastusraportti oli koottu Monsanton mainoksista.

https://yle.fi/uutiset/3-10359724

" Nyt puhuu siltayhtiö: "Seurasimme sortuneen sillan kuntoa säännöllisesti, mikään ei viitannut sortumisvaaraan"

Autostrade per l'Italia -yhtiö kertoi tänään aikovansa rakentaa Genovassa sortuneen Morandi-sillan uudelleen.

Genovassa tiistaina sortunutta Morandi-siltaa hallinnoinut Autostrade per l'Italia -yhtiö on kertonut aikovansa rakentaa sillan uudelleen. Yhtiö piti tänään ensimmäisen tiedotustilaisuutensa sitten 43 kuolonuhria vaatineen onnettomuuden.

Toimitusjohtaja Giovanni Castellucci sanoi, että yritys on varannut 500 miljoonaa euroa onnettomuuden uhrien ja Genovan kaupungin avustamiseen sekä sortuneen sillan uudelleenrakentamiseen.

Autostrade per l'Italia ei aio kilpailuttaa rakennushanketta, vaan toteuttaa sen Atlantia-konsernin sisäisesti. Atlantia on konserni, joka omistaa Autostrade per l'Italian ja monia muita yhtiöitä. Sen suurin osaomistaja on italialainen Benetton-suku.

Sillan uudelleenrakentamiseen tarvitaan kuitenkin Italian hallituksen hyväksyntä.

– Mikäli hyväksyntä saadaan, se rakennetaan uudelleen kahdeksan kuukauden kuluessa, Castellucci sanoi.

"Oikeuslaitoksen tulee selvittää, mistä sortuminen johtui"

Castellucci sanoi, ettei Autostrade per l'Italia ole vastuussa sillan sortumisesta. Hänen mukaansa yritys seurasi säännöllisesti sortuneen Morandi-sillan kuntoa eikä havainnut siinä mitään hälyttävää.

Syypään määrittäminen on hänen mukaansa oikeuslaitoksen tehtävä. Castelluccin mukaan tämä ei ole helppoa, sillä onnettomuuteen saattoi vaikuttaa moni eri tekijä.

Lehdistötilaisuudessa Castellucci vakuutti, että kaikki Autostrade per l'Italian hallinnoimat sillat ovat turvallisia.

Yhtiön hallituksen puheenjohtaja Fabio Cerchiai ilmaisi tukensa Castelluccille ja kertoi tämän nauttivan hallituksen luottamusta. Italiassa lukuisat tahot ovat vaatineet yrityksen johdon eroa siltaturman johdosta.

Toimitusjohtaja Giovanni Castellucci ei ottanut kantaa Italian hallituksen suunnitelmiin yrityksen toimiluvan kieltämiseksi.

Lue myös:

Tarkastajat varoittivat Genovan sillan "poikkeamista" jo viime vuonna

https://yle.fi/uutiset/3-10359156

Italian hallitus vaatii: Tieyhtiön maksettava Genovan turmasillan kunnostaminen

https://yle.fi/uutiset/3-10357069

Romahtiko Genovassa silta, koska Italia on laiminlyönyt tieverkkoa? Ainakin tiet ovat huonommassa kunnossa kuin Itä-Euroopassa eikä investointeja ole tehty

Morandi-silta18.8.2018 klo 20:28

https://yle.fi/uutiset/3-10355354

Käyttäjän ristojkoivula kuva
Risto Koivula

Ihan aiheellinen huomautus. Kyseessä on betonin karbonatisaatio (hydroksidien muuttuminen karbonaateiksi) vaihtelevan kosteuden ja lämpötilan ja vapaan hiilidoksidin oloissa, jota ei tuolloin tunnettu. Se saa teräkset ruotumaan betonin sisällä.. Meidän taloyhtiön kerrostalo mm. on suojattu muovilevyillä tuota vastaan yli 20 vuotta rakentamisen jälkeen.

https://www.understanding-cement.com/carbonation.h...

https://docplayer.fi/71062623-Betoniteollisuus-ry-...

Tämä on vain yksi monist ilmiöistä, jotka asettavat nuo rakenteet arveluttavaan valoon jälkikäteen.

https://www.verkkouutiset.fi/genovan-sillan-suunni...

" Genovan sillan suunnittelija varoitteli jo vuonna 1979

Ilkka Ahtokivi | 20.08.2018 | 19:22- päivitetty 20.08.2018 | 20:27

Polceveran romahtaneen sillan suunnittelija Riccardo Morandi varoitti sillan korroosiosta jo 40 vuotta sitten.

Riccardo Morandi kirjoitti vuonna 1979 raportissaan, että hänen suunnittelemansa ja vuonna 1967 valmistunut Polceveran betonisilta oli alkanut kärsiä korroosiosta ja esitti sen suojaamista.

Syynä betonin rapautumiseen ja teräksen korroosioon olivat Morandin mukaan mereltä tuulten mukana tuleva suola sekä ilmansaasteet.

– Uskon, että ennemmin tai myöhemmin, ehkä jo muutaman vuoden kuluttua on välttämätöntä ryhtyä poistamaan kaikki merkit ruosteesta sillan teräsrakenteista ja suojata ne epoksihartsilla, Marandi totesi yleisradioyhtiö RAI:n mukaan.

Silta sijaitsee vain kilometrin päässä mereltä. Morandin mukaan 280-metrinen silta on jatkuvasti alttiina mereltä tuulen mukanaan tuomalle suolalle. Tuuli kanavoituu insinöörin raportin mukaan laaksoon, jossa silta sijaitsee ja sen rakenteet ovat näin lähes jatkuvassa suolakylvyssä.

Sen lisäksi laaksossa ennen siltaa olleen, nyttemmin suljetun terästehtaan ilmansaasteet sekoittuivat kosteaan, suolaiseen ilmaan ja ”muodostavat erittäin haitallisen savun”. Morandin mukaan ilmasaasteiden happojen ja suolan korroosiovaikutus on nähtävissä etenkin sillan merenpuoleisessa osassa.

Hän toteaa, että vain viisi vuotta sillan rakentamien jälkeen osa sillan tuista oli vaihdettava korroosion takia ruostumattomaan teräkseen vaikeassa ja kalliissa operaatiossa. Morandi esitti myös sillan merenpuoleisen osan betonin suojaamista rapautumiselta elastomeeripinnoitteella.

Morandin sillat ovat osoittautuneet erittäin kalliiksi huoltaa ja korjata. Polceveran siltaa on korjailtu vuosikymmenten saatossa useita kertoja.

Genovan yliopiston professori Antonio Brencich totesi kaksi vuotta sitten, että siltä on epäonnistunut ja huono. Hän arvioi, että se on korvattava uudella enemmin tai myöhemmin ja sen huoltokustannukset kohoavat korkeammiksi kuin uuden rakentaminen.

Osa siltaa romahti 14. elokuuta ja 43 ihmistä sai surmansa. Romahduksen syy ei ole vielä selvillä. "

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset