ristojkoivula

Gradut ja dippikset ja väikkärit sähköisesti tiskiin!

  • Gradut ja dippikset ja väikkärit sähköisesti tiskiin!
  • Gradut ja dippikset ja väikkärit sähköisesti tiskiin!
  • Gradut ja dippikset ja väikkärit sähköisesti tiskiin!
  • Gradut ja dippikset ja väikkärit sähköisesti tiskiin!

 

 Varsinkin jos olette akateemisena vaaliehdokkaana!

Täällä on mun dippis.

Huomasin yllätyksekseni, että kyseisestä tutkimusprojektista, josta tämä oli järjestyksessä toinen (tai jos professorin väitös- kirja prikymmentä vuotta aikaisemmin lasketaan mukaan niin kolmas) opinnäyte ei ole juuri mitään muutakaan netissä! En- simmäinen (Väänänen) ei vaikuttanut tähän hommaan, paitsi siten, että minä en valinnut elementtimenetelmää. Plagitarkistimetkaan eivät tiedä niistä silloin mitään!


https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2018/09/palkin-vetoakestamattoman-liitoksen-siirtymaparametrit

 

Tämä on sellaista tutkimusta jota ei olisi saanut tehdä...

Tuo viimeinen kuva pituussuntaan haljennesta graniittipätkä- palkista ei ole mun dippiksestä, vaan eräästä hieman myöhemmästä.

Tästäkin on jo eräissä keskusteluissa muiden gradujen ohella keskusteltukin...

 

http://ritvapuolakka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256034-presidentti-sauli-niiniston-tutkielma

http://laurahuhtasaari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255186-character-assassination-henkilokuvan-lokaaminen
http://hukkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/120074-timo-soini-voinko-laittaa-gradunne-nettiin

http://lokari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249386-politiikkaan-aikovan-kannattaa-tehda-kunnon-gradu

http://esa-jussisalminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256164-pro-gradu-tyot-ovat-tieteellisia-tutkimuksia#comment-3874975


" Tästä tuli täydet pisteet.

MUTTA. Tässä oli kuitenkin ainakin ulkopuolelta vaikka toiselta laitokselta katsoen "epäilyttäviä" piirteitä (kuten Huhtasaarellakin..., näitä on syytä käsitellä):

1. Tässä oli ainakin kahden eri henkilön tuloksia, joita ei ollut koskaan ennen julkisuudessa julkaistu eikä referé-tarkastettu missään.

Oli kaksi eri mallia, josta toinen oli täysin toisen tekijän ja toinen täysin minun, mutta niitä oli kuitenkin viilattu ristiin puolin ja toisin. Kaikki ohjelmat olivat minun ja ohjelmoitavuus oli vaikuttanut olennaisesti ainakin minun malliini.

Että näin on, on selitetty kahdessa kohdassa: esipuheessa ja jännitysten mallintamiselle perustuvan alkuperäisemmän mallin yhteydessä. Ilman muuta joku päällisinpuolinen lukija lukee "vahingossa" muitakin kaavoja muka minun tuotoksinani. Pitää ymmärtää asia juurta jaksain pystyäkseen ne erottelemaan - ja sittenkäänse ei olisi ihan nappiin siinä suhteessa. Joka kaavan kohdalla en todellakaan ollut asiaa käsitellyt se oli illut nauretta- vaa. Jos se olisi ollut väikkäri, niin olisi kuitenkin pitänyt tehdä, tai olisi asianomaisen pitänyt tehdä itsen ensin muu julkaisu viitattavaksi omasta mallistaan, jossa minä olisin ollut ohjelmoija. Näin ei tehty. Syy ei ollut mun. Professori halusi tutkituttaa sen asian juurta jaksain, ja sitten vasta tehdä julkaisun monen opinnäytteen osalta.

 

2. Alkuperäiseen kysymykseen taipumista ei ollut vastattu.

Oli päätetty keskittyä, tällä kertaa, MALLIIN todellisuuden sijasta, vetämään sen mallin ala- ja ylärajat jäykkyyselle ja muodonmuutoksille yhteen, ja siirtämään seuraavaava vaiheeseen se kysymys, missä määrin kyseinen yksnkertaisin ei-monoliittimalli todella kuvaa oikein betonin tai graniitin käyttätysmistä ko. rakenteissa.

 

3. Kokeet oli sivuutettu.

Niitä tehtiin kolme sarjaa: kaksi betonilla ja yksi graniitilla. Ensimmäinen sarja taisi jäädä julkaisun muodossa käsittelemättäkin, kun minä heivasin sen oman työni ulkopuolelle. Kahdesta muusta tehtiin eri dippikset.

Rupesi selviämään, että siellä on jotakin vetelöttävää lisää. Se olikin sitten se oikein varsinaisen tulos, mutta se jäi pois mun hommastani, vaikka minä sen sitten ensimmäisenä laskin dippisohjelmallani, joka perustui ohjaajan variaatiolaskenta-malliin. Ohjaaja oli sitä moneen kertaan kehotanut laskemaan, mutta minä olin sanonut, että se on vaikeata.

4. Suomen Akatemia ei ymmärtänyt teoriasta mitään (luotti johtajaan)

ja rahoitti pelkästään graniittipalkin tuotekehitystä (betoniteollisuutta ei ollut mukana, rahoittivat muita), akatemia antoi rahaa sen mukaan, kuinka paljon tuli myös firmoilta. (Tiedeakatemian tehtäviin yritystuki ei pitäisi kuulua lainkaan.) Kiviteol-lisuuskin oli var- maan mukana enempi mainosmielessä, sinne lähti kyllä ainakin yksi tutkija hommiin kehittämään julkisivuverhouksia. Yliopistokaan ei olisi omien linjaus-tensa mukaan saanut maksaa mitään diplomitöistä. Niihin olisi pitänyt saada rahat firmojan tai tekijän taskusta!

Akatemian "tiedeseuranta" sai epäilemättä "tuloksen", että "paska projekti, ei montakaan graniittipalkkia myyty", "ei innovaatioperskektiiviä"... "


Esimerkki kohteesta, jossa pätkäpalkkirakketta on käytetty, jo ennen kuin sitä laskennallisesti ja rakennusfysikaalisesti kunnolla tunnettiinkaan. (Tämä kasaa ehkä lisää hiiliä myös minun työni päälle... me tosin tulimme siihen tulokseen, että tuo rakenne EI ole kaikinpuoli hyvä, sen murtokuorma on pienempi kuin esijännitetyn massiivipalkin.)

http://ristojkoivula.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259540-paaministeri-salvini-syyllistaa-euta-genovan-siltaurmasta

Haastan esimerkiksi ansioituneen hölynpölytieteen metsästäjän Lauri Gröhnin pistämään väikkärinsä nettiin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Risto Koivula

Taitaa olla yhden ja toisen graduissa ja väikkäreissä klappia, kun kukaan ei välitä edes mainostaa...

Taaks.... ei kun siis "eteenpäin" Saulin viitoittamaa tietä...

Olisi hyvä, että sellaiset ilmoittautuisivat, joiden tuotokset ovat jo netissä!

Käyttäjän erkkilaitila1 kuva
Erkki Laitila

Täällä olisi symbolista analyysiä tarjolla:
https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/1855...

Esiselvitys täällä: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/18555

Hyvä, kun tuli ilmaista mainostilaa :-)

Risto Koivula

Kiitoksia! Ainakin joku uskaltaa.

Tuossa oli saanut olla jokin sellainen suomenkielinen yhteenveto, jossa nuo keskeiset termit kuten program comprehensity esiintyvät kukin ainakin kerran, että alan ulkopuolinen näkisi, mitä sanaa termistä käytetään suomeksi.

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Minä olen oppimattomana aina arvostanut oppineita, joten pyydän julkisesti anteeksi että olen kinannut Riston kirjoituksia vastaan.

Kun Risto kirjoitti miten jenkit olivat käyneet porailemassa reikiä venäläiseen avaruuskapseliin, ajattelin heti että siinä on joku tohelo tai jähmäkommunisti toistamassa Pietarin trollitehtaan tuotoksia.

On tärkeää että toisetkin paljastaisivat oppineisuutensa etteivät lukijat turhan takia rupeaisi vänkäämään vastaan. Nimen perässä pitäisi aina olla Dos. tai Tri tai FM kellä sellainen onni on.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Olet sinä Koivula näköjään joskus osannut kirjoittaa jotain omaperäistäkin !

Nykyään kirjoituksesi tällä palstalla ovat olleet lähinnä venäläisen propagandan ylistystä ja linkkien levitystä.

Toisaalta ne blogit jotka sisällöltään ovat osoittautuneet vääräksi ja valheelliseksi propagandaksi olet nopeasti poistanut.

Risto Koivula

En ole kyllä itse poistanut yhtään blogia.

Nykyään aletaan myös luulla, että netissä olisi kaikki tieteellinen tieto, mitä on olemassakaan.

Noinhan asia ei lainkaan ole. Neitsä on pääasiassa viimeksituotettu tieto, ja siitä on osa virheellistä ja jankuttaa muinaisia kumottuja teorioita, mutta uudemmat oikeat eivät ole netissä.

Ennen oli aiva tavallista, että tahkottiin jotakin ajat sitten ratkaistua, keksittiin pyörää uudelleen.

Esimerkiksi jotkut kävivät aikanaan vuosia keskustelua mekaniikan lehdissä vetokestämättömien pilarien ja seinien nurjahduksen laskemisesta likimääräismenetelmillä, vaikka olululainen lujuusopin porfessori Arvo Ylinen oli ratkaissut sen matemattisesti suljetussa muodossa ja 1950-luvulla.

https://vuodatus.net/media/cache/normal/blog_conte...

https://fi.wikipedia.org/wiki/Arvo_Ylinen

http://rmseura.tkk.fi/rmlehti/1972/nro3/

Se ratkaisu löytyy Ylisen kirjoista, mutta löytyy kyllä netistäkin ainakin sieltä, missä se vanhentunut keskustelu vislattiin poikki.

Risto Koivula

Blogisti, kansaedustaja Paavo Väyrysen, jota tänään kävin kuuntelemassa Tampereen Metso-kirjastossa, gradu ja väikkäri olsi myös paikallaan olla netissä!

Risto Koivula

http://ristojkoivula.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2570...

" Ammattikorkeakoulujen laadunkriteereitä ei pitäisi yleistää tiedeylipistoihin
16.6.2018 21:49 Risto Koivula

Tarkemmin sanoen ei pidä yleistää mekaanisesti eikä dogmaattisesti, yhtä vähän kuin toisinkaan päin!

Tämä kommentti oli toiseen ketjuun, mutta pistän sen avaukseksi, kun jutun kirjoittaja Ulla Kaukola estää tieteellisen keskustelun vastaisesti kommentoinnin.

Maassamme on kahdenlaisia korkeakouluja: tieteenalapohjaisia tiedeylipistoja ja ammattikuvapohjai-sia ammattikorkeakouluja. Niillä on erilaiset tehtävät ja erilaiset laadunkriteerit. Tiedeyliopistojen laadunkriteerinä ovat niiden opinnäytteet: väitöskirjat, lisensiaattityöt, gradut, väitöskirjat.

Ammattikorkeakoulujen laadunkriteerinä on ammattikuvapohjainen akateeminen ammatillinen osaa-minen. Sitä vaaditaan kyllä tiedeyliopistoiltakin, ainakin osalta väkeä, mutta jonkin osan olisi voitava keskittyä myös osaamiseen etenevän tieteen alueella. Siksi mekaanista ammatillisista kriteereistä saattaa helposti tulla ase tiedettä vastaan, varsinkin sellaisa vastaan, jotka ovat joistakin asioista eri mieltä ja kritisoivatkin "pyhiä" vallitsevia ammattikuvia ja tietoja.

http://ullakaukola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256962...

Tiedeyliopiston tutkinto ei ole välttämättä ammatillinen, se voi olla myös "puhtaasti tieteellinen". Toki lääkärin on perusasiat tiedettävä, mutta kaikkien ei tarvitse olla "hoitomestareita".

Kun jotakin asiaa lähdetään gradussa/lisensiaattityössä tutkimaan tieteellisesti, ei tiedetä mitä syntyy.

Sellainen oli esimekiksi minunkin tukintoni tekniikan alalla.

Tiedettä ei voi ohjata tieteen ulkopuolelta.

http://esa-jussisalminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/...

Jos on huonoa ja väärää tiedettä, ei ole ammatillisuuttakaan...

https://www.pirkanblogit.fi/2017/risto_koivula/puo...

Puoskaritiedejohtaja Marja Makarow kuuluu linnaan eikä yliopistosäätiön johtoon!

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2018/05/tamper...

"Tampere3-yliopisto": Olisi PERUSTUSLAIN VASTAISTA alistaa esimerkiksi lääketieteen opetus ja tutkimus sekä Yliopistollinen keskussairaala TAYS Yliopistosäätiön bisneksille!

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2018/03/tamper...

Tampere3: TTY:n Rakennusosasto on koko ajan ollut (”yli”)ammattikorkeakoulu, jossa ei ole voinut tehdä tiedettä…

... "

Risto Koivula

https://www.hs.fi/elama/art-2000005842350.html

Miksi gradun saattaminen loppuun on niin vaikeaa? Asiantuntija vastaa

Moni graduntekijä jää yksin projektinsa kanssa, sanoo kielikasvatuksen professori.

Gradun kirjoittaminen vaatii paljon itsenäistä työskentelyä ja motivoitumista. (KUVA: Emilia Kangasluoma)

Juha Matias Lehtonen

Julkaistu: 27.9. 2:00 , Päivitetty: 30.9. 16:05

Miksi monella kestää saada gradu valmiiksi?

Kielikasvatuksen professori Mirja Tarnanen Jyväskylän yliopistosta:

”Useimmille opiskelijoille gradu on heidän siihenastisen elämänsä suurin projekti. Se on paitsi iso teksti, myös aikaa vievä prosessi. Opiskelijalla pitää olla kykyä jakaa projekti järkevän kokoisiin paloihin. Eri ihmisillä on tähän erilaiset valmiudet.

Toisaalta gradun kirjoittaminen vaatii paljon itsenäistä työskentelyä ja motivoitumista. Ei ole niinkään väliä sillä, mistä motivaatio kumpuaa, kunhan sitä löytyy.

Gradun valmistumista voi vauhdittaa sisäinen halu oppia ja tutkia – tai jokin ulkoinen kannustin, kuten työllistyminen tai parempi palkka.

Heikko motivaatio ja vaikeus hallita graduprojektia voivat johtua puutteellisesta ohjauksesta. Seminaarin päätyttyä opiskelija jää usein yksin tutkielmansa kanssa. Tällöin hänen pitäisi osata pyytää ja vastaanottaa ohjausta.

Joskus oppilaitoksilta ei tosin löydy riittävästi resursseja laadukkaan ohjauksen takaamiseksi. Gradun teon hidastuminen ei siis ole aina pelkästään opiskelijan omalla vastuulla.”

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset